Euroopan unionin luonnonsuojeludirektiivit edellyttävät jäsenvaltioilta suojelualueiden ja luonnon hoitoalueiden Natura 2000 -verkoston muodostamista. Suojelun tavoitteena on turvata tiettyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen säilyminen. Suomen Natura 2000-verkostoon kuuluvat 1458 aluetta, jotka Suomi ilmoitti valtioneuvoston päätösten 20.8.1998 sekä 25.3.1999 mukaan lintudirektiivin mukaisiksi linnustonsuojelualueiksi tai alueiksi, jotka tulisi määritellä EU:n luontodirektiivin perusteella yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi. Alueiden suojelutoimien tarkoituksena on rajoittaa hankkeita, jotka heikentäisivät niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu Natura-verkostoon.

Natura-verkostosta säädetään luonnonsuojelulain 10. luvussa. Kaikkien sellaisten hankkeiden, joilla on vaikutuksia suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin, vaikutukset on arvioitava lain 65§ mukaan. Lupia hankkeille, jotka heikentävät suojelutavoitteita ei voida myöntää. Lupaa edellyttävät esimerkiksi rakentaminen, maa-ainesten ottaminen, vesialueiden käyttö, teiden rakentaminen ja kaivostoiminta. Kielto ei kuitenkaan ole ehdoton. Valtioneuvosto voi päättää että hanke tai suunnitelma on toteutettava, jos sille on erittäin tärkeä yleisen edun kannalta pakottava syy, eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole.

Luonnonsuojelulain 6. luvussa on säännökset niin Euroopan Unionin luontodirektiivin kirjattujen kasvi- ja eläinlajien sekä lintudirektiivissä kirjattujen lintulajien suojelusta kuin kasvi- ja eläinlajien rauhoittamisesta sekä uhanalaisten lajien suojelusta ja erityisesti suojeltavista lajeista.

Tiehallinnolla on tähän mennessä ollut 21 hanketta, joiden vaikutuksia Natura-alueisiin tai muuhun luonnonsuojeluun on selvitetty tai selvitetään.

Uudenmaan tiepiirin alueella:

• Vt 6 ja 7 Porvoo-Koskenkylä-hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin 1996-97. Tiesuunnitelma vahvistettiin 20.11.1997 lukuun ottamatta Pernajanlahden kohtaa, joka liittyy Natura-ohjelman linnustoalueeseen. Tämän kohdan osalta suunnitelma vahvistettiin vuonna 1999, kun linnustoalueen rajaus oli tarkistettu.

• Mt 101, Kehä I Espoon alueella, ympäristövaikutukset arvioitiin 1998-2000. Ympäristökeskus on antanut lausunnon, jonka mukaan vaikutukset Laajalahden Natura-alueeseen eivät edellytä luonnonsuojelulain 65§ mukaista käsittelyä.

• Valtatien 1 suunnittelussa Lohja-Lieviö (arviointi 1996-98) on myös todettu, etteivät vaikutukset Lohjanharjun Natura-alueeseen edellytä eri käsittelyä. Moottoritiehankkeeseen liittyen lähetettiin luonnonsuojelulain 49§3 mukainen poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi Uudenmaan ympäristökeskukseen 5.11.2001.

• Sköldvikin varatieyhteyden vaikutuksia Boxin soiden alueeseen selvitettiin 1999-2000. Tehdyn vaikutusarvioinnin perusteella Uudenmaan ympäristökeskus katsoi 27.3.2001, "että esitetyn tiehankkeen vaikutukset heikentävät merkittävästi valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman alueen suojeluarvoja. Merkittävästi heikentävät vaikutukset kohdistuvat Boxin soiden ehdotetun Natura 2000 -alueen perusteena olevaan priorisoituun luontotyyppiin keidassuot. Muista kuin luontodirektiivin liitteen II lajeista merkittävästi heikentävät vaikutukset kohdistuvat lähinnä erityisesti suojeltavan kirjopapurikon elinympäristöön. … suunnitellun tiehankkeen merkittävästi heikentäviä vaikutuksia voidaan lieventää noudattamalla arviointimenettelyssä esitettyjä suosituksia tielinjauksen siirtämiseksi kauemmaksi suosta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että näillä toimenpiteillä tiehankkeen vaikutukset ovat heikentäviä, mutta eivät merkittävästi heikentäviä. "

• Vuosaareen esitetyn sataman liikenneyhteyksien ympäristövaikutuksia selvitettiin osana satamahankkeen arviointia 1995-96. Yhteyksien suunnittelu jatkuu Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen yhteistyönä, liittyen Helsingin Sataman suunnitteluun ja kaavoitukseen, josta vastaa Helsingin kaupunki. Satamaradan sijoittuminen osin Natura-ohjelman Porvarinlahden alueelle ja muut ympäristötekijät ovat johtaneet hanketta koskeviin valituksiin. Valitusprosessin yhteydessä ympäristöministeriö otti kannan, että satamahankkeen vaikutukset Natura-alueella katsotaan merkittäviksi.

Heinäkuussa 2001 ministeriö pyysi EU:n komission lausuntoa, koska ministeriö katsoi, että satamahanke heikentäisi toteutuessaan merkittävästi Natura-alueen luonnonarvoja. Luonnonsuojelulain mukaan komission lausunto on tarpeen hankkia valtioneuvostolle tehtävää poikkeamishakemusta varten, jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji.

Komission ympäristöosaston vastauksessa marraskuussa 2001 todetaan, ettei lausunto ole tässä asiassa tarpeen, koska hanke ei todennäköisesti vaikuta alueen ensisijaisesti suojeltaviin luontotyyppeihin tai -lajeihin. Ympäristöministeriö päätti tämän johdosta selvittää satamahankkeen poikkeusluvan edellytykset sekä komission edellyttämät korvaavat toimenpiteet, mikäli Vuosaaren satama saa valtioneuvostossa poikkeusluvan.

Turun tiepiirin alueella:

• Valtatien 1 suunnittelussa jaksolla Lohja-Muurla, jossa ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 1996-98, on selvitetty vaikutukset kahteen Natura-ohjelman alueeseen, Aneriojärvi sekä Kiskonjoen latvavedet.

• Mt 180 varrelle Paraisilla rakennettava Ersby-Lillmälö polkutie rajautuu Natura-kohteeseen Lenholmin niitty. Polku tehdään tiealueelle. Ympäristökeskus puolsi hankkeen lausunnossaan 22.10.2001.

Hämeen tiepiirin alueella:

• Vt 3 Kalkku-Soppeenmäki (Tampereen läntinen kehätie) ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi 2.7.1999. Tiesuunnitelma on tekeillä. Hankkeen läheisyydessä on Myllypuron Natura-alue, johon kohdistuvat riskit edellyttävät huolellista suunnittelua ja rakentamista, jottei alueen suojeluarvoa heikennetä.

• Vt4 Lahti-Heinola ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä on arvioitu erikseen Pyssynharjun Natura-alueelle Heinolassa kohdistuvat vaikutukset. Hämeen ympäristökeskus totesi lausunnossaan 8.5.2001 mm. seuraavaa: "Arvioinnissa on selvitetty tämän alueen luontodirektiivin mukaiseen luontotyyppiin harjumetsiin ja lintudirektiivin liitteen 1 lajiin kehrääjään kohdistuvat vaikutukset asianmukaisesti. Arvioinnin perusteella voi todeta, että hanke ei heikennä merkittävästi Pyssyharjun luonnonarvoja."

Keski-Suomen tiepiirin alueella:

• Vt 4 Viisarimäki-Kanavuori arviointi tehtiin 1995-97. Parantaminen Kanavuoren liittymän kohdalla ei edellytä eri arviointimenettelyä, mutta hankkeen vaikutukset Kanavuori-Koskenvuori Natura-alueeseen on ollut tarpeen selvittää; selvitys valmistui 25.10.2000.

• Vt 9 Orivesi-Muurame, selvitys hankkeen vaikutuksista Muuramenharjun Natura-alueeseen valmistui 17.8.2001.

Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella ympäristöministeriö jätti vuonna 2000 Etelä-Savon seutukaavan vahvistamatta siltä osin, kuin siihen sisältyi maantien 419 uusi linjaus välillä Vihantasalmi-Mäntyharju. Vuonna 1996 hyväksyttyyn kaavaan tehty merkintä perustui sittemmin 2.10.1998 vahvistettuun tiesuunnitelmaan. Ministeriön päätöksen mukaan tien aluevaraus voisi todennäköisesti merkityksellisesti heikentää Pyhäniemen Natura-alueen luontoarvoja Pyhäkosken osalta. Silloin kun tiesuunnitelmaa käsiteltiin, Etelä-Savon ympäristökeskus oli lausunnossaan 29.5.1997 todennut, ettei suunnitelma edellyttänyt YVA-lain mukaista arviointimenettelyä eikä hankkeella ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.

Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään 31.12.2001, että vuonna 1998 tehty Natura-ehdotusta koskeva päätös ei voinut velvoittaa maakuntavaltuustoa sen hyväksyessä seutukaavaa 1996. Sen sijaan silloinkin voimassa olevat lintu- ja luontodirektiivi edellyttivät ympäristönäkökohtien selvittämistä. Käsittelyaineisto oli näiltä osin sisältänyt riittävät tiedot päätöksen perusteeksi. Hankkeen osalta KHO totesi, että silta tuli vesioikeuden lupapäätöksen 7.8.1998 mukaan rakennettavaksi niin, ettei joen uomaa korkeankaan veden aikana kavennettu. Se ei tiesuunnitelmaa laadittaessa vuonna 1997 tehdyn arvioinnin mukaan vaikuttanut heikentävästi silloin nähtävänä olleen Natura-ehdotuksen mukaisiin Pyhäkosken luontoarvoihin. Luontotyypin esiintymää ei supistettu eikä sen ilmentäjälajien elinympäristöä hävitetty, eikä yksinomaan visuaalisella haitalla (sillan vaikutus koskimaisemaan) ollut oikeudellista merkitystä. Oikeus kumosi ministeriön päätöksen, jolla seutukaava oli jätetty tielinjauksen osalta vahvistamatta.

Savo-Karjalan tiepiirin alueella:

• Valtatien 5 hankkeen Joroinen-Varkaus ympäristövaikutusten arviointi tehtiin 1995-96. Hanke sivuaa ohjelmaan sisältyvää Ruokojärvi-Mulan aluetta, josta Pohjois-Savon ympäristökeskus antoi luonnonsuojelulain 65§:n edellyttämän lausunnon 9.11.2000.

• Vt 17 Kuopio-Vartiala arviointi tehtiin 1996-99. Arvio hankeen vaikutuksista Natura-ohjelman kohteeseen Suuri-Majoisen metsä valmistui keväällä 2001.

• Mt 504 Ahmovaara-Koli, arvio vaikutuksista Savijärven suon alueeseen valmistui 8.10.2001

• Mt 5046 Kolinrannantien vaikutuksista Kolin kansallispuistoon valmistui arvio 2001.

Vaasan tiepiirissä arvioidaan Kälviän Hopiokallion alueen kallion louhinnan vaikutuksia. Tiepiiri hakee louhintalupaa 140 000 m³ määrälle. Suunnitellun louhinta-alueen pinta-ala on 3,7 ha, josta vanhan louhoksen osuus on noin1,5 ha.

Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan maa-aineslupahakemuksesta 5.6.2001 todennut, että "kallioalueen läheisyydessä sijaitsee kolme Natura 2000 aluetta. Kaakkurinnevan alue sijaitsee suunnitellun louhinta-alueen itäpuolella osin Natura-alueen rajassa kiinni. Välissä kulkee valtatie 8. Iso Maajärven Natura-alueeseen kuuluu järven lisäksi osa järveen laskevasta ojasta. Kyseinen oja johtaa vedet Iso Maajärveen osin Hopiokallion alueelta sekä todennäköisesti Kaakkurinnevalta. Vähäjärven lehto sijaitsee kallioalueesta lounaaseen. Lettojen kasvillisuus on erittäin arvokasta. Ympäristökeskuksen mielestä haettu louhinta-alueen laajennus saattaa vaarantaa kyseisiä, luonnoltaan arvokkaita Natura-alueita ja katsoo, että hakijan tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arviointi hankeen vaikutuksista kyseisiin Natura-alueisiin. "

Lapin tiepiirin alueella on neljä hanketta, jotka koskevat Natura-alueita, mutta joiden vaikutukset tehtyjen selvitysten mukaan ovat vähäiset, eikä varsinaista arviointia ole edellytetty:

• Mt 957 Pallasjärvi - Raattama
• Mt 957 Pallastunturin kohdan tieluiskan ympäristötaideteos
• Vt 4 Kokonrämeen levähdysalue
• Mt 962, jalankulku- ja pyörätie Pyhätunturin kansallispuiston alueella (YM:n lupa 21.3.2001).