Suurella Rantatiell� eli
Kuninkaantiell� on monta vanhaa siltaa. Espoon kartanon kupeessa
kiemurrellessaan tie k�tkee alleen tiett�v�sti Suomen vanhimman
kivisillan. Muistolaatan mukaan sillan rakentaminen alkoi vuonna 1777.
Nyky��n silta on pahoin piilossa, mutta aivan sen vieress� S�gbron
museosilta edustaa sekin varhaisimpia kiviholvisiltojamme. S�gbro
rakennettiin vuosina 1779 � 1816.
Espoon kartanon omistajalle, maaherra Ramsaylle,
yksiaukkoinen kiviholvisilta tuli maksamaan useita tuhansia
kuparitaalareita. Paikallistiell� numero 11310 sijaitseva silta
otettiin museosillaksi vuonna 1982.
Kuninkaantie Turusta Viipuriin
Kuninkaantie on maamme vanhimpia ja t�rkeimpi�
maantiet�. Viimeist��n 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa tie kehittyi
rannikkoa seurailevan vesireitin kilpailijaksi. Kuninkaantie oli osa
varhaista tieverkkoa, joka sitoi maan hallinnolliset ja sotilaalliset
keskukset toisiinsa. Sen reitti kulki Turusta Viipuriin. Espoosta tie
jatkui nykyisen Vantaan sek� edelleen Porvoon, Pernajan ja Virolahden
kautta Viipuriin.
Keskiajalla kapealla polkumaisella valtatiell�
kuljettiin k�velleen tai ratsulla. Tavarat kuljetettiin kuormahevosilla
tai purilailla. Vasta 1600-luvun lopulla maantiet olivat
py�r�ajoneuvoin kuljettavassa kunnossa. Tien leveydeksi oli
m��r�tty 10 kyyn�r��, mutta viel� 1700-luvun puoliv�liss�
ajoneuvoilla oli vaikeuksia sivuuttaa toisensa. Tien varrella oli useita
kestikievareita ja 1600-luvulta alkaen tiet� k�ytettiin my�s
s��nn�lliseen postiliikenteeseen.
Espoon kartanon historiaa
Espoon monista kartanoista Espoon kartano on
historiallisesta merkitykselt��n t�rkein. Kuningas Kustaa Vaasa
vieraili Suomessa 1555 � 1556 ja matkan tuloksena p��tettiin
perustaa eri puolille maata ns. kuninkaankartanoita maan puolustuksen ja
talouden kohentamiseksi. Yksi n�ist� kartanoista perustettiin Esp�byn
alueelle Kuninkaantien varrelle. Kartanon paikaksi valittiin Mankin- ja
Gumb�lejoen risteys. Alueen silloisten kylien 16 talonpojilta
lunastettiin tai vaihdettiin heid�n omistamansa maatilat. 1500-luvun
lopulla kuninkaan kartanoon kuului 30 hehtaaria peltoa. 1600-luvulla
kartano l��nitettiin ja se joutui Horn -suvun omistukseen.
Kartanon nimekk�impi� is�nti� ovat olleet
1600-luvulla Jaakko de la Gardie, kreivi Kustaa Horn ja vapaaherra
Fabian Wrede. Ramsay-suvun omistuskausi alkoi vuonna 1796 ja kesti aina
1900-luvulle saakka, vaikka v�lill� kartanon omistikin kapteeni Anders
Myhrberg. Nykyinen p��rakennus on per�isin 1700-luvulta. Kartanon
l�hell� on my�s vanha myllyrakennus ja Espoon arvokkain silta, jota
pidet��n Suomen vanhimpana holvattuna kivisiltana.