Ympäristövaikutukset selvitetään kaikissa tiehankkeissa. Vuonna 1994 voimaan tullut ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva laki (YVA-laki) edellyttää lisäksi ympäristövaikutusten arviointia lain mukaisessa menettelyssä ennen kuin tehdään päätös toteuttaa sellainen hanke, josta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

YVA-asetuksen 6§1.9 kohdan luettelon mukaan tällaisia hankkeita ovat mm. moottoritien, moottoriliikennetien tai neli- tai useampikaistaisen, vähintään 10 km pituisen yhtäjaksoisen tien rakentaminen sekä tien uudelleenlinjaus tai leventäminen siten, että muodostuu yhtäjaksoinen neli- tai useampikaistainen vähintään 10 km pitkä tieosa. Ympäristöministeriön päätöksellä menettelyä sovelletaan myös muuhun hankkeeseen, jos se todennäköisesti aiheuttaa vastaavanlaiset seuraukset kuin asetuksessa luetellut hankkeet. Jos yhteysviranomaisen käsiteltävänä on hanke, josta todetaan ettei se edellytä lain mukaista arviointimenettelyä, viranomainen antaa tarvittaessa lausuntonsa asiasta hankkeesta vastaavalle.

Vuosina 1990-94, ennen lain voimaantuloa, tehtiin kokeiluluonteinen arviointi 15 tiehankkeessa. Vuosina 1994-2001 on YVA-lain nojalla käsitelty 39 tiehanketta (ks. luettelo).

Suoraan asetuksen nojalla menettelyä on sovellettu 14 hankkeessa ja ympäristöministeriön päätöksellä 19 hankkeessa. Kuudesta hankkeesta yhteysviranomainen on todennut, ettei menettelyyn ole tarvetta ryhtyä. Viimeisin näistä on Turun tiepiirin Hämmärönsalmen kiinteän yhteyden selvitys, josta ympäristöministeriö 22.6.2000 ilmoitti, ettei lossin korvaaminen sillalla tässä salmessa todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että arviointimenettelyä pitäisi soveltaa hankkeeseen.

Tiehankkeiden arviointimenettely liittyy yleissuunnitelmavaiheeseen, koska siinä selvitetään hankkeen keskeiset periaateratkaisut. Pääosa hankkeista tuli käsiteltäväksi 1995-96:

1995-6 käynnistyneistä menettelyistä 7 oli siirtymäkauden hankkeita, joissa menettely tehtiin tiesuunnitelmavaiheessa, koska yleissuunnitelma oli valmistunut ennen lain voimaan tuloa. Vuonna 2002 arvioidaan kolmen menettelyn käynnistyvän.

Viidessä hankkeessa menettely oli 31.12.2001 kesken:

• Vt 5 välillä Päiväranta-Vuorela (Savo-Karjalan tiepiiri), jonka yleissuunnitelman laatiminen aloitettiin uudestaan vuonna 2000.

• Parainen-Nauvo, kiinteä yhteys (Turun tiepiiri), jonka osalta ympäristöministeriö päätti menettelyn soveltamisesta 22.6.2000. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta 21.1.2001. YVA on esillä ja kommentoitavana omalla sivustollaan (http://www.parainen-nauvo-yva.net/).

• Vt 6 Lappeenranta-Imatra (Kaakkois-Suomen tiepiiri) hankeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ja alustavassa yleissuunnitelmassa tutkitaan valtatien parantamista 4-kaistaisena nykyisessä maastokäytävässä. Arviointiohjelma oli nähtävillä vuoden 2001 syksyllä.

• Kehän II jatkeen välillä Turuntie-Hämeenlinnanväylä (Uudenmaan tiepiiri) arviointiohjelmasta annettiin yhteysviranomaisen lausunto 13.12.2001.

• Vt 1 Lempolan eritasoliittymässä (Uudenmaan tiepiiri) sijaitsevan Lempoonsuon ampumaradan pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoittaminen edellyttää YVA-asetuksen 6§1.11 kohdan mukaan arviointimenettelyä. Arviointiohjelman laadinta alkoi vuodenvaihteessa. Tiepiiri toimii hankkeesta vastaavana ainakin tiealueelle jäävien maitten osalta.

Arviointimenettelyn päättää yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Vuoden 2001 aikana päättyi menettely yhden hankkeen osalta: Hämeen ympäristökeskus antoi lausuntonsa valtatien 4 Lahti-Heinolavälin parantamisen selostuksesta 9.5.2001.