Lähtökohdat

Taustaa

Tampereen kaupunkiseutu on Pohjoismaiden suurimpia sisämaankeskuksia ja myös yksi Suomen nopeimmin kehittyvistä alueista. Nykyisin kaupunkiseudulla asuu noin 300 000 asukasta ja asukasmäärän ennustetaan kasvavan noin 350 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on merkittävien rakentamis- ja laajennushaasteiden paineessa, joiden ratkaiseminen vaatii kuntarajat ylittävää seudullista yhteistyötä. Viime aikaisissa selvityksissä on todettu, että muuttoliike kasvukeskuksiin tulee jatkumaan voimakkaana myös tulevaisuudessa.

Kehittämisselvityksen mukaisen kaupunkiseudun 2-kehän varteen sijoittuu jo tällä hetkellä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä tutkimus- ja yritystoiminnan alueita (mm. Hervannan tiede- ja tutkimuskeskuksen alue). Alueita ollaan laajentamassa tutkimus- ja yritystoiminnan sekä myös asutuksen. Samalla Tampere-Pirkkala lentoaseman seutua ollaan kehittämässä tulevaisuuden voimakkaaksi yritys- ja työpaikka-alueeksi.

Pirkanmaan liitto laatii parhaillaan maakuntakaavaa, Tampereella ja Lempäälässä laaditaan Vuoreksen alueen osayleiskaavaa. Muissa vaikutusalueen kunnissa on käynnissä tai valmisteilla useita eri asteisia maankäyttösuunnitelmia.

Liikennemäärät

Alla olevassa kartassa on esitetty Tampereen kaupunkiseudun nykyiset liikennemäärät. Suurimmat liikennemäärät ovat seudun valtateillä, jotka toimivat myös pääasiallisina raskaan liikenteen välittäjinä. Alueen kaduista vilkkain on Hervannan valtaväylä, jonka liikennemäärä on vilkkaimmilla osuuksilla Hervannasta Tampereen keskustan suuntaan 29 000 – 33 400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vähäliikenteisimmillä osuuksilla Hervannassa 2 400 – 11 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ruskontiellä kulkee nykyisin noin 2 800 – 4 200 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Nykyiset liikennemäärät alueen tie- ja katuverkolla (keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2001) (sama kartta isona, 317 kt, pdf)

Valtatiet toimivat sekä Tampereen seudun läpikulkuväylinä että Tampereen keskustan sisääntuloväylinä, jolloin niiden liikenteessä sekoittuu paikallinen ja valtakunnallinen liikenne. Valtateillä on selkeät työmatkaliikenteen ruuhkahuiput. Osa seudun ohittavasta liikenteestä kulkee Tampereen keskustan kautta sen sijaan, että se käyttäisi itäistä ja läntistä ohikulkutietä. Tästä aiheutuu ongelmia Tampereen keskustan liikenteeseen.

Tavoitteet

Kehittämisselvityksen keskeisimpänä tavoitteena oli selvittää Tampereen kaupunkiseudun 2-kehän kehittämisen periaatteet Pirkanmaan maakuntakaavan laatimista varten. Samalla selvitys palvelee myös muita alueella meneillä olevia maankäyttösuunnitelmia, kuten Vuoreksen osayleiskaavoitusta.

Kehittämistarpeet

Alueen tieverkon keskeiset kehittämistarpeet perustuvat osittain maankäytön kehittymiseen ja osittain liikenteellisiin ongelmiin. Tampereen keskustan eteläpuoleiset alueet ovat yksi merkittävimmistä Tampereen kaupunkiseudun maankäytön kasvusuunnista.

Alueiden kehittämisen positiivisten vaikutusten levittämiseksi laajemmin kaupunkiseudulle ja koko maakuntaan on tärkeää, että Hervannan ja Vuoreksen alueiden saavutettavuus on hyvä kaikista suunnista ja etenkin Helsinki-Tampere moottoritien sekä lentoaseman suunnista. Lentoaseman seudun kehittämisen edellytyksenä pidetään myös hyviä valtakunnallisia yhteyksiä.

Tällä hetkellä Hervannasta ei ole kunnollista yhteyttä Kangasalan eikä lentoaseman suuntaan. Myös Vuoreksen alueen toteuttaminen edellyttää nykyisen maantien 309 parantamista, jotta liikenteen toimivuus ja turvallisuus voidaan turvata. Muita tieverkon kehittämistarpeita aiheuttavat mm:

• Yhteys valtatien 3 eteläsuunnan ja Kangasalan suunnan välillä kulkee osittain katuverkon eli Kangasalantien kautta.
• Läpiajoliikenne Tampereen keskustan kautta mm. valtatietä 12 pitkin. Myös valtatien 3 suuntainen liikenne kulkee osittain Tampereen keskustan läpi.
• Valtatien 3 mahdollinen ruuhkautuminen Sääksjärven pohjoispuolella sekä läntisellä kehätiellä Lakalaivan eritasoliittymän länsipuolella.

Sivut päivitetty 09.05.2003
Sivujen laadinta: Sito-konsultit Oy