Tielaitoksen 200-vuotisp�iv�n� 17.12.1999 julkaistu teos Traffic, Needs, Roads. Perspectives on the Past, Present and Future of the Roads in Finland and the Baltic area on artikkelikokoelma, joka avaa runsaat parikymment� n�k�kulmaa Suomen ja It�meren alueen teihin ja liikenteeseen. N�k�kulmien kirjo on laaja, kuten 200-vuotiaalle sopii, ja sellainen on my�s teoksen aikaperspektiivi, joka ulottuu keskiajalta tulevaisuuteen. Kirjoittajina on historiantutkijoita, yhteiskuntatieteilij�it� sek� muita tiealan asiantuntijoita Suomesta ja pohjoismaista. Tutkijoiden voimin teoksessa k�sitell��n liikennett�, teit� ja tienpitoa sek� niiden edellytyksi�: liikennev�lineit�, hevosta ja autoa, polttoaineita, tienpidon tietotaitoa, insin��rin roolia...
Tiell� liikkumista ei n�hd� pelkk�n� tekniikkana, sen taustalla on niin taloudellisia kuin sosiaalisia tarpeita. N�it� merkityksi� ja sis�lt�j� haetaan niin liikkumisen tarpeiden tarkastelusta kuin hevosen roolista statussymbolina (Marko Nenonen) ja sukupuolen mukaan eriytyneist� liikenteen malleista (Vuokko Jarva). Tulevaisuuden liikennetarpeita m��ritt�� my�s tietotekniikka - mutta jopa elokuvalla on ollut oma roolinsa siin� kehityksess�, jossa ihmisen ja paikan suhde on muuttunut ja muuttumassa. T�m� suhde on liikenteen perusl�ht�kohta.
Tielaitoksen synty� 1799 katsotaan teoksessa luontevasti sielt�, miss� laitos perustettiinkin - Ruotsista. Sven-Olof Montelius toteaa, ett� Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta, josta Tielaitoksen katsotaan saaneen alkunsa, syntyi yli nelj� vuosikymment� ennen Ruotsin vastaavaa laitosta. Tielaitoksen alkuvaiheet rinnastuvat teoksessa tienpidon ja tiehallinnon kehityksen viime aikojen maailmanlaajuisiin trendeihin, tilaajan ja tuottajan roolien eriytymiseen ja yksityist�miseen. N�it� tarkastelevat mm. Antti Talvitie ja Markku Teppo.
Toista keskeist� t�m�n hetken teemaa, tienpidon rahoitusta, k�sitell��n useissa artikkeleissa niin tiehallinnon kuin taloustieteenkin n�k�kulmasta. Tienpidon tulevaisuus kytkeytyy pitk�lti rahoitukseen. Bengt Dennis tiivist�� n�m� asiat kirjoituksessaan Baltian alueen teiden rahoituksesta: "money, money and more money, indeed more than is available".
Tielaitoksen kahdesta vuosisadasta j�lkimm�inen on ollut tieliikenteen menestystarinaa. 1800-luvulla muut liikennemuodot, rautatie ja h�yrylaivat, joutuivat auttelemaan tieliikennett� ulos siit� siit� umpikujasta, johon hevosvetoisen liikenteen rajallinen kapasiteetti oli tieliikenteen saattanut. T�m� kirja antaa mahdollisuuksia pohtia kehityksen linjaa kolmannelle vuosituhannelle muun muassa juuri rahoituksen ja hallinnon sek� ymp�rist�haasteiden ja tietotekniikan avaamien mahdollisuuksien n�k�kulmasta.
Monipuolinen kokoelma tietoa teist� vuonna 1999
Tielaitos on paneutunut huolella menneisiin vuosiinsa - tulevia unohtamatta. Tielaitoksen 200-vuotisjuhlaan liittyen on lukevalle yleis�lle tarjolla monipuolinen kokoelma tiehen liittyv�� kirjallisuutta. Tielaitoksen historiaprojektin tulokset julkaistiin kes�ll� valmistuneessa kolmiosaisessa teoksessa Tuhat vuotta tiet�, kaksisataa vuotta Tielaitosta, jota edelsi melkoinen alueellisten tiehistoriallisten kirjojen joukko. Nyt julkaistu teos tuo oman lis�ns� t�h�n kirjallisuuteen. Samaa tematiikkaa, tulevaisuutta my�ten, k�siteltiin my�s kuusiosaisessa dokumenttielokuvien sarjassa, jonka TV 1 esitti 15.12 1999 - 2.1 2000.
Lis�tietoja:
Tapani Mauranen, Chronicon Oy, puh. 040 525 6273
[email protected]
Leena S�lejoki-Hiekkanen, Tielaitos, puh. 040 512 5782
[email protected]