Suunnitelma
Vaikutukset:
Liikenne ja maankäyttö
Ympäristö
Talous

SUUNNITELMA

Tie täydennetään moottoritieksi rakentamalla toinen ajorata nykyisen tien viereen, pääosin sen pohjois/itäpuolelle. Parannettu tie on samassa maastokäytävässä nykyisen tien kanssa lukuun ottamatta Pyhäjärven ylitystä, missä vanha silta jää mm. kevyttä liikennettä palvelevaksi rinnakkaistieksi.

Nykyiset eritasoliittymät täydennetään moottoritietason vaatimusten mukaisiksi. Tien on luonteeltaan kaupunkimoottoritie eli maankäyttöä palvelevia liityntäliittymiä on runsaasti. Uusia eritasoliittymiä rakennetaan neljä: Pirkkalan Linnakorpeen sekä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven rajalle Kalkkuun, Myllypuroon ja Pikku-Ahvenistoon. Kalkkuun on suunniteltu valtatien 3 päälle suuri eritasoinen kiertoliittymä, joka palvelee maankäytön ohella valtatien 11 Porin suunnan liikennettä.

Läntisen kehätien toisen ajoradan valmistuminen ja etenkin liittymien parantaminen helpottavat merkittävästi sekä ohikulkuliikennettä että kaupungin osien välistä autoliikennettä. Parannus on merkittävintä Pitkäniemen ja Kalkun liittymien kohdalla. Hankkeen toteuttaminen poistaa ruuhkautumisen lähes kokonaan ja liikenteen nopeustaso nousee.

Erityisesti kehätien varressa oleva ja sinne sijoittuva elinkeinoelämä hyötyy sujuvista ja taloudellisista yhteyksistä. Pitkämatkaisille kuljetuksille reitin luotettavuuden parantuminen on tärkeää. Myös kehän seudulliset vaikutukset ovat merkittäviä.

Moottoritien rakentamisen jälkeen kohtaamisonnettomuuksia ei juuri tapahdu. Eritasoliittymien täydentäminen ja uusien rakentaminen vähentää merkittävästi myös kääntymis- ja peräänajo-onnettomuuksia. Henkilövahinko-onnettomuuksien ennustetaan vähenevän lähes puoleen.

Parannetulle kehätielle ennustetaan siirtyvän myös lähialueiden sisäistä liikennettä, jolloin mm. keskustan katuverkolla ja sisääntuloväylillä voidaan antaa enemmän tilaa joukkoliikenteelle, jalankululle, pyöräilylle ja yleensä liikenteen rauhoittamiselle. Pyhäjärven ylittävä silta Rajasalmessa jää rinnakkaistieksi ja on tärkeä on osa Pirkkalasta Ylöjärvelle asti ulottuvaa uutta kevyen liikenteen reittiä. Erilliset kevyen liikenteen väylät parantavat jalankulun ja pyöräilyn palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta koko tarkastelujaksolla.

Meluesteitä rakennetaan

Nopeustason nousu ja liikennemäärien kasvu nostavat valtatieliikenteen lähtömelutasoa, mutta maankäytölle aiheutuvia haittoja vähennetään rakentamalla melusuojausta yhteensä noin 12 km. Meluhaitat lisääntyvät, mutta melun leviäminen saadaan meluesteillä rajoitettua asuntoalueilla lähes kokonaan alle ohjearvojen.

Hyvin toimiva kehätie voisi vähentää läpikulkuliikennettä ja mm. Partolan markettien synnyttämää liikennettä Nuolialantieltä ja Naistenmatkantieltä.

Häkäpäästöjen arvioidaan pienentyvän oleellisesti siirryttäessä nykyisestä ruuhkaliikenteestä moottoritien sujuvaan liikenteeseen. Nopeustason nousu pitää typpidioksidipäästöt nykyverkon tasolla. Myös arvio hiilidioksidi- (CO2) ja hiukkaspäästöistä vuonna 2020 on likimain sama verkkoratkaisusta riippumatta. Merkittävimmin päästöjen on arvioitu vähentyvän alemmalla tieverkolla, jolta moottoritie kokoaa pois tarpeetonta ja ruuhkia aiheuttavaa liikennettä.

Luonnonympäristö huonontuu nykytilanteesta. Maastonmuotoilulla ja istutuksilla lievennetään rakentamisen haittavaikutuksia. Pohjavedet suojataan sekä tiesuolaa että onnettomuushaittoja vastaan. Tieympäristön maisemakuva paranee kun tiekäytävä viimeistellään valmiiksi.

Nykyisen tien estevaikutus ympäröivälle maankäytölle on suuri. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia arvokkaita luontokohteita ovat Pirkkalassa Liinakorven suoalue, Linnakorpi, Vähä-Naistenjärvi, Jasperinoja-Katajisto, Hävinnytniitty ja Rajasaaret. Pyhäjärven pohjoispuolella ovat Haikanlahden ranta-alue sekä Maatialan ja Soppeenmäen harjualueet. Vuoden 1990 luontokartoituksessa ei tavattu uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja. Tien leventäminen moottoritieksi ei muuta tilannetta merkittävästi, mutta sen sijaan tukee seudullisia maankäytön kehittämistarpeita. Vahvistetuissa asemakaavoissa on varauduttu toisen ajoradan rakentamiseen.

Kehätien varressa olevan Vähä-Naistenjärven retkeily- ja virkistysarvo pyritään säilyttämään mm. erottamalla lampiympäristö tiestä maastonmuotoilulla ja istutuksilla.

Tampereen eri osien saavutettavuus autolla paranee. Uuden tien alle jää viisi asuinrakennusta ja yhdeksän muuta rakennusta. Tampereen keskustan läpikulkuliikenteen vähentyminen antaa edellytyksiä asumisviihtyisyyden parantamiseen. Tien lähellä moottoritie muodostaa asunto- ja virkistysalueiden välille liikkumisesteen ja maisemakuva muuttuu merkittävästi.

Hankkeen rakentamiskustannusarvio on noin 625 Mmk (noin 105 M€). Liikennetaloudellisten laskelmien mukaan hanke on kuitenkin erittäin kannattava, sillä ajokustannussäästöt ovat suuria. Yhteiskunnan investoinnit tien parantamiseen arvioidaan saatavan takaisin noin 2,5-kertaisina, kun tarkasteluaika on 30 vuotta ja laskentakorkokanta 6 %.

Valtio kustantaa

Tien parantamisen kustantaa pääosin valtio. Alueen kunnat osallistuvat lähinnä katuyhteyksien ja kunnallistekniikan rakennuskustannuksiin. Rakentamisen aikana hanke työllistää suoraan noin 140 henkeä ja välillisesti noin 230 henkeä.

Kehätien parantamisen ennustetaan helpottavan Paasikiven-Kekkosentien ja kaupungin katuverkon ongelmia.