Hangontie avataan liikenteelle

Vt. 25 Hanko-Skogby-osuuden avajaiset 24.10.2001 Klo 10.
Tiejohtaja Matti-Pekka Rasilaisen puhe

Valtatie 25:n parantamisessa on p��sty melkein loppuun, kun t�m� Hanko-Skogby-v�li valmistuu.

Karjaalla on viel� Meltolan mutkat korjaamatta.

L�hiaikoina tullaan viel� uudelleen rakentamaan Lohjan kohtaa valtatie 1:n rakentamisen yhteydess�.

Tiesuunnitelmassa vuodelta 1993 hanketta perusteltiin tien mutkaisuudella ja kapeudella sek� p��teit� keskim��r�ist� suuremmalla onnettomuustiheydell�.

Hankoniemen teollisuuden ja Hangon sataman takia raskaan liikenteen osuus on normaalia suurempi ja vaarallisia kuljetuksia on paljon. T�m� on riski my�s pohjavesialueille.

Tiet� parannettiin 20,7 km, josta Hangon kaupungin alueella on 17 km ja loput 3,7 km on Tammisaaressa.

Lis�ksi tehtiin paikallisteit� 1,4 km ja kevyen liikenteen v�yli� 6,2 km sek� yksityisteit� 5,7 km.

Valtatiet� oiottiin ja m�kisyytt� poistettiin sek� tien levennettiin 8/7 metrisest� 10,5/7,5 metriseksi. Lis�ksi rakennettiin pohjavesisuojausta 16,4 km. Siltoja on hankkeessa 4 kappaletta.

Nyt valmistuneen osuuden KVL on n 3900 ajon/vrk, josta raskaan liikenteen on - kuten jo totesin - suuri eli n. 17%.

Hankkeen hinnaksi tulee n. 102 Mmk, mik� on runsaat 20 Mmk enemm�n kuin v. 1993 laaditun tiesuunnitelman kustannusarvio. Hintataso on luonnollisesti noussut ja lis�ksi alunperin ei ollut tiedossa lopullinen pohjavesisuojauksen laajuus.

Ajoitus

Tien rakennusty�t aloitettiin elokuussa vuonna 1998. P��urakoitsijana on toiminut Tieliikelaitos.

Ty� on toteutettu ns. KVU-muodossa eli kokonaisvastuu-urakalla. Urakkamenettelyyn kuuluu t�ss� rakentamisen lis�ksi my�s rakenteellinen suunnittelu.

Menetelm� ei kuitenkaan ollut v�ltt�m�tt� juuri t�h�n urakkaan sopivin, sill� hankkeen toteuttamisessa oli ongelmia, kun paljastui, ett� tielinjalla on sodanaikaisia r�j�hteit� eik� pohjaveden suojaustarpeen m��r� ollut alussa ihan selke�.

Alueen puhdistaminen ammuksista ja pommeista on ollut ty�l�st� varotoimenpiteiden takia. Ammusraivauksen l�ht�kohtana oli VTT:n laatima turvallisuustarkastelu, jonka perusteella ty�maa-alue jaettiin viiteen eri vaarallisuusluokkaan.

Puolustusvoimat aloittivat raivausty�t syyskuussa 1998 ja ty�t p��ttyiv�t t�n� kes�n�.

Hanke olisi voitu toteuttaa vuotta nopeammin ilman r�j�hdeongelmaa.

Pohjaveden suojaukseen k�ytettiin tiivist� bentoniittimattoa.

Vesien poisjohtamiseen on rakennettu 14 purkulinjaa yhteens� n. 5 km.

Pohjaveden suojaus maksoi t�ss� hankkeessa 23 Mmk eli n. 1,4 Mmk/km.

Rakenneratkaisuna yritettiin saada koko matkalle kuonarakenne, koska materiaalia oli saatavissa ty�maan vierest� Koverharin ter�stehtaalta riitt�v�sti.

Lupa kuonan k�ytt��n saatiin ymp�rist�keskukselta vain pohjavesisuojauksen ulkopuoliselle alueelle runsaan 4 km matkalle.

Mik�li kuonaa olisi voitu k�ytt�� koko matkalla olisi voitu s��st�� jopa 3 Mmk.

Kiitokset

Lopuksi haluan kiitt�� kaikkia hankkeeseen osallistuneita suunnittelijoita, rakentajia ja muita toteuttajia sek� hankkeen rahoituksen aikaansaaneita.

Erityiskiitokset esit�n puolustusvoimille vaarallisista ammusraivaust�ist�.

Paluu