Yleisten teiden tienpidon kilpailuttaminen laski selv�sti tuotteiden ja palveluiden hintatasoa. Tiest�n hoidon osalta kilpailuttamiskokeilut viittaavat noin 20 %:n eli 200 miljoonan markan vuotuisiin s��st�mahdollisuuksiin. My�s rakentamisessa ja suunnittelussa taloudelliset vaikutukset ovat tuntuvat. Kokemukset tienpidon kilpailuttamisesta Ruotsissa ovat samansuuntaiset.

Tienpitoa on kautta aikojen toteutettu sek� Tielaitoksen omana ty�n� ett� alihankintoina markkinoilta. Viime vuosina alihankintojen osuus on ollut noin 40 % tienpidon kokonaisvolyymista.

Tielaitoksen tiehallinnon toimesta tapahtuville tienpidon kilpailuttamiskokeiluille loivat perustan talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotot kev��ll� 1997 sek� liikenneministeri�n Tielaitokselle asettamat tulostavoitteet vuosille 1998 ja 1999, joissa edellytettiin kilpailun lis��mist� hallitusti ns. pilottiprojektein.

Kokeilujen tarkoituksena oli selvitt�� kilpailun vaikutukset tienpidon kokonaisedullisuuteen, eli markkinoiden toimivuuteen, tuotteiden hintaan ja laatuun. Samalla haluttiin selvitt�� Tielaitoksen tuotannon kilpailukyky� aidossa kilpailussa.

Kokeilukohteet kattoivat vuosina 1998 ja 1999 kaikki tienpidon osa-alueet: kilpailutettavina olivat 30 rakentamis- ja yll�pitokohdetta, 21 suunnittelutoimeksiantoa sek� 10 kolmevuotista hoidon alueurakkaa. Tielaitoksen tuotanto, joka vuoden 1998 alussa eriytettiin Tielaitoksen sis�isess� kahtiajaossa tilaaja- ja viranomaisteht�vi� hoitavasta tiehallinnosta, oli mainituissa hankkeissa mukana yhten� tarjoajana alan yritysten kanssa.

Kokeilukohteiden laajuus oli vuonna 1998 110 miljoonaa markkaa ja vuonna 1999 vastaavasti noin 400 miljoonaa markkaa, mik� on noin 11 % tienpidon kokonaisvolyymista.

Tielaitoksen n�kemyksen mukaan kokeilut osoittivat, ett� tienpidon markkinat toimivat. Tarjouksia on saatu riitt�v�sti ja kilpailu on ollut enimm�kseen kire��. My�s hoidon osalta markkinat vaikuttavat toimivilta siihen n�hden, ett� hoidon alueurakointi on alan yrityksille uutta ja muuta tienpitoa vieraampaa osa-aluetta.

Kilpailun avaamiselle on olemassa hyv�t edellytykset. Selke�t p��t�kset kilpailun hallitusta avaamisesta parantaisivat jatkossa urakoitsijoiden luottamusta ja siten markkinoiden toimivuutta.

Kilpailuttaminen laskee tienpidon tuotteiden ja palveluiden hintatasoa. Negatiivista vaikutusta tuotteiden ja palveluiden laatuun ei kuitenkaan ole havaittu. Sen sijaan laadunhallinta on urakkamaisessa ymp�rist�ss� parantunut. Laaduntuottokyky� seurataan mm. liikenneturvallisuuden, ymp�rist�n ja asiakaspalautteiden n�k�kulmasta.

Kokeilut osoittavat, ett� Tielaitoksen tuotannolla on mahdollisuus menesty� kilpailussa. Tavoitteellisella organisaatiolla toimiessaan tuotanto on osoittanut kilpailukykyns� kilpailutetuissa kohteissa. T�m� koskee etenkin hoitoa, jossa tuotannolla on perinteisesti vahva osaaminen. Eniten kehitt�mistarvetta tuotannolla on konsultoinnissa. Kokeilukohteissa henkil�st�st� on huolehdittu sovitun henkil�st�politiikan mukaisesti.

Kilpailuttaminen on parantanut tiehallinnon ammattitaitoa osaavana teett�j�n�. Varsinkin hoitourakoissa mm. asiakirjojen, laatuvaatimusten ja hintatietouden hallinta on parantunut merkitt�v�sti.

Avoimeen kilpailuun liittyvi� ongelmia ovat tilaajan kanssa samassa virastossa toimivan tuotannon kilpailuneutraliteetti, tuotannon mahdollisuudet kilpailla tasavertaisesti sek� p��asiassa tienpidon alentuneesta rahoituksesta johtuen henkil�st�n sopeuttamistarve.