Nykytilanne ja ongelmat

Nykyinen tie
Liikenne
Maank�ytt� ja ymp�rist�

Nykyinen tie

Liittym�t ja kaistat

Keh� I:ll� on kaikkiaan 28 liittym��, joista 16 eritasoliittymi�. Suurin osa eritasoliittymist� sijaitsee v�yl�n keskiosalla (Espoon rajalta Lahdenv�yl�lle). Espoon alueella Keilaniemest� Turunv�yl�lle kaikki liittym�t ovat valo-ohjattuja tasoliittymi�. Espoossa ongelmallisimmat liittym�t ovat Vallikallion kaksi valo-ohjattua liittym��, jotka aiheuttavat pitki� jonoja sek� aamu- ett� iltaruuhkien aikana. Helsingiss� liittym�t Lahdenv�yl�n l�nsipuolella ovat eritasoliittymi� ja it�puolella p��asiassa valo-ohjattuja tasoliittymi�

Suurimmassa osassa Keh� I:� on molemmissa ajosuunnissa kaksi ajokaistaa. Kalevalantien ja Turunv�yl�n v�lill� kolmannet kaistat on varattu busseille ja takseille.

Nopeusrajoitukset

Keh� I:n nopeusrajoitus vaihtelee 50-80 km/h. Parantamistoimenpiteiden tavoitteena oleva 80 km/h nopeusrajoitus on jo nyt voimassa Helsingin puolella Espoosta Kontulaan, lukuun ottamatta Kivikonlaidan ja Kontulan liittym�kohtaisia 70 km/h nopeusrajoituksia. Kontulan it�puolella nopeusrajoitus vaihtelee 50-70 km/h v�lill�.

Linja-autopys�kit

Keh� I:ll� on kaikkiaan 30 pys�kkiparia. T�rkeimm�t vaihtopys�kit ovat Lepp�vaarassa ja Malmilla. Pikavuoropys�kit sijaitsevat Konalassa, Haagassa, Pakilassa ja Tuusulanv�yl�n kohdalla. Turuntien etel�puolella Keh� I:n pys�keist� suurin osa on my�s vuonna 2003 alkaneen Jokeri-liikenteen pys�kkej�.

Kevyen liikenteen v�yl�t

Keh� I:n varressa on yhten�inen Keh� I:n suuntainen kevyen liikenteen v�yl� Keilaniemest� Kannelm�keen ja Kaarelasta It�keskukseen. Kannelm�en ja Kaarelan v�lill� kevyt liikenne joutuu t�ll� hetkell� k�ytt�m��n katuverkkoa.

Melu

Keh� I:n varressa olevien asuntoalueiden kohdille on rakennettu meluesteet l�hes koko v�lille L�nsiv�yl�lt� It�keskukseen.

Puutteita meluntorjunnassa on kuitenkin viel�. Useimmat puuttuvat meluesteet on esitetty rakennettaviksi p��kaupunkiseudun p��v�ylien meluntorjuntaohjelmassa, mutta ne ovat j��neet rahoitussyist� toteuttamatta.
alkuun

Liikenne

Liikennem��r�t ja ruuhkautuminen

Keh� I:n liikennem��r�t ovat nykyisin noin 35 000-97 000 autoa vuorokaudessa. Vilkkainta liikenne on H�meenlinnanv�yl�n ja Tuusulanv�yl�n v�lill�. V�hiten liikennett� taas on Keh� I:n l�nsip��ss� Karhusaarentien ja Kalevalantien v�lill�.

Espoossa Keh� II:n valmistuminen syksyll� 2000 helpotti selv�sti Keh� I:n ruuhkaisuutta. Turunv�yl�n etel�puolella Keh� I:n liikenne v�heni l�hes nelj�nneksell� Keh� II:n avaamisen j�lkeen. Vuonna 2030 Keh� I:n liikennem��rien on ennustettu vaihtelevan v�lill� 40 000 - 120 000 autoa/vrk. Liikenne-ennuste perustuu PLJ 2002:n mukaiseen tilanteeseen, jossa on oletettu, ett� Pasilanv�yl� on rakennettu ja Keh� II on jatkettu H�meenlinnanv�yl�lle.

Keh� I:n selv�sti ruuhkaisin osuus on Turunv�yl�n ja Vihdintien v�li, miss� Vallikallion liikennevaloliittym�t aiheuttavat sek� aamuisin ett� iltaisin pitki� jonoja Keh� I:ll� molemmissa suunnissa. Erityisen paha tilanne on l�nsisuunnan liikenteell� aamuruuhkan aikaan, jolloin jonot ulottuvat usein Vihdintien it�puolelle saakka. Muita ruuhkautuvia osuuksia ovat H�meenlinnanv�yl�n ja Pakilan liittymien v�li sek� Keh� I:n it�p�� Kivikosta It�v�yl�lle.

Keh� II:n valmistumisen j�lkeen uusi ruuhkapaikka on syntynyt Turunv�yl�lle Keh� II:n ja Keh� I:n v�lille, miss� aamuruuhkan aikaan Keh� I:lle pyrkiv�t autot jonottavat moottoritien reunakaistalla l�hes koko kehien v�lille ulottuvassa jonossa. Moottoritiell� syntyy usein vaaratilanteita, kun nopeampi suoraan ajava liikenne joutuu v�ist�m��n jonoon pyrkivi� autoja.

Joukkoliikenne

Bussimatkustajien osuus kaikista automatkustajista Keh� I:ll� vaihtelee 3 - 20 %:n v�lill�. Eniten bussimatkustajia on Keh�n alku- ja loppup��ss� sek� Lepp�vaaran ja Malmin kohdalla. Keh� I kuuluu joukkoliikenteen laatuk�yt�v��n koko osuudeltaan. Jokeri-liikenteen k�ynnistytty� joukkoliikenteen merkitys kasvaa entisest��n Otaniemen ja Turuntien v�lill�.

Keh� I:n kautta kulkee eri pituisia seutuliikenteen linjoja yhteens� 17. Vilkkainta seutuliikenne on Espoossa. Lepp�vaaran kohdalla kulkee arkisin noin 540 bussivuoroa, joista seutuliikenteen vuoroja on suurin osa. Helsingin puolella valtaosa bussivuoroista sen sijaan on kaupungin sis�ist� liikennett�. Esimerkiksi Pukinm�en kohdalla ja Kontulan - It�keskuksen v�lill� vuoroja on p�iv�ss� noin 600 ja niist� seutuliikennett� vain 30 %.

Liikenneturvallisuus

Vuosien 1998 - 2002 aikana Keh� I:ll� tapahtui yhteens� 258 henkil�vahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista Espoon alueella 40. N�ist� yli puolet tapahtui Turunv�yl�n ja Lepp�vaaran liittymiss�. Lepp�vaarassa. Helsingin puolella liikenneturvallisuuden kannalta ongelmapaikkoja ovat olleet Keh�n it�p��n valo-ohjatut liittym�t Kivikonlaidassa, Myllypurossa ja It�v�yl�ll�. T�m�n lis�ksi Vihdintien ja Tuusulanv�yl�n v�lill� tapahtui paljon onnettomuuksia my�s liittymien v�lisill� osuuksilla, erityisesti l�nteen johtavalla ajoradalla.
alkuun

Maank�ytt� ja ymp�rist�

T�rkeimpi� maank�yt�n kasvualueita Keh� I:n varressa Espoossa ovat:

• Lepp�vaaran aluekeskus, jonka merkitys asunto- ja ty�paikka-alueena edelleen kasvaa voimakkaan rakentamisen seurauksena
• Otaniemen/Tapiolan v�linen alue ja M�kkyl�, joissa maa-aluetta vapautuu rakentamiselle suunniteltujen Keh� I:n tunneleiden ansiosta

Helsingiss� Keh� I:n l�hiymp�rist�n maank�yt�n kehitt�miskohteita ovat mm.:

• Kivikko, johon syntyy l�hivuosina uusi teollisuusalue
• Viikin Latokartanon rakentaminen
• It�keskus, jossa liike- ja toimistorakentaminen laajenee Keh� I:n it�puolelle
• Malmin lentokent�n rakentaminen asuinalueeksi
• Myllypuro

Keh� I:n l�hialueen t�rkein ymp�rist�kohde Espoossa on Suomen Natura-alueisiin kuuluva Laajalahden luonnonsuojelualue. Kulttuurihistoriallisesti merkitt�vi� kohteita Espoon puolella ovat mm. Tarvasp��, Albergan kartano ymp�rist�ineen sek� Lepp�vaaran kappeli ja seurakuntatalo. Ruukinrannassa on Turunv�yl�n liittym�n vieress� kaksi ensimm�isen maailmansodan aikaista bunkkeria.

Helsingiss� Keh� I katkaisee p��kaupungin t�rkeimm�n ulkoilu- ja virkistysalueen Keskuspuiston yhten�isyyden. Liikenne h�iritsee v�yl�n l�hialueella ulkoilevia. Keskuspuistossa ja H�meenlinnanv�yl�n liittym�n ymp�rist�ss� on useita suojeltuja ensimm�isen maailmansodan aikaisia bunkkereita ja juoksuhautoja. Latokartanontien ja Lahdenv�yl�n v�ill� Keh� I sivuaa Malmin hautausmaata.