Alennetut rajoitukset ovat voimassa koko maassa v�hint��n marraskuun alusta helmikuun loppuun. Rajoituksia voidaan kuitenkin alentaa kelin vaatiessa jo lokakuun alusta alkaen ja jatkaa niiden kestoa aina huhtikuun loppuun.

Tiepiirit p��tt�v�t merkkien vaihdon tarkemmasta ajankohdasta omalla alueellaan.
alkuun

Talviajan nopeusrajoituksilla turvataan tiell� liikkumista talvisissa olosuhteissa. Talvirajoitus on v�hent�nyt henkil�vahinkoon johtavia onnettomuuksia noin nelj�nneksell� verrattuna teihin, joilla 100 km/h -rajoitus on pidetty voimassa l�pi talven. Turvallisuuden paranemisen lis�ksi alempi nopeus v�hent�� liikennemelua ja p��st�j� sek� p��llysteen kulumista.

Hyvill� keleill� alennettu nopeus saattaa tuntua tarpeettomalta. Liikenneturvallisuuden takia asetetut talvinopeudet kuitenkin hyv�ksyt��n. Talvikeli ei ole koskaan kes�kelin veroinen. Jo h�m�r�, pimeys ja m�rk� tienpinta nostavat selv�sti onnettomuuksien riski�. Ensimm�iset mustan j��n kelit yll�tt�v�t tienk�ytt�j�t vuosittain. Hirviel�inten siirtyminen talvilaitumille lis�� erityisesti lokakuussa t�rm�yksi� el�inten kanssa. Vauhdin hidastaminen v�hent�� kaikkia onnettomuuksia ja lievent�� niiden seurauksia.
alkuun

Koko maassa tien talvihoidossa k�ytet��n yhten�ist� palvelutasoa ja sit� kuvaavaa luokitusta. Palvelutaso m��r�ytyy liikennem��r�n, toiminnallisen luokan (valtatiet, kantatiet jne.) ja alueen ilmaston mukaan. Hoitoluokan muuttaminen on mahdollista l�hinn� vain silloin, jos liikennem��r� lis��ntyy tai teiden hoitotasossa yleens� tehd��n muutoksia.

Liikenteen erityistarpeiden vuoksi tieosien hoitotapaa, sen ajoitusta tai laatua voidaan kuitenkin muuttaa paikallisesti ilman ett� hoitoluokkaa muutetaan. Silloin liikennem��r�t tai ajoneuvojakaumat poikkeavat niin paljon normaalista, ett� se edellytt�� laadun muuttamista. My�s liikenteen poikkeava-aikainen liikkuminen tai liikenteen poikkeava tai hallitseva suunta voi edellytt�� hoidon toteutusta muutetussa j�rjestyksess�.
alkuun

N�iss� tilanteissa on j�rkevint� hy�dynt�� asfaltin omaa kitkaa ja sulattaa suolalla pintaan muodostuva j�� tai tamppaantunut lumikerros. Tyypillisimmill��n t�llainen tilanne on, kun pinta peittyy liukkaalla mustalla j��ll�.

Vilkkailla teill� pienikin "liukastelu" johtaa helposti vakaviin seurauksiin jatkuvasta vastaantulevasta liikenteest� johtuen. � T�n� p�iv�n� tieliikennej�rjestelm�lt� edellytet��n talviaikaankin huomattavan hyv�� sujuvuutta, erityisesti p��tieverkolla. Se on mm. maantiekuljetusten elinehto.
alkuun

Kun tie suolataan ennakkoon, on olemassa melko varma tieto siit�, miten s�� l�hitunteina kehittyy. Ennakkosuolausta k�ytet��n erityisesti tilanteissa, joissa syntyv� liukkaus muutoin muodostuisi eritt�in ongelmalliseksi. Kun toimitaan ennusteen perusteella, my�s v��r�t suolausp��t�kset voivat olla mahdollisia.
alkuun

Suoloja sin�ns� on erilaisia. Ne ovat mm. ymp�rist�n ja ruostumisen suhteen erilaisia. Niiden vaikutuksia tutkitaan sek� Suomessa ett� maailmalla jatkuvasti, mutta ruokasuola (natriumkloridi) on toistaiseksi osoittautunut kokonaisuuden kannalta k�ytt�kelpoisimmaksi.
alkuun

Hiekka ja erilaiset kiviainesmurskeet ovat uusiutumattomia luonnonmateriaaleja. Niidenk��n laajamittainen k�ytt� ei ole ymp�rist�n kannalta ongelmatonta. Vilkkailla teill�, joilla luonnostaan on suhteellisen kova nopeus ja jatkuva vastaantuleva liikenne, my�s hiekka voi vahingoittaa autojen pintak�sittely�. Tilanne on t�ss� suhteessa erilainen kuin v�h�liikenteisemmill� teill�, jossa hiekkaa p��s��nt�isesti k�ytet��n. Lis�ksi hiekoituksesta aiheutuu p�lyhaittoja, joka etenkin taajamaolosuhteissa on my�s huomattava ongelma.
alkuun

Kuva: Suolan k�ytt� liukkauden torjuntaan 1959 - 2000

Tavallinen autoilija ei v�ltt�m�tt� ole viel� tiedostanut t�t� kehityst�. Kehityksen t�ss� vaiheessa kuitenkin sattuu viel� tilanteita, joiden osalta voidaan j�lkik�teen todeta ennakoinnin osuneen v��r��n. Kehitys kuitenkin johtaa koko ajan luotettavampaan suuntaan. On hyv�, ett� tiell�liikkujat antavat palautetta. T�llaisen keskustelujen ansiosta tienk�ytt�jien ymm�rrys tienpitotoimenpiteit� kohtaan ja tien kunnossapit�jien k�sitykset tienk�ytt�jien tarpeesta paranevat ja saadaan uusia virikkeit� toiminnan kehitt�miselle.