|
|
Uudenmaan tiepiirin
historiaa
|
Tarvontie 40 vuotta
|
Suomen ensimm�isen moottoritien, Tarvontien,
valmistumisesta tulee 16.12.2002 kuluneeksi 40 vuotta. Uusi tietyyppi,
moottoritie, oli aluksi outo nime��n my�ten, sill� ajamisesta
puhumattakaan.
Tarvontie aloitti uuden vaiheen
suomalaisessa tieliikenteess� sek� teiden rakentamisessa ja
kunnostamisessa. Suomalaiset siirtyiv�t moottoriteiden aikaan muun
Euroopan tahtiin, mutta eurooppalaisesta kehityksest� erosimme teiden
rahoitusmallin osalta. Muualla ty�t tehtiin urakoilla ja varsinaisilla
tiem��r�rahoilla, Suomessa rahoitus sidottiin ty�tt�myyden hoitamiseen.
Ty�llisyystilanteen heikentymisen vuoksi perustettiin
ty�tt�myysty�maita, ja Tarvontien rakennusty�maa oli yksi niist�. Syntyi
ns. lapiolinja.
Tarvontie vihittiin k�ytt��n ja
luovutettiin Uudenmaan tiepiirin yll�pidett�v�ksi 16.12.1962.
Rahoituksen ja rakentamisen haasteellisuudesta huolimatta lopputulokseen
oltiin tyytyv�isi�. Tiet� pidettiin aikanaan "suomalaisen
tienrakentamisen kauneimpana saavutuksena".
|
Kuvia ty�maalta
Kuva
1:
Tarvontien ty�maa hiljeni kes�ksi 1957 rahoituksen p��tytty�. Ty�t
alkoivat uudelleen syksyll�.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
1_50_8kopiointi.jpg,
koko 527 kt. |
 |
Kuva
2:
Tarvolla ty�skenteli parhaimmillaan 250 kuorma-autoilijaa tai
koneurakoitsijaa.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
2_92_32kopiointi.jpg,
koko 557 kt. |
 |
Kuva
3:
Siirtoty�mailta ja ty�tt�myyst�ist� muistetaan usein tarinat
lapionvarteen nojailevista miehist�. Totta onkin, ett� monet tekiv�t
t�it� verkkaiseen tahtiin. Toisaalta ty�maille l�hetettiin liian
paljon
ja monesti turhan aikaisessa vaiheessa miehi�, joille ty�njohto ei
saanut j�rjestetty� mielek�st� ty�t�. Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
3_76_13kopiointi.jpg,
koko 513 kt.
|
 |
Kuva
4:
Ty�t� v�lttelevien miesten vastapainona ty�maille tuli miehi�, jotka
yrittiv�t kovasti paremmille palkoille. On muistettava, ett� monella
ty�tt�myysty�maalla ty�skennelleell� oli perhe el�tett�v�n��n.
Kuvassa Kolmikyttyr�isen kamelin kallion poraajat.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
4_99_9kopiointi.jpg,
koko 764 kt |
|
Kuva
5:
Ty�tt�myysty�maille l�hetettiin kunnista aivan liian paljon v�ke�,
jolloin t�iden j�rjest�minen oli k�yt�nn�ss� mahdotonta ja tarinat
kettinkivartisesta lapiosta saivat j�lleen uutta voimaa. Kuvassa
Vehkam�en portin pohjan ty�maa hein�-elokuussa 1960.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
5_101_4kopiointi.jpg,
koko 647 kt.
|
 |
Kuva
6:
Tarvontien ty�maan organisaatio rakennettiin noin 1000 miehen
vahvuutta varten. Tiet�iden johtoon nimitettiin Into Veikko Olavi
(IVO) Pirhonen. Ty�maa alkoi majoitusleirien pystytt�misell�.
Kuvassa Tuomarilan majoitusleiri huhtikuussa 1960.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
6_93_10kopiointi.jpg,
koko 557 kt.
|
 |
Kuva
7:
Siirtoty�maiden ruokahuollosta vastasi Valtion ravitsemuskeskus.
Suosituimmat ruokalajit olivat hernekeitto, lihakeitto, lihapy�ryk�t
ja makaronilaatikko. Ruuan hintaa pidettiin yleisesti korkeana,
sill� er�iden laskelmien mukaan ruoka maksoi kolmanneksen
p�iv�palkasta. Erityisesti kahvin hinta n�r�sti, sill� kahvi ja
pulla maksoivat p�iv�n ruuasta noin 40 %. Kuvassa kahvihetki
S�drikin sillalla elo-syyskuussa 1960.
Kuva: IVO Pirhonen
Kuva suurempana (200 dpi):
7_101_20kopiointi.jpg,
koko 429 kt. |
 |
|
|
