Tiejohtaja 
Pekka Kontiala 
Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri

Arvoisa kansliap��llikk� ja arvoisat kutsuvieraat, 
hyv�t naiset ja herrat!

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on toiminut hankkeessa rakennuttajana. Ilokseni voin todeta, ett� ty� on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Aikataulussa on pysytty, hanke on toteutunut m��ritellyill� kustannuksilla, ja ty�n laatu t�ytt�� asetetut kriteerit. Rakentaminen on voitu toteuttaa tavalla, jonka haitta muulle liikenteelle on ollut mahdollisimman v�h�inen.

Tilaajan ja teett�j�n roolissa Uudenmaan tiepiiri ja min� henkil�kohtaisesti haluamme esitt�� mit� parhaimmat kiitokseni hankkeesta vastanneelle henkil�kunnallemme, yhteisty�kumppaneillemme ja ennen kaikkea hankkeen toteuttaneelle ty�yhteenliittym� Tuotantoyhtym� PoKo:lle.

T�ss� vaiheessa on hyv� viel� palauttaa mieliin, miksi ty� on tehty. Aiempi moottoriliikennetie oli tarpeen laajentaa moottoritieksi ruuhkautumisongelmien ja liikenneturvallisuuden kannalta hankalan mm. ohittamista vaikeuttaneen tiegeometrian vuoksi. Liukkaalla kelill� sattui yli puolet kaikista onnettomuuksista, mik� on poikkeuksellisen suuri osuus.

Tieyhteys Turusta p��kaupunkiseudun kautta Vaalimaalle yhdist�� it�-l�nsi suunnassa maamme etel�isen osan, ja yhteys on elinkeinoel�m�n n�k�kulmasta hyvin t�rke�. Poikkeuksellisen suuri osa liikenteest� on raskasta liikennett�, ja tieyhteyden kasvuennusteet ovat kymmeni� prosentteja. Liikenteen kasvun m��r� on luonnollisesti osittain riippuvainen Ven�j�n taloudellisesta kehityksest�.

Hankkeen valmistelussa ymp�rist�vaikutusten arviointi oli voimakkaasti esill�, ja n�in ollen suunnittelussa kiinnitettiin suurta huomiota melusuojaukseen ja ymp�rist�haittojen ehk�isemiseen. Erityisen� haasteena oli Pernajan lahden linnuston suojaaminen. Liikenneturvallisuutta parannettiin my�s moottoritien molemmille puolille rakennetuilla riista-aidoilla.

Uusimaa ja Helsingin seutu ovat voimakkaan muuttoliikkeen kohteena. Uusimaa on my�s Suomen talouden veturi ja liikenteen solmukohta niin maan sis�isess� kuin kansainv�lisess�kin liikenteess�. Sellaiset hankkeet, kuten E18, Vuosaaren satama ja Helsingin keh�t ovat alueellisesti, kansallisesti ja my�s Suomen kansainv�lisen kilpailukyvyn kannalta merkitt�vi�.

Edell� mainittua ei pid� tulkita siten, ett� Uudenmaan tiepiiri jollakin tapaa haluaisi nopeuttaa maamme sis�ist� muuttoliikett�. Itse asiassa p�invastoin; tasainen kehitys olisi varmasti kaikkien kannalta parhainta. Tiehallinnon ja Uudenmaan tiepiirin teht�v�n� on kuitenkin varautua n�ht�viss� olevaan kehitykseen.

Vaikka suuret infrastruktuurihankkeet ovat Uudenmaan tiepiirille tyypillisi�, t��ll� on paljon muutakin. Alueella on my�s pieni� kaupunkeja ja maaseutua. Uudenmaan tiepiirin alueella on voimakkaasti kasvavia alueita, mutta toisaalta my�s taantuvia. Tiepiirin teht�v�n� on pit�� huolta koko alueensa tieverkosta.

Tierahoitus on ollut jatkuvan keskustelun kohteena. Kun asiaa katsotaan tiepiirin kannalta, voidaan todeta, ett� alemman tieverkon kunto on rapistumassa. Tieverkolla on laajasti liikenneturvallisuuteen liittyvi� ongelmia, kevyen liikenteen v�yli� tarvittaisiin lis��, melusuojauksia ei voida tehd� tarpeen vaatimassa tahdissa ja my�s pohjavesisuojauksiin liittyy ongelmia. T�ss� yhteydess� joudun toteamaan, ett� nykyisen rahoituksen puitteissa meill� ei ole mahdollisuuksia kantaa tienpitoon liittyv�� kaikkea vastuuta. Viime k�dess� ongelman ratkaisun avaimet ovat poliittisella tasolla.

Rahasta puhuminen ei luonnollisestikaan ole mielek�st�, ellemme itse ole valmiita kehitt�m��n omaa toimintaamme. Kilpailuttaminen on vaativa teht�v�sarka, jota hallinto ja palveluja tuottavat osapuolet joutuvat opiskelemaan viel� pitk��n. Porvoo - Koskenkyl� hankkeessa kilpailuttaminen yhdess� kokonaisrahoituksen kanssa ovat tuottaneet hyvi� tuloksia.

Kilpailuttaminen ei yksin��n kuitenkaan ole taikasana ilman, ett� koko hallinto samanaikaisesti kehittyy. Kuluneen vuoden aikana olemme Tiehallinnossa kuten my�s Uudenmaan tiepiiriss� tehneet paljon sis�ist� kehitysty�t� oman uuden roolimme hahmottamiseksi.

Selke� johtop��t�s ty�st� on, ett� kilpailuttamisen kehitt�misen lis�ksi tarvitaan laaja-alaista liikennej�rjestelm�ty�t� yhdess� kaupunkien, YTV:n, kuntien ja maakunnallisten liittojen kanssa. Yhteisty� yksityisen sektorin kanssa on suuria haasteitamme. Uuden teknologian ja telematiikan saloihin perehdymme koko liikennekent�ss�.

Uudenmaan tiepiirill� on hyv�t suhteet sidosryhmiins�. Vaalimme ja pyrimme edelleen kehitt�m��n n�it� suhteita. Nykymaailmassa kukaan ei saavuta mit��n yksin��n, vaan tulokset syntyv�t yhteisty�n kautta.

Lopuksi haluan viel� kerran kiitt�� kaikkia, jotka ovat my�t�vaikuttaneet hankkeen onnistumiseen, ja toivotan kaikille turvallista liikenn�inti� uudella v�yl�ll�. 

Paluu