Paluu

LIITE

Taustatietoa E18 Paimio-Muurla -moottoritiehankkeesta

Kansainv�linen ja valtakunnallinen yhteys 

E18 -tie osa Euroopan kuljetusj�rjestelm�� Turun ja Helsingin v�linen valtatie 1 (Eurooppatie 18) toimii osana maamme t�rkeint� kansainv�list� yhteytt� Pohjolan Kolmiota, joka yhdist�� Pohjoismaat ja niiden p��kaupungit toisiinsa, Ven�j�lle ja Keski-Eurooppaan. Se kuuluu EU:n priorisoimien liikennehankkeiden joukkoon. Suomessa k�yt�v� k�sitt�� tie- ja ratayhteydet Turusta p��kaupunkiseudun kautta it�rajalle. Siihen kuuluvat my�s t�rkeimm�t satamamme, lentoasemamme ja meriyhteytemme.

E18-tien kehitt�minen voidaan nyt n�hd� tieverkkomme kehitt�misen lippulaivaksi. Kun osuuden Paimio-Muurla yleissuunnitelman laatimista k�ynnistettiin 1980-luvun lopulla, tilanne oli viel� toinen: moottoritien tarpeesta kiisteltiin varsin laajasti ja suoranainen vastustus oli voimakasta. Merkitt�v� my�nteinen muutos tapahtui, kun Pohjolan Kolmion kehitt�minen saatiin jo Suomen EU:hun liittymisen yhteydess� 14 t�rkeimm�n liikennev�yl�hankkeen joukkoon. T�m�n seurauksena my�s nyt avattava moottoritieosuus on saanut EU:n tukea.

Moottoritie tarpeen liikenteellisten ongelmien vuoksi

Paimiosta Lohjanharjulle ulottuva kaksikaistainen nykyinen valtatie on palvellut tienk�ytt�ji� Helsingin olympialaisista saakka. Kasvaneen liikenteen tarpeisiin on vastattu liittymien parantamisella ja v�hent�misell� sek� t�rkeimpin� edistysaskeleina ohituskaistoilla ja Salon ohikulkutiell� 1970-luvulla. Tultaessa 1990-luvulle tien pienimuotoinen geometria ja kasvaneet liikennem��r�t alkoivat heikent�� haitallisesti liikenteen palvelutasoa ja liittyminen p��tiehen hankaloitui. Erityisesti Halikon ja Salon kohdalla paikallisen liikenteen vaatimat valo-ohjatut liittym�t ovat huonontaneet pitk�matkaisen liikenteen tilannetta. Nyt liikenne on niin vilkasta, ett� Paimion ja Salon v�lill� liikennevirta on p�iv�aikana jatkuvasti jonoutunutta.

Liikenteen vilkastumisen t�rke�n� paikallisena vaikuttimena on ollut Salon seudun vire� ty�paikkakehitys. Turku-Salo -akselista onkin muotoutunut selke� ty�ss�k�yntialue. Liikennem��r�t ovat kehittyneet Paimion it�puolella vuosien 90-94 tasosta n. 9000 autoa/vrk viime vuoden m��r��n 12 500 autoa/vrk. Salon l�nsipuolella nykyliikenne on 15 000 autoa/vrk. Moottoritien avauduttua seututieksi muuttuvalle vanhalle valtatielle on arvioitu j��v�n n. 2000 auton vuorokausiliikenne. Vuoden 2020 ennusteliikenne moottoritiell� on Muurlan ja Paimion v�lill� 12 000 - 17 000 autoa/vrk, joka saattaa viimeaikaisen kehityksen perusteella ylitty�.

 
Turvallisuus-, ymp�rist� ja liikenteelliset vaikutukset

Liikenneturvallisuudeltaan ykk�stie kuuluu maamme vaarallisimpiin. Kuvan t�st� antaa Paimio-Muurla -osuuden henkil�vahinkoon johtaneiden onnettomuuksien m��r� v. 1998-2002: 88 kpl eli keskim��rin 17,6 kpl/vuosi. Erityisongelmana ovat olleet Salon ohikulkutien liittym�t, joiden osuus em. vahingoista on ollut 15 kpl.

Ymp�rist�kysymykset vahvasti esill�

Ymp�rist�n�k�kohdat ovat nousseet jatkuvasti korostuen esille Turun-Helsingin moottoritien suunnittelun edetess�. Paimio-Muurla -hankkeessa opeteltiin erityisesti uudenlaisten luonnonymp�rist��n liittyvien ymp�rist�selvitysten tekemiseen yleissuunnitteluvaiheessa. Pulmia aiheutti ymp�rist�vaikutusten arviointimenettelyj� koskevan lains��d�nn�n voimaantulo juuri tiesuunnitteluvaiheen k�ynnistyess�. T�m�n seurauksena hankkeelle tehtiin aikaisemmat ymp�rist�selvitykset kokoava YVA-menettely, joka otettiin huomioon tiesuunnitelmien vahvistamisvaiheessa.

Uudella moottoritieosuudella on ollut l�ht�kohtana sovittaa moottoritie eritasoliittymineen ja risteyssiltoineen edustavaan lounaissuomalaiseen perinnemaisemaan. Tie kulkee kohtisuoraan syv��n uurrettujen jokiuomien ja jyrk�hk�jen kalliosel�nteiden poikki. Laaksoissa tien korkeusasema on alhaalla, jotta penkereet eiv�t haittaisi maisemakuvaa ja toisaalta huonosti kantavien pohjamaiden vuoksi. Laajoilla kallioalueilla tie on toisaalta pyritty sijoittamaan mahdollisimman yl�s ylij��m�massojen v�ltt�miseksi. Uskelanjoen kulttuurimaisema-alueen l�nsireunaan suunniteltiin yleissuunnitelmavaiheessa n. 35 metri� syv�� kallioleikkausta, joka ymp�rist�asioiden lis�arvon osoituksena muutettiin jatkosuunnittelussa 435 m pitk�ksi tunnelipariksi.

Moottoritien ymp�rist�haittoja on lis�ksi torjuttu maisemasilloin, hirvien erityissilloin, meluntorjuntatoimenpitein ja maastomuotoiluin. On kuitenkin todettava, ett� uuteen maastok�yt�v��n sijoitettu moottoriv�yl� aiheuttaa n�ist� huolimatta merkitt�vi� ymp�rist�muutoksia aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. Toisaalta olosuhteet paranevat nykyisen valtatien l�heisyydess� erityisesti Salon kaupunkiseudun kohdalla.

On arvioitu, ett� Paimio-Muurla -hankkeen ymp�rist�kustannukset ovat noin 8 % kokonaiskustannuksista. Ymp�rist�kustannuksista merkitt�vimpi� ovat tunnelista aiheutuva lis�kustannus, joka on noin 1,4 % rakennuskustannuksista, ja Halikon l�ntisen ohikulkutien ymp�rist�kustannuksiksi laskettava noin 2,7 %:n osuus rakentamiskustannuksista.

Suunnitteluun liittyv� yhteiskunnallisen ilmapiirin muutos n�kyi hankkeeseen vaikuttavina valituksina ja niiden aiheuttamana p��t�sten voimaantulon pitkittymisen�. Rakennust�iden alkaessa v. 1997 ty�t oli mahdollista k�ynnist�� vain Paimion alueella. Tiesuunnitelmien vahvistusp��t�ksest� oli tehty korkeimpaan hallinto-oikeuteen 16 valitusta. Lainvoimaisia p��t�ksi� odoteltiin noin vuoden ajan. Hankkeesta tehtiin my�s EU:hun ymp�rist�valitus, jonka k�sittelyn Euroopan komissio kuitenkin lopetti lyhyeen, kun todisteita EU:n ymp�rist�lains��d�nn�n rikkomisesta ei ollut l�ytynyt.

Liikenteelliset ja taloudelliset vaikutukset merkitt�vi�

Varsinais-Suomen kehityksen kannalta E18-moottoritien toteutuminen on eritt�in t�rke�� ja kiireellist�. Seurauksena on maakunnan painoarvon kohoaminen It�meren keskuksena ja Turun seudun aseman kehittyminen kaikki liikennemuodot kattavana logistisena keskuksena.

Tienk�ytt�jille uusi Paimio-Muurla moottoritie tarjoaa sujuvan ja turvallisen kulkuv�yl�n. Elinkeinoel�m�n kuljetusten taloudellisuus ja varmuus paranevat, mutta t�rke�� on my�s vilkkaan ty�matkaliikenteen turvallisuuden parantuminen. Moottoritien ansiosta liikenneonnettomuuksien on arvioitu v�henev�n yli kolmanneksella ja samalla vakavuusasteen pienenev�n.

Korkeatasoinen telematiikkaj�rjestelm� edist�� moottoritien sujuvuutta ja turvallisuutta. Mm. muuttuvien nopeusrajoitusmerkkien, tiedotusopasteiden ja liikenteenseurantakameroiden sek� tunnelin h�iri�nhallintalaitteiden ja kaistaohjausj�rjestelm�n avulla v�hennet��n onnettomuuksia ja parannetaan matka- ja kuljetusaikojen ennustettavuutta.

Suunnitteluvaiheessa laaditut liikennetaloudelliset tarkastelut osoittivat n. 167 M� maksamaan tulevan Paimio-Muurla -osuuden hy�ty/kustannussuhteeksi 1,6 eli hanke on liikennetaloudellisesti kannattava.

Muurla-Lohjanharju -osuus puuttuu viel�

Turusta Muurlaan ulottuva 63 km pitk� moottoritiejakso odottaa viel� 60 km:n jatko-osuutta Lohjan kautta Lohjanharjulle, jotta koko Turku-Helsinki -v�li saadaan moottoritieksi. Ty�t k�ynnistyv�t Lohjanharjulta Lohjalle tulevassa vuodenvaihteessa ja t�m� ensi vaiheessa p��asiassa Lohjan ja p��kaupunkiseudun v�list� liikennetarvetta palveleva osuus otetaan k�ytt��n vuoden 2005 lopussa.

Eduskunta on tehnyt periaatep��t�ksen my�s Muurla-Lohja -v�lin toteuttamisesta vuoden 2002 budjetin yhteydess�, mutta tiesuunnitelman hallinnollisten p��t�sten viel� puuttuessa rakentamisen aloituksen arvioidaan tapahtuvan v. 2005. T�m�nhetkinen k�sitys koko Turku-Helsinki -moottoritien valmistumisesta liikenteelle on vuosi 2009. Mahdollista on, ett� l�hell� nykyist� valtatiet� Muurlasta Lahnaj�rvelle ulottuva jakso saadaan k�ytt��n ainakin vuotta t�t� ennen.