Paluu

17.11.2003 Puhemies Lipponen:
"T�ll� moottoritiell� tulee olemaan suuri merkitys koko Etel�-Suomen elinkeinoel�m�lle"
 
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen puhui eilen 17.marraskuuta Paimio-Muurla -moottoritieosuuden avajaisten yhteydess� pidetyss� juhlaseminaarissa Salon ammattikorkeakoululla.
 
Puhemies Lipposen puhe:
 
Suomen EU-integraation my�t� on geopoliittinen liikkumatilamme selv�sti avartunut. Hieman yksin�isest� nurkassa el�j�st� on tullut tasavertainen kansainv�lisen tason toimija sek� merkitt�v�n uuden kaupallisen sillanp��aseman hy�dynt�j�.
 
T�st� ehk� odotuksetkin ylitt�v�st� tilanteesta huolimatta on suotuisan talouskehityksen turvaaminen jatkossa eritt�in haastavaa. EU saa puolen vuoden kuluttua runsaasti uusia j�senmaita. Vauraammat maat joutuvat yh� selvemmin tukemaan k�yhempi�.
 
On my�s vain ajan kysymys, milloin maayhteydet Keski-Euroopasta Moskovan ja Pietarinkin suuntiin saadaan nykyist� paremmalle tolalle. Kovin lyhyess� ajassa t�m� kehitys ei v�ltt�m�tt� onnistu ja meid�n tulisikin kiirehti� saavuttamaan etuly�ntiasemallamme pysyvi� pohjoisen ulottuvuuden etuja. T�llaisia ovat esimerkiksi Ven�j�n kauppaan liittyvien kansainv�listen yritysten ja v�litt�vien toimintojen sijoittuminen alueellemme.
 
Liikenne- ja viestint�sektorin Ven�j�-yhteisty�n painopistealueita ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan olleet mm. merenkulun ymp�rist�- ja turvallisuusasiat, liikennev�yl�kysymykset, kuljetusten logistiikka, It�meren alueen ulkomaankaupan kuljetusten ja logistiikan kehitt�misohjelma TEDIM sek� yh� enenev�ss� m��rin viestint�alan yhteisty� Ven�j�n kanssa.
 
Liikenne- ja viestint�ministeri�n l�hialueyhteisty�n tavoitteena on luoda hyv�t toimintaedellytykset Suomen ja l�hialueiden v�liselle liikenteelle, edist�� viestinn�n ja tietoliikenteen alalla tapahtuvaa kehityst� ja n�in tukea my�s yleisemmin yhteiskunnan hyv�� kehityst� Suomen l�hialueilla. Liikenne on l�hialueyhteisty�strategian mukainen prioriteettiala. Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelma antaa t�h�nkin hyv�t mahdollisuudet.
 
Perusedellytyksemme kansainv�lisess� kilpailussa eiv�t edelleenk��n ole parhaat mahdolliset. On kaksi merkitt�v�� tekij��, jotka pit�� laskea "ei voida muuttaa" -puolelle:
 
Ensinn�kin kuljetuset�isyydet eurooppalaisille p��markkina-alueille ovat pitk�t, ja lis�ksi sijaitsemme maaliikenneyhteyksien kannalta kuin saarella. Logistiset kustannukset Keski-Euroopan p��markkinoille ovat 2-3 -kertaiset siell� oleviin kilpailijoihin n�hden. Toiseksi pitk� kylm� ja talvemme sitoo paljon energiaa l�mmitt�miseen, lis�� rakennus- ja kuljetuskustannuksia sek� lyhent�� kasvukautta.
 
Luonnonoloja emme voi muuttaa, niiden kanssa on paras vain tulla toimeen ja pyrki� hakemaan niist� positiivisiakin puolia. Et�isyys Euroopan syd�nalueilta antaa meille tietyn rauhan, ja kunnon talvella on ainakin vapaa-ajan kannalta hyv�tkin puolensa.
 
Monet viimeaikaisen talouskehityksen mittarit sijoittavat meid�t jopa uskomattomalta tuntuvan korkealle. Suomi on World Economic Forumin tuoreen kilpailukykytutkimuksen mukaan maailman kilpailukykyisin maa. Kansainv�lisen kehityksen haaste kilpailukyvyllemme on saavutuksistamme huolimatta todellinen ja ajankohtainen. Kilpailukyvyn ykk�sasioita ovat hyv� infrastruktuuri sek� julkishallinnon, tutkimus- ja kehitt�mistoiminnan ja koulutuksen edist�minen.
 
Ilmeinen johtop��t�s on, ett� vaikka emme voikaan muuttaa er�it� luonnon edellytyksi�, voimme kompensoida heikkouksiamme panostamalla erityisesti kahteen asiaan: osaamiseen ja sujumiseen. Sujumisella tarkoitan niin liikenteen kuin asioidenkin sujumista.
 
Osaamisen avulla voimme nostaa suomalaisten tuotteiden jalostusarvoa ja innovatiivisuutta. Voimme tehd� tuotteidemme menestyksen v�hemm�n riippuvaksi kuljetuskustannuksista tai halvemman ty�voiman maiden kilpailusta. T��ll� Salossa tulee upeana esimerkkin� mieleen maailmanmenestyksemme tietotekniikan alueella. Osaamisella voimme my�s alentaa monia kotimaisen el�misemme kustannuksia � vaikkapa liikenteess� ja tienpidossakin.
 
Sujuminen on yh� selke�mmin tulossa sisun ja saunan rinnalle suomalaisen toimintamallin tavaramerkiksi. Olemme monessa yhteydess� niitt�neet mainetta hyvin� organisaattoreina ja toimintamallien suoristajina. Olemme maailman ykk�si� kilpailukyvyn lis�ksi my�s hallinnon l�pin�kyvyydess� ja korruptoitumattomuudessa.
 
Liikenteen sujuvuudella ja hyvin toimivalla liikennej�rjestelm�ll� voidaan minimoida Suomen kilpailukykyhaittoja. Toimiva liikenne tukee talouden kasvua. Kehitt�m�ll� liikenteen sujuvuutta ja tehokkuutta lis��mme ty�llisyyden ja hyvinvoinnin kasvua, edist�mme my�s alueellisesti tasapainoista kehityst� sek� parannamme ymp�rist�n tilaa.
 
Uuden teknologian mutkaton soveltaminen k�yt�nt��n on lis�nnyt yhteiskuntamme tehokkuutta. Uusi teknologia avaa uusia mahdollisuuksia my�s liikenteess�, mutta se kaipaa rinnalleen nykyaikaisia fyysisi� liikennev�yli�.
 
T�n��n on p�iv�nsankarinamme E18-tie ja sen t�rke�n osuuden valmistuminen. On eritt�in t�rke��, ett� E18:n kehitt�minen nivellettiin jo Euroopan Unioniin liittymisemme kynnyksell� osaksi laajempaa Pohjolan Kolmio -hanketta, joka kattaa Pohjoismaat ja kaikki liikennemuodot. Hankkeen monipuolisuus mahdollisti sen saamisen vuonna 1994 ns. Essenin listalle eli 14 t�rkeimm�n eurooppalaisen liikenneinfrastruktuurihankkeen joukkoon.
 
Vaikkei EU:n rahallinen tuki Pohjolan Kolmion kehitt�miseen olekaan kovin suuri, maksimissaan 10 %, on hanke tuonut Suomea merkitt�v�ll� tavalla EU:n kartalle, ryhditt�nyt kotimaista p��t�ksentekoa ja auttanut meit� muiden EU-tason kiinnostavien liikennehankkeiden edist�misess�. EU:n ja Ven�j�n mielenkiinto Kolmion jatkeena olevan paneurooppalaisen k�yt�v�n 9 A kehitt�miseen Pietarin kautta Moskovaan ja jopa pidemm�llekin on meille hyvin positiivista.
 
Koska EU on kohta saamassa uusia j�senmaita, arvioidaan my�s prioriteettihankkeita uudelleen. Komissio onkin lokakuun alussa tehnyt uuden liikenneverkkojen suuntaviivaehdotuksen, jossa koko laajentuvan yhteis�n alueelle ehdotetaan 15 uutta hanketta. Meid�n kannaltamme kiintoisin niist� on ns. �Merten moottoritiet� -kokonaisuus, joista yksi koskee It�meren aluetta.
 
Muita uusia Suomen aluetta koskevia hankkeita ohjelmaan ei ole tulossa, mutta toisaalta Pohjolan Kolmio pysyy venyneest� aikataulustaan huolimatta mukana priorisoitujen tukikohteiden listalla.
 
Uusina tavoiteaikatauluina ohjelmassa on Helsingin-Turun moottoritien osalta vuosi 2010 ja Helsingin-Vaalimaan moottoritien osalta vuosi 2015.
 
Komissio on laatinut kasvua ja sis�markkinoiden hy�tyj� edist�m��n tarkoitettua "pikaohjelmaa" varten esityksen niist� liikenteen TEN-hankkeista, jotka ohjelmaan pit�isi liitt��. My�s Suomi on toimittanut omat ehdotuksensa komissiolle. Jos Eurooppa-neuvosto p��tt�� joulukuussa "pikaohjelmasta", Suomi edellytt��, ett� siihen sis�ltyy my�s suomalaisia liikennehankkeita. On t�rke�t�, ett� "pikaohjelma" on maantieteellisesti tasapainoinen esitys.
 
T�ll� moottoritiell� tulee olemaan suuri merkitys koko Etel�-Suomen elinkeinoel�m�lle. Euroopan kehityksen kannalta on t�rke�� kytke� Ven�j� entist�kin tiiviimmin Euroopan unioniin. Laajeneva yhteisty� edellytt�� toimivia liikenneyhteyksi�. Keski-Euroopan ja Ven�j�n v�liset tieyhteydet sek� Baltian maiden satamayhteydet paranevat vuosi vuodelta. E18-tie on osa suurempaa eurooppalaista kokonaisuutta. EU:n laajentuminen tulee It�meren alueella merkitsem��n kiristyv�� kilpailua erityisesti maantieliikenteess� ja merenkulussa.
 
E18-moottoritie Turusta Helsinki� kohti saa t�n��n upean jatkeen ohi hyvin kehittyv�n Salon kaupunkiseudun ja sille parempaa kasvutilaa antaen. Sen sijaan viel� puuttumaan j��v� moottoritieosuus ei ole l�htenyt toteutukseen toivotulla vauhdilla.
 
Kynnysasiana pidettiin viel� ennen vuoden 2002 talousarvion laatimista valtion rahoitusp��t�ksen aikaansaamista. Sen kynnyksen ylitt�misen j�lkeen vaikuttavat asioiden kulussa saaneen tarkoitustaan suuremman roolin demokratiaan kuuluvat hyv�t valitusmahdollisuudet sek� er��t luonnonsuojelulliset tavoitteet.
 
Jo kev��n hallitusohjelmaneuvotteluissa nousi esiin kasvava ongelma, joka aiheutuu yhteiskunnallisesti merkitt�vien hankkeiden viiv�stymisest� valitusten johdosta. Sama asia saattaa k�yd� kaikki valitusportaat useampaankin kertaan l�pi tulemalla esiin eri suunnitelmavaiheissa tai -muodoissa.
 
Sinnik�s, kaikki keinot hyv�ksi k�ytt�v� vastustus voi olla ymm�rrett�v��, kun jokin asia tulee yll�tyksen� ja sit� voi ep�ill� huonosti harkituksi. Turun ja Helsingin v�lisess� moottoritiehankkeessa on kuitenkin hyv� muistaa, ett� ns. Tarvontie Helsingin p��ss� valmistui jo 41 vuotta sitten. Lohjan kautta menev�st� linjauksesta puolestaan p��tti liikenneministeri� perusteellisen vaihtoehtotarkastelun j�lkeen vuonna 1990.
 
Ehk� monet pitiv�t hanketta silti viel� hyvin et�isen�, mutta Euroopan kehitys on puhunut toista kielt�. Puhtaasti kotimaisinkin perustein voidaan kysy�, miksi Turun yhteyden p��kaupunkiseudulle olisi j��t�v� eri aikakaudelle kuin Tampereen ja Lahden seutujen.
 
Meid�n pit�� n�iss� asioissa etsi� viisautta sek� koettaa erottaa, mit� emme voi tai halua muuttaa ja mit� taas voidaan muuttaa. Olemmeko onnistuneet yhdist�m��n oikeusvaltion perusperiaatteet ja kansalaisten osallisuuden isojen liikenne- ja rakennushankkeiden yhteiskunnalliseen merkitykseen?
 
Ajatus, ett� valitusten kohteena olevia hankkeita viet�isiin valituksista piittaamatta eteenp�in, ei kuulu demokraattisen oikeusvaltion keinovalikoimaan, mutta kuuluuko siihen my�sk��n kohtuuttomasti aikaa ja rahaa sy�v� yhteiskunnallisten hankkeiden jarrutusmahdollisuus?
 
My�s kysymys liito-oravista tulisi saada rationaalisempiin puitteisiin. Alueen liito-oravia on kartoitettu eritt�in yksityiskohtaisesti ja tielinjaan on tehty jo useiden miljoonien eurojen arvosta muutoksia oravien elinymp�rist�jen s��st�miseksi. Olemme kuitenkin tulleet tilanteeseen, jossa mik� hyv�ns� linjausvaihtoehto on mahdollisuus torjua suojelusyin. T�m� ei koske vain E18-hanketta, vaan sama uhka pilkottaa jo useammassakin kohteessa.
 
Uskon, ett� Turun ja Helsingin v�linen moottoritie on k�ytett�viss�mme vuoteen 2010 menness�. Valtiovalta tekee varmasti parhaansa puuttuvan osuuden mahdollisimman nopean toteutuksen eteen.
 
Lopuksi haluan suunnata katseeni viel� Helsingin it�puolelle. Haminan kaupunginvaltuuston viikon takainen p��t�s antaa edellytykset ohikulkutien linjaukselle. Onhan kohtuutonta, ett� t�rkeimm�n kansainv�lisen tieyhteyden liikenne vy�ryy katuverkossa kaupungin l�pi. My�s muilta osin tie olisi saatava moottoritietasoon vuoteen 2015 menness� niin turvallisuuden kuin liikenteen sujuvuudenkin takia. Toivottavasti parhaillaan k�sittelyss� oleva ns. kasvualoite panisi hankkeeseen vauhtia valitsemalla Pohjolan Kolmion hankkeen pika-aloituslistalle.
 
Valtiovallan puolesta kiit�n kaikkia uuden tien aikaansaamiseen osallistuneita tahoja ja henkil�it�. Toivotan uudelle tielle onnea ja turvallista liikenn�inti�. Toivotan onnea my�s niille ponnistuksille, jotka t�ht��v�t E18-tien seuraavien vaiheiden toteuttamiseen.