KEH� II HIIDENKALLION TUNNELI
Tiehallinto - Uudenmaan tiepiiri
Espoon kaupunki
AVOLEIKKAUKSESTA TUNNELIKSI
Keh�
II:n tiesuunnitelma oli vahvistettu ja rakennussuunnittelu pitk�ll�, kun
vuoden 1995 alussa tutkittiin uudelleen mahdollisuutta toteuttaa Hiidenkallion
tunneli. Se oli aikaisemmin hyl�tty liian kalliina. Lis�ksi tunneli sijoittui
hankalasti aivan Kauniaistentien eritasoliittym�n l�helle.
Nyt toteutettu Hiidenkallion tunneli tuo monia
etuja: meluhaitat poistuvat Hiidenkallion ja Keran alueelta, tunneli turvaa
ihmisille ja el�imille ekok�yt�v�n Keh�n poikki sek� Hiidenkallion
maisemakokonaisuus s�ilyy. Tunnelin rakennuskustannuksiksi tuli 64 miljoonaa
markkaa.
Kuva 1: Tunnelin
etel�p�� ja Kauniaistentie (49k)
Keh� II on sijoitettu kalliotunneliin
Kauniaistentien ja rantaradan v�lill�. 485 metrin pituinen p��tunneli on
kolme- tai nelikaistainen ja 16-27 metrin levyinen v�yl�tunneli, josta
puoliv�liss� erkanee 8,5 metrin levyinen ramppitunneli Kauniaistentielle.
P��tunnelin l�nsipuolella on varauduttu toiseen v�yl�tunneliin.
Kuva 2: Tunnelin
poikkileikkaus (23k)
M��R�T
Tunnelin p��massat
- Avolouhintaa 35 000 m3
- Tunnelilouhintaa 85 000 m3
- L�mp�eristetty� verhousrakennetta 14 000 m2
- Kahden metrin korkuista sein�elementtinauhaa 1 300 m
Turva-, valvonta- ja v�yl�ohjaus
- Paikalliskeskus
- Tietoliikenneyhteydet Pasilaan ja Palolaitokselle
- Liikenteenmittauspisteet 4 kpl
- Kamerat 8 kpl
- Ajoradan yl�puoliset opasteet
- Portaalit 6 kpl
- Kaistanohjausmerkit 25 kpl
- Informaatiotaulut 5 kpl
- L�mp�tilanseurantapisteet 3 kpl
- Alakeskukset 5 kpl
- Paloh�lytyspainikkeet ja valvotut jauhesammuttimet 50 metrin v�lein 13 kpl
Ilmanvaihto
- Ymp�rist�nvalvontaj�rjestelm�
- Puhaltimet 20 kpl
Valaistus
- Valaistuksen ohjausyksikk�
- Luminanssimittarit 2 kpl
- Valaisimet 450 kpl
- Kaapelihyllyt 1 300 m
- Turvavalaisimet 60 kpl
S�hk�- ja tietoliikenneverkot
- Muuntamon teho 930-800 kVA
- Huipputehoarvio 620 kW
- Ilmanvaihto 370 kW
- Valaistus 160 kW
- Pumppaamot 55 kW
- Huoltorakennus, v�yl�ohjaus yms. 35 kW
- Varavoimateho 10 kW
- Eri kokoisia kaapeleita 55 km
- Teleoperaattoreiden antennit ja vuotavat kaapelit takaavat GSM-puhelimien
kuuluvuuden
- YLE:n antennit takaavat ULA-taajuuksien kuuluvuuden
TUNNELIN RAKENTEET
Tunneli on ns. sukeltava tunneli, joka vaatii
pumppaamon varustettuna kahdella erillisell� j�rjestelm�ll�: toinen on
kuivatusvesien ja toinen pesuvesien sek� onnettomuustilanteiden nestevuotojen
poistamista varten.
Tunnelin p��asiallinen kantava rakenne on
lujitus- ja tiivistysrakenteilla stabiloitu kallio. Kaikki kolme tunnelin
suuaukkoa on varustettu ter�sbetonisilla suuaukkorakenteilla. V�yl�tunnelin
etel�p��h�n liittyv� kallioavoleikkaus on terassoitu ja varustettu
maisemointirakenteilla. Pohjoisp��n suuaukkorakenne on kallioon tukeutuva
ter�sbetonikaari, joka liittyy vesitiiviisti rantaradan alittavaan 300 metrin
pituiseen pohjavesikaukaloon.
Kuva 3: Tunnelin
etel�inen suuaukko
Kuva 4: Tunnelin pohjoisen suuaukon kaukalorakenne
Kalliotunneliosuudet on sisustettu
l�mp�eristetyll� verhousrakenteella vuotovesi- ja j��tymisongelmien
eliminoimiseksi. Sein�t on varustettu t�rm�yskaiteeksi suunnitelluilla
ter�sbetonielementeill� tien pinnan tasosta kahden metrin korkeuteen.
Ajoratap��llyste on asfalttibetoni. Betonireunakivien ulkopuoliset
piennarkaistat on p��llystetty betonikiveyksill�.
TAVOITTEENA TURVALLINEN JA SUJUVA LIIKENNE
Tietoja ker�t��n seuraavasti:
� Liikennem��r�, nopeus ja ajoneuvov�lit mitataan.
� Kamerat tarkkailevat liikennetilaa.
� L�mp�tilaa, tuulta ja p��st�j� seurataan.
Pasilan liikennekeskus ja Espoon palolaitos
seuraavat liikenteen tilaa ja ohjaavat poikkeustilanteessa toimintoja.
Tunnelin ohjauskoje s��telee
� infotauluja, liikennemerkkej� ja opastimia
� valaisimia ja puhaltimia
� pumppaamoa
Liikenteen seuranta- ja hallintaj�rjestelm�n on
taata turvallinen ja sujuva liikenn�inti kaikissa liikenneolosuhteissa.
Valaistus
Valaistuksen tarkoitus on taata p�iv�ll� ja
y�ll� sellaiset olosuhteet, ett� ajoneuvot voivat l�hesty� tunnelia, ajaa
sen sis�lle ja ulos tien edellytt�m�ll� nopeudella. N�in
liikenneturvallisuus ja ajomukavuus ovat mahdollisimman l�hell� avoimen
v�yl�n ominaisuuksia. T�llaiset olot vallitsevat, kun kuljettaja n�kee
pys�htymismatkan et�isyydell� ajoradan ja toiset ajoneuvot.
Tunnelivalaistuksella tasataan
valaistusolosuhteiden eroja tunnelin sis�- ja ulkopuolella. Tilanne on
kriittisin p�iv�ll�, kun silmien tulee sopeutua muutokseen kirkkaasta
p�iv�nvalosta tunnelin pimeyteen.
Ilmanvaihto
Tunnelissa tarvitaan ilmanvaihtoa laimentamaan
liikenteen pakokaasup��st�jen ep�puhtauspitoisuudet hyv�ksytt�v�lle
tasolle. Ilmanvaihto on tarpeen my�s onnettomuustilanteissa poistamaan
tunnelista palo- tai muut myrkylliset kaasut.
Liikenteen aiheuttamista ep�puhtauksista ovat
typen oksidit ilmanvaihdon mitoittava tekij�. Ilmanvaihdon tarvetta
m��ritelt�ess� on aina huomioitava sen riitt�vyys onnettomuustilanteissa ja
varmistettava, ettei n�kyvyys tunnelissa huonone, jos raskaiden ajoneuvojen
osuus on suuri.
LIIKENTEEN OHJAUS
Liikenteenseurantaj�rjestelm� mittaa
liikennem��ri�, nopeuksia ja ajoneuvov�lej�. Kahdeksan liikennekameraa
tarkkailee liikennetilaa ja sen muutoksia tunnelissa ja tunneliin johtavilla
v�ylill�. Liikenn�intiolosuhteita seurataan lis�ksi l�mp�tila-, tuuli- ja
p��st�mittauksilla.
Liikenn�intiolosuhteiden mittaustietojen
perusteella j�rjestelm� informoi ja ohjaa tarvittaessa tienk�ytt�j��
tekstitauluilla ja muuttuvilla liikennemerkeill�. Mittaus- ja ohjaustiedot
ker�t��n tietokantoihin.
Kuva 5: Muuttuvia
liikennemerkkej� (25k)
Kaistaohjaus poikkeustilanteessa
Tunnelissa on kaistakohtainen ohjaus.
Normaaliolosuhteissa kaistaohjausmerkit ovat pimein�. Ohjauksen ollessa
toiminnassa vihre�ll� nuolella osoitetaan k�yt�ss� oleva kaista. Punainen X
vastaa punaista liikennevaloa ja sen ohittamien on kielletty. Keltainen
vinonuoli osoittaa mihin suuntaan kaistaa on vaihdettava.
Kuva 6: Liikenteenohjauksen
n�ytt�ruutu: Ramppikaistan sulkeminen
(v�rijanat kuvaavat liikenteen sujuvuutta) (40k)
Kuva 7: Kaistaopasteet (23k)
Kaistaohjausta k�ytet��n p��asiassa tunnelin
huolto-, kunnossapito- ja h�iri�tilanteissa. H�iri�n voi aiheuttaa
esimerkiksi tunneliin pys�htynyt ajoneuvo. N�iss� tilanteissa tulee
h�iri�ilmoitus tekstitauluun ennen tunnelia, liikennemerkill� osoitetaan
alennettua nopeusrajoitusta, sytytet��n varoitusmerkki sek� tarvittaessa
ohjataan liikennett� kaistaohjausmerkeill� vapaalle kaistalle. Tekstitauluja
on molemmin puolin tunnelia saapumissuunnassa.
Liikennetilan valvonta tapahtuu Tielaitoksen
liikennekeskuksessa. Vastaava valvontatieto ja ohjausmahdollisuus on my�s
Espoon palolaitoksella, joka sijaitsee tunnelin v�litt�m�ss�
l�heisyydess�.
HUOLTO JA KUNNOSSAPITO
Erilaisia huolto- ja kunnossapitot�it�
tunnelissa tullaan tekem��n parin viikon v�lein. Ty�t keskitet��n
hiljaisen liikenteen aikaan, jolloin aiheutettu h�iri� on v�h�ist�.
Lis�tietoja: Uudenmaan tiepiiri
Palvelulinja: Tienk�ytt�j�n linja 0200 2100 |