Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie

Etusivu

Lähtökohdat

Tavoitteet

Vaihtoehdot

Suunnitelmat

Vaikutukset

Yhteystiedot

Palaute

Hankesivu

Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie

Vaikutukset

Kehätiellä jopa 19 000 autoa/vrk vuonna 2020?

Tammikuussa 2002 valmistuneen liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2020 uutta eteläistä kehätietä käyttäisi Launeen kohdalla noin 19 000 ajon/vrk ja Okeroisten länsipuolella noin 9600 ajon./vrk (ks. oheinen kuva). Nykyiseltä valtatieltä siirtyisi merkittävästi liikennettä kehätielle ja esim. Mytäjäisten kohdalla Hämeenlinnantien liikennemäärä putoaa ennusteen mukaan takaisin nykyiselle tasolle noin 37 000 ajon./vrk.

Liikenne-ennuste vuonna 2020 (kehätie rakennettu). (98 kt)

Arvioitu liikenteen vähenemä nykyisellä valtatiellä kehätien vaikutuksesta v. 2020 olisi Mytäjäisissä noin 12 500 ajon./vrk, keskustan kohdalla liki 10 000 ajon./vrk ja Pirttiharjulla noin 7000 ajon./vrk. Myös pääosalla nykyisen ja uuden valtatien välistä katuverkkoa ennustetaan liikennekuorman merkittävää keventymistä, suurimmillaan Hennalankadulla jopa 5700 ajon./vrk. Toisaalta lyhyehköillä katujaksoilla kehätien läheisyydessä, esim. Ala-Okeroistentiellä ja Ajokadulla, liikennemäärien ennustetaan huomattavasti kasvavan.

Ympäristövaikutukset päivitettiin

Kehätien ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 1996. Uusien tiejärjestelyiden osalta on ympäristövaikutuksia tarkennettu muuttuneiden ratkaisujen mukaisesti. Kokonaan uusia tarkasteluja ovat olleet melulaskennat ja päästöselvitykset. Launeen alueen pohjavesialue ja siihen kohdistuvat suojausratkaisut on tutkittu. Myös luonnonolosuhteiden osalta on tehty täydentäviä selvityksiä.

Keskeisimmät vaikutukset ovat:

Pohjavesien pilaantumisriski kaupunkialueella vähenee, koska merkittävä osa liikenteestä siirtyy Salpausselän harjulta uudelle tielle. Launeen pohjavesialue suojataan.
Tien meluvaikutukset voidaan rajata niin, että melun ohjearvoja ei ylitetä asumiseen tarkoitetuilla alueilla. Liikenteen siirtymä pienentää meluhaittoja nykyisellä valtatiellä erityisesti asemanseudun kohdalla.
Uusi tie vähentää päästöjä ilmaan keskustassa liikenteen siirtymien mukaan. Uudella tielinjalla pitoisuudet jäävät tasolle, joista ei aiheudu terveydellistä haittaa.
Kaupungin keskustan kehittämiselle avautuu uusia mahdollisuuksia. Uusien teollisuus- ja palvelualueiden suoria liikenneyhteyksiä valtakunnan verkkoon parannetaan.
Porvoonjokilaakso on ympäristökohteena merkittävin alue, tielinjaan on tehty muutoksia Porvoonjokilaakson säilyttämiseksi mm. Ala-Okeroisissa.
Tielinja muodostaa voimakkaan esteen tunneliosuuksia lukuun ottamatta. Tielinjan poikittaiset yhteydet, kevyen liikenteen reitit, virkistysreitit ja katuyhteydet on pyritty turvaamaan. Tien varteen on suunniteltu uusi länsi- itäsuuntainen kevyen liikenteen reitti.

Esimerkki ympäristösuunnitelmasta. Klikkaa kuvaa, niin saat kartan isompana (147 kt).

Melukartta, tietä lähin viiva 55dB. Klikkaa kuvaa, niin saat kartan isompana (174 kt).

Pohjavesitarkastelut

Nykyinen valtatie 12 sijoittuu Salpakankaan ja Lahden pohjavesialueille. Ne kuuluvat vedenhankinnan kannalta tärkeisiin I-luokan pohjavesialueisiin. Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevan nykyisen tieosuuden pituus on noin 12,5 km. Lahden pohjavesialueen eteläpuolella on erillinen Renkomäen pohjavesialue. Sen ja Salpausselän välillä on pohjois-eteläsuuntainen pitkittäisharju. Suunniteltu eteläisen kehätien linjaus kulkee pääosin pohjavesialueiden ulkopuolella moreeni- ja kallioalueilla sekä savikoilla. Uusi tie on Lahden pohjavesialueella Paskurinojan ja Liipolanmäen välisellä tieosuudella. Pohjaveden muodostumisalueen leveys suunnitellun tielinjan kohdalla on noin 50 m.

Pohjavesialueiden rajaukset ja pohjaveden virtaussuunnat.

Launeen pohjavesialueen ratkaisut

Launeen – Sokeritopan alueella kehätien korkeusasema on sovitettu yhteen tieteknisten lähtökohtien ja pohjavesialueen suojaustarpeen perusteella. Pohjaveden muodostumisalueen leveys suunnitellun tielinjan kohdalla on noin 50 m. Tutkimusten mukaan tielinja leikkaa pohjaveden muodostumisaluetta paaluvälillä 16 450-16 500. Tien ajoratojen tasausviivat ovat tasolla +76,40…76,70 metriä. Koska ylin mahdollinen pohjaveden pinta on noin +77,00 metriä, tie rakennetaan tällä paaluvälillä pohjaveden luonnollisen pinnan alapuolelle. Tällä tieosuudella tiejärjestelyiden pohjavesisuojaus toteutetaan vesitiiviinä betonikaukalorakenteena.

Tien pituusleikkaus pohjavesialueella ja suojattava alue.

Tien poikkileikkaus betonikaukalon länsipään kohdalla.

Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön

Lahden kehätien yleissuunnitelma on vahvistuneen seutukaavan mukainen. Kehätien yleissuunnitelma on Lahden yleiskaavassa katkoviivalla osoitetun varauksen "Vahvistuneessa seutukaavassa oleva valtakunnallinen pääväylä ja sen eritasoliittymä" mukainen. Yleissuunnitelma on Lahden eteläisen kehätien osayleiskaavaluonnoksen mukainen. Kehätien yleissuunnitelman toteuttaminen edellyttää vain pieniä asemakaavan muutoksia.

Osayleiskaava antaa puitteet maankäytön kehittämiselle

Osayleiskaava on laadittu Lahden eteläisen kehätien välittömään ympäristöön. Maankäytön määräykset on laadittu niin, että ne mahdollisimman hyvin sopivat yhteen Lahden 1998 hyväksytyn yleiskaavan kanssa. Tien ympäristön maankäytössä on erityisesti tutkittu mahdollisuuksia palvelutoimintojen ja virkistysalueiden ja - reittien sijoittumiseen. Uusia asuinalueita ei kaavassa esitetä. Vapaat alueet ovat lähinnä virkistysalueita.

Osayleiskaavaluonnos (118 kt).

Alueet, joiden maankäytön kehitykseen eteläisellä kehätiellä on huomattava vaikutus.

Mannerheiminkadun kehittämismahdollisuudet

Nykyisen valtatien 12 eli Mannerheiminkadun ympäristön kehitykselle on eteläisen kehätien rakentamisella suuri vaikutus.

Eteläisen kehätien rakentamisen vaikutus nykyisen valtatien toiminta-ajatukseen ja ympäristöön. Kuvassa oranssilla on kuvattu tilannetta, jossa valtatie säilyy nykyisellä paikallaan. Vihreällä on kuvattu tilannetta yleissuunnitelman mukaisen eteläisen kehätien rakentamisen jälkeen.

Taloudellisesti kannattava hanke

Kehätien rakennuskustannukset on Lahden kaupungin alueella arvioitu yhteensä noin 90 miljoonaksi euroksi. Koko tieosuuden Soramäki – Kujala kustannukset ovat 111 miljoonaa euroa. Koska kehätie on osa valtakunnallisesti tärkeää valtatietä, tiehallinto vastaa sen rakentamisesta. Lahden kaupungille tulevat kustannukset muodostuvat pääosin katuverkon muutoksista ja kevyenliikenteen väylistä.

Koko eteläisen kehätien (Soramäki – Okeroinen – valtatie 4, Kujala) liikennetaloudellinen hyöty-kustannussuhde on 1,9. Hanke on liikennetaloudellisesti kannattava.