Hangontie avataan liikenteelle

Hyv� tiejuhlav�ki!

Hanko on kiistatta niit� Suomen paikkakuntia, jonka nimi tuntuu painavan selv�sti enemm�n, kuin mihin sen pit�isi esimerkiksi asukasluvun mukaan ylt��. Asukkaitahan Hangossa on vain noin 10 000, mutta monet sen nimeen liittyv�t mielleyhtym�t ovat kautta maan tunnettuja - aina keveist� Hangon kekseist� raskaisiin sota-asioihin asti.

Liikenteen solmukohtana Hanko on ollut ensimm�isess� t�rkeysluokassa vuosisatojen ajan. Jo keskiajalla merenkulkijat hakkasivat vieraskirjamerkint�j� Hangon edustan kallioihin. My�hemmin Hanko oli siirtolaisten l�ht�terminaali ja talvisen merenkulun ainoa henkireik�. T�n��n Hangon talviliikennevaltikka on haalistunut, mutta sen edullisin sijainti It�meren ylityksen kannalta ei ole poistunut. Uusi nopea autolauttareitti on heitt�nyt vahvan haasteen muille pintaliikenneyhteyksille Suomesta EU:n ydinalueille.

Etel�-Suomen suuremmilta paikkakunnilta katsoen Hanko on kuitenkin melko syrj�ss�. Se on pitk�n pistotien p��ss�, eik� sinne ole menty ilman erityist� asiaa. Erilaiset Hangossa sijaitsevat toiminnot ovat silti pit�neet liikennem��r�n kohtalaisen korkeana; liikennett� Hankoniemen tiell� on noin 4000 autoa/vrk, josta raskasta arkisin per�ti 20 %.

On ollut pieni tiepidon historian h�pe�tahra, ett� n�inkin vilkas p��tie on saanut olla t�h�n asti kapea ja mutkallinen, semminkin kuin maasto ei ole vaikea ja itse maa-aines on hyv�� tienrakennusmateriaalia. Parantamissuunnitelman valmistuminen 1990-luvun alussa osui kuitenkin hankkeen ep�onneksi ajankohtaan, jolloin tieinvestointien rahoitus l�hti selv��n laskuun ja kilpailu talousarvioon p��syst� kiristyi merkitt�v�sti.

Hankolaiset k�viv�t tiens� puolesta varsin aktiivista kampanjaa sitkeydell�, joka oli totuttu yhdist�m��n l�hinn� It�- ja Pohjois-Suomeen. Hallituksen talousarvioesityksiin tien parantamista ei saatu, mutta hankolaisten ponnistelut palkittiinkin varsin harvinaislaatuisella tavalla: eduskunta lis�si hankkeen aloittamisen vuoden 1998 talousarvioon. Lis�� m��r�rahaa ei kuitenkaan my�nnetty, joten aloitusrahat tuli irrottaa muilta hankkeilta. Seuraavinakin vuosina jatkunutta hankkeiden kilpaa rahoituksesta lievensi se, ett� Hangon tiehankeen etenemist� alkoivat hidastaa muut seikat, eli r�j�hteiden raivaus.

Vaikka hankolaisten onni oli saada tiens� liikkeelle hieman keitti�n kautta, aiheutui m��r�rahojen ja k�ynniss� olevien hankkeiden v��r�st� suhteesta takavuosina melkoisesti turhaa ja ep�taloudellista hidastelua hankkeiden toteutuksessa. T�n��n tilanne on sek� budjetoinnin ett� tienpidon organisoinnin kannalta selke�mpi.

T�m�n vuoden alussa perustettu Tiehallinto ei itse toteuta urakoita, vaan teett�� ne mahdollisimman suurina kilpailutettuina kokonaisuuksina ulkopuolisilla � jollainen on my�s vuoden alusta perustettu Tieliikelaitos, eli entisen Tielaitoksen tuotantopuoli. Valtion talousarviossa Tiehallinnolle annetaan sopimusvaltuus kunkin hankkeen koko kustannusarvion mukaisesti. Tiehallinnon haasteena korostuu pyydett�v�n sopimusvaltuuden oikea mitoitus. Urakoitsijat me haastamme monipuolistuvilla tarjouspyynn�ill�, joissa j�tet��n tilaa innovatiivisille suunnitteluratkaisuille ja palkitaan hyvist� tuloksista.

Toivotan hankolaisille ja kaikille t�m�n tien tarvitsijoille hyv�� tulevaisuutta uudistetun tien my�t�!

Paluu