|
Usein
kysyttyä
Sivulla on
usein esitettyjä kysymyksiä ja Tiehallinnon asiantuntijoiden niihin
laatimia vastauksia.
Mahdolliset jatko- ja uudet kysymykset voi esittää palautelomakkeella.
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
teillä on erilaisia määriä viivoja, reunat, keskiviivat ym? |
|
Yleisesti
ottaen tien leveys ja liikennemäärä määräävät millaiset viivat
maalataan. Ohjeita ollaan tarkistamassa ja uudet ohjeet yhtenäistävät
nyt hieman sekavia käytäntöjä.
Uusien ohjeiden mukaan valta- ja kantateihin ja ajokelpoiseta leveydeltään
yli 7,0 metrisiin muihin päällystettyihin teihin maalataan aina sekä
reuna- että keskiviivat ja sulkuviivat tarvittaessa.
Tielle, jonka ajokelpoinen leveys on 5,7-7,0 metriä maalataan aina
reunaviivat ja keski- ja sulkuviivat, jos tien liikennemäärä ylittää
500 ajoneuvoa vuorokaudessa tai tiellä on 100 km/h nopeusrajoitus.
Jos tien leveys on alle 5,7 metriä, maalataan reunaviivat. Erittäin vähäliikenteisillä
teillä nämäkin voidaan jättää pois. |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
kamerakuva jossain ei ole ajan tasalla? |
|
Kelikamerajärjestelmä on rakennettu talvikunnossapidon
tarpeisiin, joten järjestelmän jatkuva moitteeton toiminta on tien
hoidolle ensiarvoisen tärkeää.
Koko järjestelmää sääantureineen ja kameroineen huolletaan kesän
aikana, jotta se olisi mahdollisimman katkottomasti käytössä taas, kun
tiellä on lunta ja jäätä. Kesän ajaksi joitain mittauspisteitä myös
suljetaan. Tähän ovat syynä tavoitteet välttää ukkosen aiheuttamia
vaurioita ja jonkin verran säästää tietoliikennekustannuksissa.
Jos kelikamera tai kuvansiirto kamerasta järjestelmiimme ei toimi,
johtaa se heti vianetsintä- ja korjaustoimenpiteisiin. Jos
kelikamerakuvia ei näy Internetpalvelussamme, voi myös sisäisessä
tiedonsiirrossamme kelikamerajärjestelmästä Internetpalvelimeen
esiintyä katkoksia. Pyrimme tietenkin kaikin tavoin välttämään
katkoksia, mutta emme tietenkään voi taata, että
ATK/tietoliikenneongelmia ei koskaan esiintyisi. Kesän loma-aikaan
vioittuneen kameran korjaus saattaa viedä pitemmän ajan.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
Sipoon suunnan levähdysalueet ovat kuin aloittava kaatopaikka? |
|
Helsingin
ja itärajan välillä levähdysalueiden siisteys on todellinen ongelma.
Alueet suursiivotaan kolmena päivänä viikossa ja silti niillä aika
usein on kuvailemanne kaltainen tilanne.
Ongelman lähtökohtana on pitkälti ulkomainen yritteliäisyys.
Alueille rahdataan mm. vaatekeräyslaatikoiden sisältöjä ja niistä
pengotaan käyttö- ja myyntikelpoiset mukaan, loput jäävät levälleen.
Edes poliisi ei tunnu voivan ongelmalle mitään.
Alueita ei voi sulkeakaan, koska niitä tarvitsevat muutkin kulkijat.
Otamme mielellämme vastaan hyviä ideoita ongelman hoitamiseksi.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
tien varressa olevaa autoa ei ole viety pois? |
|
Autot
ovat useimmiten varastettuja ja muuten hylättyjä, joten niiden siirtäminen
tienpidon toimesta parantaisi todella liikenneturvallisuutta.
Toimintaa ohjaa kuitenkin Laki ajoneuvojen siirtämisestä ja
romuajoneuvojen hävittämisestä (N:o 151/1975). Lain mukaan ajoneuvo
voidaan siirtää jos siitä voi aiheutua vaaraa liikenteelle, jos siitä
on haittaa tienpidolle tai jos auto on katsottu hylätyksi. Edelleen
laissa sanotaan, että tehtävä kuuluu kunnalle, ei Tiehallinnolle.
Jos ajoneuvosta on haittaa tieliikenteelle, ts. ajoneuvo on ajoradalla,
Tiehallinto saattaa siirrättää ajoneuvon. Ajoneuvon siirtämisestä
aiheutuneet kulut kuuluvat ajoneuvon omistajan maksettaviksi. Näitä
kuluja saadaan vain harvoin perittyä. Välillä ollaan lisäksi
jouduttu tilanteeseen, missä ajoneuvon omistaja on vaatinut siirton
suorittaneelta vahingonkorvauksia.
Kuka tahansa tienkäyttäjä voi ilmoittaa luvattomasti tien varteen pysäköidystä
ajoneuvosta poliisille. Poliisi tarkistaa onko ajoneuvo varastettu,
ilmoittaa ajoneuvon omistajalle ja myös välittää tiedon kunnalle,
joka huolehtii ajoneuvon siirtämisestä.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Saako
Tiehallinnon sivuilla olevan kartan linkittää omille sivuilleen?
Entä muut sivut? |
|
Tiehallinnon
verkkosivuilla on Autoilijan tiekartta. Tiehallinto on ostanut kartan
julkaisuoikeudet omilla sivuillaan. Siksi kartan käyttöön muualla
tarvitaan oikeuksien omistajan, Genimap OY:n (ent Karttakeskus) lupa.
Genimap myy karttojen julkaisuoikeuksia verkkosivuilla siten, että
Autoilijan tiekartasta skannattun, A4-kokoisen kartan vuosimaksu on n.
82 euroa.
Muun materiaalin osalta tilanne on sellainen, että osa aineistosta (pääasiassa
kuvia) on ostettu "vain tähän käyttöön". Muu materiaali
on omaa tekemäämme. Ongelmien välttämiseksi linkittämiseen pitää
pyytää lupa Tiehallinnon
viestinnästä.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Missä
on Saariselkä etäisyyksien haun taulukosta? |
|
Saariselkä
on näköjään unohtunut välimatkataulukosta. Sen kuuluisi olla
kohdassa Inari, Saariselkä, se kun ei ole kunta. Piste lisättäneen,
kun taulukkoa seuraavan kerran täydennetään.
Oikean etäisyyden saa kun ottaa välimatkan etelästä päin Sodankylän
Vuotsoon ja lisää 40 kilometriä. Pohjoisessa seuraava piste on Inari,
Ivalo. Sen etäisyys Saariselästä on 24 km.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Saako
jostain tieluiskissa käytettyä nurmisiementä? Mitä siinä on? |
|
Käytetyn
vakiosiemenseoksen sisältö on ollut: rönsypunanata 78%, niittynurmikka 5%,
nurmirölli 5%, lampaannata 5%, raiheinä 5% ja valkoapila 2%. Seosta on
eri vuosina tilattu eri tukkulikkeiden kautta.
Seoksesta syntyy nurmikko verraten karulle alustalle, mutta se vaatii
kuitenkin jonkinlaisen multakerroksen. Kuivuuden kesto tulee lähinnä
nadan ansiosta, eli kuiville alustoille kannattaa käyttää jotain
runsasnataista seosta. Jos halutaan ns. kukkiva niitty, niin heinänsiementä
käytetään niukasti ( 200 - 400 g) aarille ja mielellään röllipitoista - ja
sekaan laitetaan luonnonkukkien siemeniä. Niitä toimittaa esim.
Niittysiemen Oy, Kaija
Virolainen, puh. 050 352 0990.
Tutkimuksissa hyviksi seoskukiksi ovat osoittautuneet esim. päivänkakkara,
siankärsämö, kohokit, pulskaneilikka, kissankello, kultapiisku. Mutta
pelkälle kuivalle, varpuiselle kankaalle ei niittyä voi perustaa ilman
multakerrosta, toisaalta multaa ei saa olla liika, jos haluaa kukkivan
niityn. Jos tarvitaan tarkempia tietoja, niin Tiehallinnon julkaisumyynnistä voi
tilata julkaisun 'Niittykasvillisuuden perustaminen tieluiskiin',
Tielaitoksen selvityksiä 12/1999.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Eikö
Tiehallinnon nettisivuilla voikaan tehdä reittisuunnittelua? |
|
Sivuilla on välimatkalaskuri, mutta ei
reitinsuunnitteluohjelmaa. Kaupasta on saatavana Genimap -reittikartta
mikrotietokoneille.
Katso myös Internetistä:
http://www.keltaisetsivut.fi/karttalinkki/reitti.html
http://www.lomasuomi.fi/karttapalvelu/index.cfm
http://www.europe.opel.com/
ja valitse "Route planner"
http://www.shellgeostar.com/route/routePlan.asp
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Aikataulut
Ahvenanmaan lautoille? |
|
Lautat eivät ole tielauttoja, joten aikatauluja meillä
ei ole lähettää. Lauttojen, lossien ja yhteysalusten aikataulut
löytyvät nykyään eriyisestä lauttaportaalista, http://www.tieliikelaitos.fi/lautta/.
Aina kannattaa myös soittaa epäselvissä
tilanteissa lautalle ja varmistaa lautan kulku haluttuna aikana.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
suolataan silloin, kun ilman lämpötila ja tien pinta ovat plussan
puolella? |
|
Syy tähän on yksinkertainen: Olosuhteiden tiellä
ennustetaan muuttuvan sellaisiksi, että tien pinnan jäätyminen
(esimerkiksi ns. mustajää) on hyvin todennäköistä tai odotettavissa
on lumisade, joka on vaarassa tarttua polanteeksi tien pintaan.
Oikeaan aikaan ajoitettu ennakkosuolaus vähentää suolamäärää.
Suolaa jouduttaisiin kylvämään jo jäätyneelle pinnalle
huomattavasti enemmän, jotta jää saataisiin sulamaan nopeasti pois. Märkä
jää on todella hengenvaarallinen.
Lumisadetta ennen tehdyn suolauksen avulla estetään lumen tarttuminen
ja pakkautuminen polanteeksi tien pintaan. Kun suolaus onnistuu hyvin,
lumi jopa pölisee ilmavirtausten vaikutuksesta pois tieltä.
Polanteisen tien palauttaminen paljaaksi edellyttää polanteen
poistamista mekaanisesti paljon energiaa vaativalla höyläyksellä. Tämän
lisäksi edellytetään moninkertaista suolamäärää verrattuna
siihen, mitä ennakkosuolauksessa käytetään.Vaikka tien pinnan ja
ilman lämpötilat ovat plussan puolella, pinta jäätyy kovalla
tuulella, koska veden haihtuminen sitoo lämpöä.
Haihtuminen voimistuu sään kirkastuessa, koska silloin ilma on
kuivempaa. Märät tien pinnat ovat jäätyneet kovassa tuulessa joskus,
kun lämpötila on ollut jopa + 7 astetta. Erityisen arkoja jäätymiselle
ovat siltojen kannet, joiden massassa on varastoituneena vähemmän lämpöä
kuin esimerkiksi paksuissa maarakenteissa.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
suolataan heti aurauksen jälkeen? |
|
Mikään lumiaura ei pysty poistamaan aivan kaikkea
lunta tien pinnasta. Liikenteen vaikutuksesta se tallautuu ja tien pinta
muuttuu liukkaaksi. Lumisateen jälkeen sää voi myös lauhtua, jolloin
tienpinta huurtuu ja yhdessä aurauksen jälkeen jääneen lumen kanssa
muodostaa tielle liukkaan pinnan. Tällöin suolaa ripautetaan tielle
sen verran, että vältytään liukkauden syntymiseltä. Odotettavissa
voi olla myös uusia lumikuuroja, joiden tarttumista tien pintaan
halutaan ehkäistä.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
pakkasella suolataan, kun tien pinta on kuiva? |
|
Pakkasellakin ilman lämpötilassa tapahtuu vaihteluita.
Jos ilman lämpötila nousee, on tien lämpötila kylmempi. Tällöin
tiepinta kerää ilmasta kosteutta pintahuurteeksi, jonka poistaminen
edellyttää suolaa. Nämäkin lämpötilavaihtelut pystytään
ennustamaan ja liukkaus pystytään torjumaan ennakkoon.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
autoilijoiden on vaikea käsittää suolaamista ja erityisesti sen
ajoitusta? |
|
Aikaisemmin liukkautta ryhdyttiin poistamaan vasta
sitten, kun jokainen pystyi omakohtaisesti toteamaan liukkauden. Teiden
palvelutason parantamiseksi on myös liukkaudentorjuntaa kehitetty
jatkuvasti.
Laitteet ja materiaalit ovat entistä nykyaikaisempia. Tämän lisäksi
työn ohjauksessa käytetään entistä tiiviimmin sääsatelliittien, säätutkien
sekä tiesääasemien ja kelikameroiden informaatiota. Näiden lisäksi
yleisen informaatioteknologian kehitys on johtanut siihen, että kelikeskukset pystyvät entistä luotettavammin ennustamaan
tulevat kelit ja ohjaamaan resurssit oikealla hetkellä oikeisiin
paikkoihin.
Tavallinen autoilija ei välttämättä ole vielä tiedostanut tätä
kehitystä. Kehityksen tässä vaiheessa kuitenkin sattuu vielä
tilanteita, joiden osalta voidaan jälkikäteen todeta ennakoinnin
osuneen väärään. Kehitys kuitenkin johtaa koko ajan luotettavampaan
suuntaan.
On hyvä, että tielläliikkujat antavat palautetta. Tällaisen
keskustelujen ansiosta tienkäyttäjien ymmärrys tienpitotoimenpiteitä
kohtaan ja tien kunnossapitäjien käsitykset tienkäyttäjien tarpeesta
paranevat ja saadaan uusia virikkeitä toiminnan kehittämiselle.
alkuun |
|
Ks.myös lisää kysymyksiä ja
vastauksia suolauksesta
|
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
asfaltti on jossain mustaa ja jossain lähes punaista? |
|
Asfaltti on kolmea ainetta,
kiveä noin 92%, bitumia noin 7% ja täyteaineena käytettävää
kalkkia. Uuden asfaltin väri on musta kun bitumi on hyvin sekoitettu ja
se peittää kivet joka puolelta.
Kuluessaan asfaltti päästää ensin pois pinnallaan olevan bitumin ja
kiven luonnollinen väri valtaa näkymästä suuren osan. Kun kivi on
tummaa pinta pysyy tummana. Jos kivi taas on vaaleaa, pinta vaalenee
kuluessaan. Punainen sävy syntyy joillain seuduilla yleisestä
punaisesta graniitista, joka sinänsä on erittäin hyvin päällysteeseen
soveltuvaa.
Asfaltin väriä voidaan muuttaa myös värjäämällä. Silloin saadaan
aikaan esim. punaista, vihreää tai sinistä pintaa. Mutta lopulta
nekin käyttäytyvät kuten kulumisesta johtuu.
alkuun
|
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi
liikennevalot eivät aina vaihdu moottoripyörälle? |
|
Liikennevaloissa
ajoneuvoja tunnistetaan kahdella tavalla. Osassa valoja on pieni tutka,
joka havaitsee liikettä. Se saattaa olla reagoimatta pieneen kohteeseen
jos ajonopeus on hyvin pieni, käytännössä alle 5 km/h. Tämä on
kuitenkin se varmempi menetelmä. Toinen menetelmä on tiehen upotetut
silmukat, jotka havaitsevat yli kulkevaa metallimassaa. Näille
silmukoille moottoripyörässä on aika vähän metallia ja silmukoista
sopii myös joskus ohi vaikka ajaa kaistaa pitkin.
Ollakseen mahdollisimman "näkyvä" näille
silmukkatunnistimille valoja kannattaa lähestyä keskellä kaistaa
tasaisella nopeudella. Viimeiset silmukat ovat usein juuri ennen valojen
kohdalla olevaa pysähdyksen merkkiviivaa. Siinä kohdalla pieni
liikehtiminen eteen-taakse antaa yleensä tunnistimille havainnon jos
sitä ei muuten tullut.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Voisiko
saada ratsastajista varoittavan merkin tielle? |
|
Yleisillä
teillä ei varoiteta liikennemerkeillä erikseen asiasta, josta on säännöt
tieliikennelaissa. Ratsastaja tai hevosajoneuvohan ovat molemmat
tieliikennelaissa määriteltyjä tienkäyttäjiä ja niiden
kulkemisesta on selvät säännöt.
Hevosella kulkijalla on omat velvollisuutensa varoa muuta liikennettä
ja omat oikeutensa kulkea kuten ajoneuvoilla muutenkin. Autoilijoille
taas on säädetty velvollisuus erityisesti varoa hevosilla liikkuvia.
Hyvin järjestetty ratsastustalli pitää harjoittelupaikkansa niin, että
niihin pääsee menemättä välillä tielle. Jos taas on pakko siirtyä
harjoittelualueelle tietä pitkin, pitää miettiä olisiko hevosta
vaikkapa talutettava, jos siirtymistä ei muuten saa varmasti
turvalliseksi.
Liikennemerkkejä voi käyttää vain ratsastamisen kieltämiseen tai
erityisen ratsastustien osoittamiseen. Ratsastustiellä voidaan sallia
kevyt liikenne, mutta ei koskaan autoliikennettä. Ratsastustalli voi
anoa maatilamatkailumerkkiä, jossa kerrotaan tallista opasteena. Merkin
paikan voi saada anomuksesta. Lupa maksaa 700 mk ja itse merkki
valmistajalta ostettuna noin 3000 mk. Nämä merkithän eivät ole
varoituksia, mutta ne ehkä toimivat huomion herättäjinä.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Voiko
kivisiä kilometritolppia ostaa? |
|
Kilometritolpat on pääosin poistettu yleisten teiden varsilta.
Tiehallinnolla ei ole niitä enää myytävänä. Pääosin ne murskattiin
tien hoitoon tarvittavaksi kivimurskeeksi. Tien varressa vielä olevat
tolpat on säästetty lähinnä maisemallisista syistä ja ne saavat olla
niin kauan kuin ne ovat siistejä. Niiden merkitys etäisyyksien
osoittajana on jo poistunut.
Kilometritolpan voi teettää, jos sellaisen välttämättä haluaa.
Kivimiehet ympäri Suomen varmaan ottavat tolpan tehdäkseen kun kysyy.
Risto Lampi Myrskylässä arveli tekevänsä sellaisen 170-340 euron
hinnalla.
Myös Keikyän Kivi tarjoaa syntymäpäivälahjaksi sopivaa versiota, 1:10
vuoden -35 TVH:n piirustusten mukaan tehtyä pienoismallia sopivalla
luvulla varustettuna. Osoite Lautatie 3, 32730 KEIKYÄ, puh. (03) 513
1208, http://www.keikyankivi.fi
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi jossain risteyksissä on siniset heijastimet? |
|
Yksityisen tien tai tontin liittymä voidaan merkata
sinisillä heijastimilla varustetuilla tolpilla. Suositus on, että
merkit ovat kahden puolen liittymää noin kolmen metrin päässä
päätien reunasta. Heijastinten pitäisi olla noin metrin tien
pinnan yläpuolella.
Muun värisiä heijastimia ei saa käyttää, koska muut yleisesti
käytetyt värit on varattu tienpidossa jo muihin tarkoituksiin.
Sininen heijastin kahdella puolella liittymää osoittaa selvästi
ja ohjeiden (Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä, Tielaitos
1994) mukaan että tässä on liittymä.
Merkkaamiseen tarvittavia heijastimia kannattaa kysyä
rautakaupoista tai liikennemerkkivalmistajilta. Merkkien pystyttäminen
on tarvikkeiden hankinnan kanssa liittymän omistajan homma.
Merkitsemiseen ei tarvita lupaa ja jos merkintä hajoaa
aurauksessa tms, laittaja myös uusii sen.
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi meille ei ole rakennettu melusuojausta, vaikka
haitta on mielestämme suuri? |
|
Nykyisellä
tiestöllä meluntorjuntahanke on kiireellinen, jos se
meluntorjunnan toimenpideohjelmassa on sijoittunut
kiireellisyysluokkaan 1,
- jos yleisen tien 65 desibelin melutasolle (ekvivalenttitaso päivällä
ulkona) altistuu parikymmentä asukasta tai
- yli 65 desibelin melualueella on meluherkkiä toimintoja (esim.
koulu, päiväkoti) ja 55-65 desibelin melualueella on kymmeniä
asukkaita.
Nämä kriteerit ovat Tiehallinnon ympäristöohjelmassa
2001-2005.
Suurten kustannusten vuoksi yksittäisiä kohteita ei suojata.
Edellä mainittujen kriteerien lisäksi meluntorjuntakustannukset
eivät saa muodostua siitä saatuun hyötyyn nähden
kohtuuttomiksi. Melusuojaus ei myöskään saa aiheuttaa merkittäviä
haitallisia muutoksia alueen maisema- tai taajama/kaupunkikuvaan.
Periaatteena on, että melusuojaus tehdään pääasiassa tien
parantamisen yhteydessä edellä mainitut kriteerit huomioon
ottaen. Melusuojauksissa toteutetaan kuitenkin myös
tapauskohtaista harkintaa.
Muita keinoja meluhaittojen vähentämiseksi ovat
nopeusrajoituksen alentaminen ja hiljaiset päällysteet, joiden
kulutuskestävyyttä on edelleen selvitettävä. Tärkeimpänä ja
tehokkaimpana keinona meluntorjunnassa on kuitenkin maankäytön
ja liikennesuunnittelun yhteistyö siten, ettei meluherkkiä
toimintoja sijoiteta liikennemelualueelle.
alkuun
|
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Saako tienvarresta kerätä pajuja? |
|
Viherpiha -lehdessä 2/2002 on juttu Pajuilun ABC, jossa
kirjoitetaan: "Punontapajun keräämiseen tarvitaan aina
maanomistajan lupa, olipa se yksityinen tai valtio.
Parhaat pajukot kasvavat usein tienpientareilla. Tiealue ulottuu
nyrkkisäännön mukaan ojan metsän puoleisesta reunasta vielä
metrin verran metsään päin. Jos sieltä haluaa pajua, lupa
kysytään paikallisen tiepiirin tietarkastajalta. Yleensä
tiepiiri on ikionnellinen, kun joku raivaa nopeasti leviäviä
pajukoita.
Paikallisen tiepiirin tiedot ovat puhelinluettelossa. Jos siellä
löytyy tietarkastaja, kysy häneltä, jos ei niin tiemestarilta.
Molemmat ovat yleensä luettelossa kunnittain."
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Tien varressa oleva postilaatikko hajosi aurauksessa tai
niitossa, kuka korvaa? |
|
Telehallintokeskuksen ohjeiden (4.3.1999) mukaan
sijoitetun postilaatikon hajoaminen normaalien
tienhoitotoimenpiteiden seurauksena on Postin korvattava asia. Se
lukee samassa ohjeessa.
Ohje määrittelee postilaatikoiden sijoittamisen risteyksessä
tai tien varressa. Tämän ohjeen mukaan sijoitettavat laatikot
tarvitsevat tiepiirin luvan. Kun kaikki nämä asiat on otettu
huomioon, tilanne on selvä.
Korvauksen saamiseksi pitää ottaa yhteyttä Postin
asiakaspalveluun, numero 0800-7100 (www.posti.fi)
alkuun |
|
Kysymys |
|
Vastaus |
Miksi tienumeroinnissa on aukkoja, esim 29-39 ei ole
käytössä? |
|
Puuttuvien tienumeroiden salaisuus on varaukset tuleviin
tarpeisiin. Teitä ei juurikaan rakenneta uusina, mutta joskus
teiden numerointeihin tulee muutoksia ja sitä varten
numeroinnissa on "käyttövaraa".
Tienumerointi on periaatteeltaan sellainen, että numerot 1-39 on
varattu valtateiden numeroiksi. Numerot 40-99 ovat kantateitä
varten. Muut maantiet ovat numeroilla 100-9999, siis kolmi- ja
nelinumeroisia. Paikallistiet on numeroitu numeroilla 11001-19999.
Kaduille, jotka ovat yleisten teiden jatkeita, on annettu
numeroita 40001-49999. Polkutiet ovat numerosarjassa 50001-51999,
niitä on hyvin vähän, samoin polkuja, joiden numerointi on
52001-52999. Virallisille talviteille on varattu numerosarja
60001-61999. Nämä ovat yleensä järviä tai jokia ylittäviä jääteitä.
Eritasoliittymissä on vielä oma sarjansa numeroita, joita ei ole
yleisissä kartoissa, se on sarjaa jossa on viisi numeroa ja niistä
kaksi ensimmäistä on 29.
Tämä numerointisysteemi tarvitaan mm. siksi, että kaikilla
yleisen tieverkon osilla pitää olla tunniste, kun niitä käsitellään
erilaisissa laskennoissa. Ilman numeroa olevia osia olisi hankala
esittää reitti- ym. laskennoissa, joissa tarvitaan mm. tien
sijaintia ja pituutta.
alkuun |
|
|
| |