Syksy on hirviel�inonnettomuuksien vaarallisinta aikaa. Tiehallinnon onnettomuusrekisterin mukaan viime vuonna ajettiin 5413 hirviel�inkolaria. T�m� on enemm�n kuin koskaan aikaisemmin. N�ist� kolareista 2827 oli hirvionnettomuuksia ja loput peuraonnettomuuksia. Onnettomuuksissa kuoli viisi ja loukkaantui 331 henkil��. 

Poikkeuksellisen suureksi kasvanutta el�inkantaa on viime vuosina pyritty rajoittamaan kaatoja lis��m�ll�. Riistanhoitopiirit ovat my�nt�neet alkavaan mets�stykseen yli 70 000 hirvenkaatolupaa, joilla arvioidaan p��dytt�v�n yli 86 000 el�imen kaatoon. My�s peura- ja kaurislupia on lis�tty. 

Riski joutua hirviel�inonnettomuuksiin kasvaa pime�ll�

Eniten hirvien kanssa kolaroitiin syyskuussa ja peurojen kanssa marraskuussa. Riski t�rm�t� el�imiin kasvaa valaistuksen v�hetess�. Syksyll� hirvikanta on suurimmillaan. El�imet liikkuvat erityisesti h�m�r�ss�, auringon nousun ja laskun l�hitunteina. Onnettomuusriski� lis��v�t viel� hirvien kiima-aikainen liikehdint�, syyskuun lopussa alkava mets�stys sek� hirvien siirtyminen talvehtimispaikoille.

Varovaisuus ja valppaus auttavat

Suuri merkitys onnettomuuksien ehk�isyss� on autoilijoiden varovaisuudella, valppaudella ja oikealla ennakoinnilla. Varsinkin vakavimpiin seurauksiin johtavat hirvionnettomuudet tapahtuvat korkeilla ajonopeuksilla. Nopeuden alentaminen onkin t�rkein varotoimi kolareiden est�miseksi. Hirven kohtaa useimmiten mets�isill� paikoilla, peuran ja kauriin my�s peltoaukeilla. El�imet ylitt�v�t tiet� useimmiten alavien mets�isten notkelmien, peltojen reunojen sek� riista-aitojen p�iden kohdalla.