Fagervikin museotie (maantie nro 1050) noudattelee keskiajalta per�isin
olevan Turun ja Viipurin v�lisen suuren rantatien linjausta. Rantatie
kulki pitkin etel�ist� rannikkoa vanhimpien pit�jien ja
satamapaikkojen kautta. Sen perustamisajankohtaa ei tunneta, mutta sit�
on pidetty yhten� Suomen vanhimmista teist�. Suuresta rantatiest� hyv�ksyttiin
vuonna 1982 museotieksi Fagervikiss� yhden kilometrin mittainen osa.
Tien vanhuutta todistavat maininnat 1400-luvulla Kymijoen
suuhaarojen yli johtaneista silloista. Rantatie oli Ruotsin ja Ven�j�n
v�linen valtakunnallinen tie sek� Turun ja Viipurin linnojen
yhdysside. Fagervikin rautaruukki perustettiin 1600-luvulla.
Rautajalosteiden kuljetuksiin tarvittiin hyvi� liikenneyhteyksi� ja
merenkulun lis�ksi maantie tarjosi palveluksiaan.
Fagervikin rautaruukki
Fagervikin rautaruukki perustettiin vuonna 1646.
Tukholmalainen kauppias Carl Billsten sai tuolloin luvan rakentaa sinne
masuunin eli malmin sulatusuunin. Fagervik, kuten muutkin L�nsi-Uudenmaan
ruukit, oli osa Ruotsin rautateollisuutta, jolla 1600-luvulla oli
johtava sija Euroopassa. Fagervikin koskien sijainti meren ��rell�
oli raudan tuotannolle edullinen. Rautamalmi tuotiin Ruotsista ja osa
tuotannosta laivattiin takaisin Tukholmaan. Billsten omisti my�s Billn�sin
ruukin Pohjan pit�j�ss�. Masuunin lis�ksi rakennettiin raudan
jalostamisessa tarpeelliset kankivasarapaja ja nippupaja vesivoimalla
toimivine laitteineen. Billsten tuotti viel� masuunille valimon ja
koskeen vesisahan sek� rakennutti p��rakennuksen ja muita talous- ja
asuinrakennuksia. Isonvihan aikana 1713 � 21 ruukki h�vitettiin maan
tasalle.
Sodan j�lkeen tukholmalaiset veljekset Johan Wilhelm ja
Michael Hising ostivat Fagervikin sek� Billn�sin ruukin ja Skogbyn
masuunin. Rakennukset ja laitteet kunnostettiin ja tuotanto elpyi
nopeasti. Uuden tuotteen � tinatun l�kkipellin � valmistus k�ynnistettiin
heti kaupan j�lkeen 1730-luvulla. Tuolta ajalta on s�ilynyt ruukin
kirkko.
Michaelin pojan Johanin omistuksessa alkoi ruukin varsinainen
kukoistus. Masuuni uusittiin ja rakennettiin uudet kanki- ja
nippuvasarapajat. Pommerin sota oli pys�hdytt�nyt l�kkipellin
tuotannon Keski-Euroopassa. Niinp� ruotsalaisen pellin hyv�n menekin
takia pystytettiin suuri l�kkipeltipaja ja tinaamorakennus. Pellin
tuotanto oli Pohjoismaiden ja ehk� koko maailman suurinta.
Johan Hisingerin aikana rakennettiin uusi p��rakennus
sivurakennuksineen. Sen suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti
Christoffer Friedrich Schr�der. Ruukinkadun rakennukset on pystytetty
vuonna 1775 sattuneen tulipalon j�lkeen. Raudan tuotannon keitt�misen
ohessa puutarhanhoito oli ruukilla t�rke��. Harvinaisia puita
istutettiin ja viinik�ynn�ksest� saatiin ensimm�inen sato 1779.
Nykyiset kasvihuoneet ovat 1840-luvulta.
Ruukin toiminta laantui v�hitellen 1800-luvun j�lkipuoliskolla.
Masuunin k�ytt� lopetettiin jo 1850-luvulla. Siit� on en�� j�ljell�
v�h�inen raunio.
Kanki- ja nippuvasarapajojen laitteita uudistettiin viel�
1860-luvulla, mutta koskivoimaan ja puuhiilen k�ytt��n perustuva
raudantuotanto ei en�� ollut kilpailukykyist�. Ruukki lakkautettiin
kokonaisuudessaan 1902. Osa pajoista on restauroitu 1981 � 91
museoviraston valvonnassa.