Tiedote 17.7.2001

V�liraportti k�sittelee suolauksen v�hent�misen yhden talven vaikutuksia l�hinn� vt 25:n osuudella Hangosta Hyvink��lle.

V�hent�miskokeilu jatkui my�s talvella 2000-2001 ja sit� jatketaan edelleen tulevanakin talvena. Kokeilua on laajennettu my�s muille teille, l�hinn� moottoriteiden rinnakkaisteille, jotka tarjoavat n�in v�hemm�n suolaiset ajo-olosuhteet nopeampaan reittiin verrattuna.

Julkaisua voi tilata rajoitetusti Uudenmaan tiepiirist� Mikko Hildenilt� (p. 020 422 2714, fax 020 422 2711), tilaustunnus on TIEL 3200678. Kokeiluun liittyvist� asioista antavat lis�tietoa Tapani Angervuori (p. 020 422 2705), Heikki Tomi (p. 020 422 2864) ja Alpo Heinonen (p. 020 422 2896).

TIIVISTELM�

Uudenmaan tiepiiri p��tti v�hent�� suolausta valtatiell� 25 ja er�ill� muilla pohjavesialueilla sijaitsevilla tieosuuksilla talvikaudella 1999-2000. T�m� raportti k�sittelee talvikaudelta 1999-2000 saatuja kokemuksia ja havaintoja suolauksen v�hent�misen vaikutuksista. Kokeilun aikana on tarkkailtu muutoksia pohjaveden suolapitoisuudessa sek� muutoksia kunnossapidossa, talvikelionnettomuuksien m��r�ss� ja muutoksia liikenteen keskinopeuksissa. Lis�ksi on koottu kokeilusta saatavat palautteet.

Suolan k�yt�n v�hent�misell� pyrit��n rajoittamaan pohjavesien suolaantumista. Kokeilutiet ovat hyvin vett� johtavilla hiekka- ja soramuodostelmilla. Vt 25 on 138 kilometrin matkalla Ensimm�isen Salpaussel�n alueella, jossa tien l�heisyydess� ovat Hangon, Tammisaaren, Karjaan, Lohjan, Vihdin ja Hyvink��n vedenottamot sek� Nurmij�rven Primalcon vedenottamo, yhteens� 27 tarkkailtavaa kohdetta.

Suolauksen v�hent�misen vaikutusta pohjavesiin on alettu seurata ker��m�ll� kunnista tiedot vedenottamoiden sijainnista ja kloridipitoisuuksista noin 5 vuoden ajalta ennen suolauskokeilun aloittamista. Kloriditiedot on nyt saatu vuoden 2000 loppuun asti. Seurattavia vedenottamoita on yhteens� 52 kpl, joista 27 vedenottamoa on vt 25 varrella.

Ensimm�isen vuoden aikana olivat muutokset kloridipitoisuuksissa v�h�isi�. Keskim��rin kloridipitoisuus on alentunut 1,26 mg/l.

Kloridipitoisuuden ja vedenottamoiden et�isyyden v�lill� ei ole mit��n korrelaatiota kuten ei my�sk��n et�isyyden ja kloridipitoisuuden muutoksen v�lill� aikana 1999-2000.

Suolauksen v�hent�miskokeilun aikana on kokeilusta tiedotettu julkisuuteen sek� alueen kunnille. Kokeiluteill� liikennett� varoitettiin muuttuneesta hoitok�yt�nn�st� liikennemerkeill�.

Kokeilun yhteydess� koottiin siihen liittyv�t tienk�ytt�jien palautteet. Niiden joukossa ei ollut yht��n sellaista, joka olisi liittynyt kokeiluun. Voidaan siis todeta, ett� talvikauden 1999-2000 suolauksen v�hent�miskokeilu ei ole miss��n m��rin her�tt�nyt kielteist� tai my�nteist�k��n huomiota tienk�ytt�jien keskuudessa.

Kokeilun aikana talvikaudella 1999-2000 kirjattiin yl�s kaikki valtatiehen 25 kohdistuneet kunnossapitotoimenpiteet ja seurattiin suolan k�ytt��. Kokeiluteill� pystyttiin v�hent�m��n suolan k�ytt�� noin 40% edellisten talvien keskim��r�iseen k�ytt��n verrattuna. Kokeilu on vaikuttanut siten, ett� muillakin teill� on suolan kulutus v�hentynyt.

Talvikunnossapidon kustannukset eiv�t ole alentuneet koeteill�, koska muuta liukkaudentorjuntaa on jouduttu vastaavasti lis��m��n samalla kun suolan m��r�� on v�hennetty.

Kokeiluajan osalta voidaan todeta, ett� talvikaudella 1999-2000, ei ole havaittavissa mit��n poikkeamaa onnettomuuksien m��r�ss� verrattuna vertailuvuosiin

Talvikauden 1999-2000 liikenteen kuukausittaisia keskinopeuksia on verrattu edellisten vuosien keskiarvoihin. Muutokset ovat eritt�in pieni�. Keskim��rin talvikauden 1999-2000 keskinopeudet ovat laskeneet vai 0,1 km/h.

Suolauksen v�hent�miskokeilu on antanut rohkaisevia tuloksia talvikaudella 1999-2000. Syksyll� 2000 p��tettiin laajentaa kokeilua koskemaan mt 280 sek� moottoriteiden rinnakkaisteit� 170 ja 140. Tavoitteena on tarjota l�hinn� henkil�autoille v�hemm�n suolattu vaihtoehto.

Alkuper�inen tavoite oli v�hent�� suolan joutumista pohjaveteen. T�lt� osin on yksi talvikausi liian lyhyt tarkkailujakso. Voidaan kuitenkin sanoa, ett� keskim��rin on havaittavissa v�h�ist� kloridipitoisuuksien laskua pohjaveden ottopisteiss�. T�lt� osin saadaan tarkemmat tulokset vasta muutaman vuoden seurannan j�lkeen.

Kokeilun aikana on tullut esiin tarve kouluttaa kunnossapitohenkil�kuntaa suolan k�yt�n v�hent�misen edellytt�miin uusiin ty�menetelmiin. T�ll� koulutuksella on ollut vaikutusta suolan k�yt�n v�hentymiseen my�s muilla teill�.

Kokonaisuudessaan voidaan jo kokeilun t�ss� vaiheessa todeta, ett� suolan k�ytt�� voidaan v�hent��. Nykyisi� hoito-ohjeita on syyt� tarkastella kriittisesti saatujen kokemusten pohjalta.