Tiesuunnitelma laaditaan vuorovaikutuksessa suunnittelusta kiinnostuneiden kansalaisten ja viranomaisten kanssa. Vuoropuhelu painottuu neuvotteluihin tienvarren asukkaiden, maanomistajien, yrittäjien ja muiden asianosaisten kanssa. Tärkeänä osana vuoropuhelua on Lamminpää - Julkujärvi -ulkoilureitin järjestelyt.

Hankeryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 21.6.2000. Hankeryhmä vastaa suunnittelun ohjauksesta ja päätöksenteosta. Siihen kuuluu edustaja Hämeen tiepiiristä, Nokian ja Tampereen kaupungilta, Ylöjärven kunnasta, Pirkanmaan ympäristökeskuksesta ja Pirkanmaan liitosta.

Hankeryhmän toinen kokous pidettiin 25.9.2000.

Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.9.2000 klo 17-19 Ylöjärven kunnantalon valtuustonsalissa. Tilaisuudessa esiteltiin yleissuunnitelman jälkeen tehtyjä muutoksia mm. Kalkun eritasoliittymän malliin sekä Myllypuron ja Pikku-Ahveniston välisen rinnakkaistien ja Soppeenmäen ulkoilureittien linjauksiin. Esillä olivat myös luonnokset uusista kevyen liikenteen väylistä ja kaavoitusasiat. Yleisöllä oli mahdollisuus keskustella Hämeen tiepiirin, kuntien ja konsulttien suunnittelijoiden kanssa ja antaa palautetta myös kirjallisesti.

Hankeryhmän kolmas kokous pidettiin 16.1.2001.

Neljäs hankeryhmän kokous pidettiin 20.3.2001.

Toinen yleisötilaisuus järjestettiin 22.3.2001 klo 17 –19 Ylöjärvellä, Moision lukion ruokalassa. Siellä esiteltiin tiesuunnitelmaluonnoksia, mm. melusuojaus- ja kuivatusratkaisut, haltuunottoalueiden rajat sekä tekniset yksityiskohdat.

Julkujärven ja Koukkujärven reiteille on suunniteltu rinnakkaistien ja moottoritien alittavat sillat. Julkujärven reitin alikulkusilta (Ahveniston alikulkukäytävä S7) on esitetty rakennettavaksi uudelleen nykyisen alikulun kohdalle. Lamminpään suunnasta reittiä joudutaan muuttamaan rinnakkaistien alituksen vuoksi.

Koukkujärven reitille on esitetty uusi paikka noin 200 metriä Leppiojan pohjoispuolelle (Koukkujärven alikulkukäytävä S4). Tulevaisuudessa Koukkujärven ja Julkujärven reitit voidaan yhdistää toisiinsa.

Ulkoilureitit esitetään tiesuunnitelman kartoilla.

Keskustelun jälkeen päädyttiin esittämään alikulkukorkeudeksi 3,5 metriä. Lumetustraktorin korkeus on vilkun kanssa 3-3,2 metriä ja lumikerroksen paksuus 0,1-0,3 metriä. Alikulkujen leveyden tulisi olla 6 metriä. Mitta sisältää suojaetäisyydet ja kaksi latu-uraa vakioetäisyydellä toisistaan. Moottoritien alituksen pitäisi olla yhtenäinen, jotta keskikaistan roiskeet eivät päädy kahden alikulun väliselle ladulle.

Kalkun eritasoliittymän kohdalla olevat yksityistiet linjataan niin, että ne yhtyvät olemassa oleviin teihin. Varmistetaan myös yksityisteiden jatkuvuus.

Metsänomistajat ja Nokian kaupunki toivoivat Leppäkorven alikulkukäytävän (Sillan S11) leventämistä puutavarakuljetusten ja mahdollisesti myöhemmän valtatien 11 pohjoispuolisen maankäytön vuoksi. Alikulkukäytävän leveydeksi esitettiin 8/7 + 3,5 metriä.

Kankaantaan liittymästä Kalkkuun kevyelle liikenteelle tulee erillinen väylä valtatien pohjoispuolelle. Se alittaa valtatien Leppäkorven alikulkukäytävän kautta. Kevytliikenne ohjataan Myllypuron suuntaan Rounionkadun kautta siten, että Kolmihaarankadun varteen täydennetään kevyen liikenteen väylä puuttuvalle osuudelle.

Myllypuron eritasoliittymästä Kankaantaan alueelle ulottuvaa tieyhteyttä ei toteuteta tässä vaiheessa, tien toteutus jää kaupungin vastuulle. Myllypuronkatua (M4) jatketaan eritasoliittymän länsipuolelle niin pitkälle, että suunnitelmassa esitetyt yksityistieyhteydet saadaan toimimaan.

Myllypuron eritasoliittymästä pohjoiseen moottoritien länsipuoleinen yksityistie linjataan rajalinjaa pitkin neljän metsätilan yhteiselle rajapyykille, jolloin tie palvelee kaikkia maanomistajia (noin pl 4000 - 4350).

Soppeenmäen asukkaat olivat huolissaan rinnakkaistien (M2) linjauksesta ja melusuojauksesta. Toivomuksena oli, että meluseinä voitaisiin tehdä mahdollisimman lähelle tieluiskan yläosaa, eli seinän etäisyys rakennuksista saataisiin riittävän pitkäksi.

Rinnakkaistietä M2 esitettiin myös rakennettavaksi moottoritien länsipuolelle. Se ei kuitenkaan ole mahdollista Pikku-Ahveniston alueen ympäristön, suojelualueen ja pohjavesialueenkaan vuoksi. Asia on tutkittu jo yleissuunnitelman aikana.

Mastotien jatkeen kevyen liikenteen väylän linjausta toivottiin tarkistettavaksi siten, että se kulkisi enemmän kohtisuoraan palstojen läpi (plv 200 – 800). Maanomistajat toivoivat, että heillä olisi rajoitettu käyttöoikeus kevyen liikenteen väylän kautta metsäpalstoilleen. Väylää tarvittaisiin satunnaisesti liikuttaessa alueelle esimerkiksi metsäkoneilla tms.

Yleisötilaisuudessa 22.3.2001 esille tulleet asiat

Myllypuro - Vuorentausta kevyen liikenteen väylää pidettiin erittäin hyvänä. Toisaalta paikalla olleen maanomistajan mielestä linjausta olisi voinut siirtää enemmän ojan notkelmaa kohti.

Vuorentaustan omakotiyhdistys jätti kirjallisen toivomuksen kadun rakentamisesta kevyen liikenteen väylän lisäksi. Asia on ollut esillä jo aikaisemmissa yhteyksissä. Katuyhteys on kuntien välinen asia, se ei sisälly tiesuunnitelmaan.

Rinnakkaistien linjaukseen palattiin edellisen tilaisuuden mukaisesti yhä uudelleen. Rinnakkaistien melusuojaus huolestutti myös edelleen Soppeenmäen Ahvenistontien asukkaita.

Ympäristösuunnitelma sai kiitosta.

Huolta kannettiin pohjavesisuojauksen riittävyydestä ja onnettomuusriskistä. Sorakuopan täyttäminen ja suojavallit tien reunassa sekä suojauksen ulottaminen myös rinnakkaistien osuudelle parantavat nykyisiä olosuhteita.

Metsäautotieverkon rakentamista toivottiin nyt esitettyä laajempana tien länsipuolisella alueella. Suunnitelmassa on korvattu nykyiseltä tieltä poistuvat yhteydet. Muutaman maanomistajan kantana oli, että tieverkko aiheuttaa liiaksi kiertoa nykytilanteeseen nähden.

Moottoritie ja eritasoliittymät eivät enää puhuttaneet osallistujia.