ja kohdataan museosillalla
|
|
|
|
|
Matkataan museotietä ja kohdataan museosillalla |
|
Vanhat kulkuväylät ovat osa suomalaisten menneisyyttä
ja nykypäivää. Keskiajan polveilevat maantiet ja 1700-luvun
paikallistiet ovat edelleen liikenneympäristömme perusta.
Holvatut kivisillat, kansanrakentajien puusillat ja teollisen yhteiskuntamme betonisillat kertovat teknisen osaamisemme kehittymisestä.
Kuva: Halikon vanha silta, Halikko (31k) Tallentaakseen liikenneverkollemme ominaisia erityispiirteitä Tiehallinto on valinnut säilytettäviksi 56 museotietä ja -siltaa.
Luettelo museokohteista
Jokainen tienmutka ei voi olla museokohde. Tien menneisyys merkitsee paljon museotietä
valittaessa. Museotie voi olla keskiaikaisen tai myöhemmän tieverkon osa.
Se voi olla myös paikallisesti arvokas vanha reitti tai pohjoisen muinainen
kulku-ura.
Museosiltaa valittaessa selvitetään siltapaikan ja siltarakenteen historia.
Maallemme tyypilliset sillat ovat etusijalla, mutta myös erikoisuuksia säilytetään.
Tiehallinnon museotie- ja museosiltakohteen valinnasta voi kuka tahansa tehdä aloitteen tiepiirille. Piiri pyytää lausunnot kohteen historiallisesta taustasta, kaavoitustilanteesta ja säilyttämisen edellytyksistä. Tiepiiri lähettää museokohde-esityksensä lausuntoineen tielaitoksen keskushallintoon, missä asia ratkaistaan.
Museotietä tai -siltaa valittaessa on olennaista, että kaikki osapuolet ovat yksimielisä kohteen arvosta ja sen säilyttämisestä.
Liikenneperintöämme suojellaan ja vaalitaan myös muuten. Merkittäviä tie- ja siltakohteita säilytetään rakennussuojelulain perusteella. Paikallisesti tärkeät tiehistorialliset kohteet voidaan merkitä seutukaavaan ja kunnan rakennuskaavaan suojelumerkinnällä. Kokonaan pois käytöstä jääneet tieosuudet, tienviitat ja välimatkan merkit ovat puolestaan muinaismuistolain suojaamia. Niiden suojelusta vastaa museovirasto. MUSEOKOHTEISTA HUOLEHDITAAN
Tiehallinto hoitaa museokohteita hienovaraisesti normaalin kunnossapidon yhteydess�. Kohteet pyrit��n s�ilytt�m��n valitsemishetken aikaisessa asussa. Tiet� ei oikaista eik� sen m�ennyppyl�it� tasata. Tie pidet��n liikenteellisesti hyv�ss� kunnossa. Jos muutoksia joudutaan tekem��n, suunnittelijat ja museoasiantuntijat miettiv�t ratkaisut yhdess�. Siltojen ulkon�k� ja mahdolliset alkuper�iset rakenteet s�ilytet��n.
Kuva: Porrassalmentie, Mikkelin mlk. (34k)
Turvallinen liikkuminen museotiell� on t�rke��. Kulkijan terveys tai henki ei saa vaarantua, vaikka tie poikkeaa nykyisist� liikenneoloista. Perusnopeusrajoitusta voidaan alentaa turvallisuuden lis��miseksi. Mutkaisen tien reunoilta voidaan vesakoita poistaa, jotta n�kvyys parantuisi.
"TULIN PITKIN TURKUTIET�, H�M�L�ISTEN H�RK�TIET�.." H�meen H�rk�tiet� my�ten on kuljettu jo tuhat vuotta. H�meen linnalta matkattiin Rengon keskiaikaisen Pyh�n Jaakon kirkon kautta Portaan kyl��n. Takametsiss� mutkitteleva museotie on aivan eriluonteinen kuin saman tien osa Varsinais-Suomen viljavilla mailla. My�s Vanhalinnan museotie Liedossa on osa H�meen H�rk�tiet�. Se noudattelee Aurajoen jokilaaksoa. Tien tuhatvuotisesta menneisyydest� kertovat sen vierell� sijaitsevat rautakautiset kalmistot ja maisemaa hallitseva Vanhalinnan muinaislinna. Kuva: Tallinmäki-Virojoki -tie (Suuri Rantatie), Vehkalahti/Virolahti (43k) Muita varhaisen tieverkkomme s�ilytettyj� osia on Fagervikin ruukin ohitse kulkeva keskiaikaisen Suuren Rantatien etel�inen linja. Haminasta Virojoelle johtaa Suuren Rantatien pisin museotieosuus. Tie my�t�ilee Suomenlahden rannikkoa. Sit� kulkiessa voi hyvin aistia menneen ajan matkustamisen hyvi� puolia. Matka joutuu talolta talolle, halki peltojen, ja v�lill� tie kaartaa mets�isille yl�maille. Kuva: Vornan tie, Eno (34k) Keskiaikaista H�meest� Savoon johtanutta Suurta Savon tiet� on s�ilynyt Pertunmaalla. Tien v�itet��n olevan yh� niin mutkainen, ett� oman auton per�valot saattavat n�ky� pahimmassa mutkassa. TIE KULKEE TALOLTA TALOLLE Tuusulanj�rven rantaa my�t�ilee puolestaan vanha paikallistie. Sit� kunnostettiin jo 1600-luvulla. 1800-luvun lopulla sen varrelle ker�ytyi taiteilijoita p��kaupungin humusta. Aleksis Kiven kuolinm�kki ja Pekka Halosen taiteilijakoti ovat tien varrella, eik� tielt� ole pitk�� matkaa Sibeliuksen Ainolaankaan. Kuva: Saviselkä-Piippola -tie, Kärsämäki/Piippola (42k) Savisel�n - Piippolan museotie rakennettiin Piippolan ja K�rs�m�en v�lille keisarillisen senaatin p��t�ksell� 1825. Tie perustettiin 1700-luvulta per�isin olevan kyl�tien tilalle. Tien muuntuvuutta kuvastaa se, ett� se palveli valtatien 4 osana 1930-luvulta l�htien. Minnestodsin museotie Oravaisissa on osa vanhaa Pohjanlahden maantiet�. Sen rakentaminen aloitettiin 1600-luvun alussa, ja maapostin kuljetus siirtyi tielle 164o-luvulla. Tien varrella käytiin Suomen sodan aikana Oravaisten taistelu vuonna 1808. Raatteen tie Suomussalmella rakennettiin 19l0-luvun jälkipuoliskolla Oulun läänin kuvernöörin käskystä. Tarkoituksena oli "varmistaa työnpuutteessa olevalle työväestölle työtä". Tietä parannettiin jo 1920-luvun puolivälissä, ja se otettiin valtion haltuun. Talvisodan taisteluista on muistona tien varrella muistomerkkejä, joita museovirasto on entistänyt. Polkureitti Inarista Utsjoelle tunnettiin jo 1700-luvulla. Utsjoen postipolku on osa tätä vanhaa yhteyttä, ja sitä pitkin kannettiin posti pohjoiseen vielä 1950-luvulla. PUU- JA KIVISILTOJA YLI VIRRAN Suurella Rantatiell� on monta museosiltaa. Espoon kartanon kohdalla sijaitseva Qvarnbro lienee vanhin kivisiltamme. Silta on pahoin piilossa, mutta sen vieress� oleva S�gbron museosilta edustaa varhaisimpia kiviholvisiltojamme. Se on rakennettu vuosina 1778-1816. Halikkoon taas rakennettiin vuonna 1865 uusi silta vanhalle siltapaikalle. Komeiden kivisten maatukien varaan tehtiin puinen tukiansassilta. Kuntalaiset saivat keisarilta oikeuden kantaa siltarahaa. Kuva: Viherin silta, Joutsa (36k) Etel�kyl�n Isosilta Pyh�joella on vanhin viel� k�yt�ss� oleva puusilta maassamme. Silta valmistui vuonna 1837 Fredrik Adolf H�llst�min suunnitelmien mukaisesti. Puulustotutkimuksessa on todettu, ett� osa sillan puurakenteista on viel� alkuper�isi�. Kuva: Eteläkylän Isosilta, Pyhäjoki (15k) Viherin museosilta Joutsassa on esimerkki puurakennusperinteemme jatkuvuudesta. Kiviset maatuet ja virtapilari on rakennettu jo 1887, mutta puuosia on aina tarpeen tullen uusittu. Aunessilta, kivisiltojemme kaunotar, rakennettiin Tampereen Teiskoon juuri viime vuosisadan vaihteessa. Sillan suunnitteli arkkitehti Georg Schreck. Siit� oli tarkoitus tehd� "ikuinen ja varma tulen varaa vastaan". SAVESTA TEHTY SILTA Ylivieskassa rakennettiin uusi silta Kalajoen yli vuonna 1912. Se on ter�sbetoninen viisiaukkoinen palkki- ja ulokepalkkisilta. Betonin k�ytt� oli vuosisadan ensimm�isill� vuosikymmenill� tuntematonta. Silta sai kansan suussa nimen Savisilta. Sen suunnitteli Jalmar Castren. H�n suunnitteli my�s Orimattilan T�nn�n sillan tielahkolle. Siin� sovellettiin ensimm�ist� kertaa Ranskassa ja Saksassa kehitetty� rautabetonitekniikkaa. Kuva: Tönnön silta, Orimattila (34k) Lukuisten puusiltojemme kohtalona oli usein laho tai muu tuhoutuminen. Kun vanha silta oli Hattulan Mierolassa h�vitetty kansalaissodassa, rakennettiin uusi silta betonista vuonna 1919. Hauhon Alvettulassa taas puinen silta oli vuonna 1910 niin huonossa kunnossa, ett� p��tettiin rakentaa uusi silta. T�m� harvinaisella tapanimenetelm�ll� rakennettu silta valmistui vuonna 1916. Perttil�n silta Isokyr�ss� on rakennettu t�m�n vuosisadan alussa. Se on tiett�v�sti vanhin k�yt�ss� oleva riippusilta maassamme. Sillan rautaosat taottiin kyl�sepp� Hannun pajassa norjalaisen esikuvan mukaan. Savukosken silta on Pyht��n ja Ruotsinpyht��n rajalla. Kaarisilta on tanskalaisen Christiani & Nielsen -rakennusyrityksen tekem� ja valmistui vuonna 1928. Virran vuolauden vuoksi silta rakennettiin erikoista k�ysirataa k�ytt�en. Kuva: Savisilta, Ylivieska (35k) Suuri Rantatie oli historiallisen ajan alussa maamme kulkuverkon p��v�yli�. Sit� pitkin kulkivat hallinnon edustajat, kirkonmiehet, kauppiaat ja rahvas. Sen osia, tienp�tki� ja vanhoja joenylityspaikkoja on museokohteina. Nyt rakennetaan uutta yhteytt� Turusta Vaalimaalle ja edelleen Pietariin. Ehk� sadan vuoden kuluttua E18-tien osia on museotien�.
Tiehallinto
|