Tielaitos on teett�nyt ulkopuolisella konsulttitoimistolla tutkimuksen p��llystetyist� teist�, niiden kunnosta ja rahoitustarpeesta. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa n�kemys sek� Tielaitoksen toimintaperiaatteista ett� nykyisen rahoitustason vaikutuksista. Tutkimustulosten mukaan nykyist� 600 - 620 milj. markan vuosirahoitusta tulisi lis�t� 120-140 milj. markkaa vuodessa tieverkon kunnon s�ilytt�miseksi. Lis�ksi tarvitaan noin 50 milj. mk vuodessa 10 vuoden ajan jo syntyneen j�lkeenj��m�n rahoittamiseksi. Luvuissa ei ole huomioitu liikenteen kasvua eik� kustannustason muutosta.
Tielaitoksen rahoittaman p��llystettyjen teiden kuntotilan arvioinnin (Evaluation of Road Condition and Pavement Management in Finland) toteutti kansainv�lisell� tarjouskilpailulla valittu amerikkalainen konsulttitoimisto Cambridge Systematics Inc. (CSI). Tutkimuksen teett�misest� vastasi suomalainen alan konsulttitoimisto Inframan Oy.
Tutkimuksen l�ht�kohtana ovat olleet jo useamman vuoden kest�nyt tienpidon rahoituksen v�hentyminen sek� tieverkon kunnon heikkeneminen. Lis�ksi arvioinnin taustalla ovat olleet Valtiontalouden tarkastusviraston (Tiest�n kehitt�minen, tarkastuskertomus 11/98, VTV) esitt�m�t n�kemykset yleisten teiden kunnosta, aiheesta k�yty julkinen keskustelu sek� esille tulleet erilaiset n�kemykset.
Tutkimus rajattiin koskemaan Tielaitoksen yll�pit�m�� p��llystetty� tieverkkoa ja sen kuntoa. Tutkimuksessa ei k�sitelty sorateit� eik� tieverkon muita ominaisuuksia kuten geometriaa tai p��llysteiden leveytt�. Yleisen tieverkon pituus on noin 77 900 km. N�ist� p��llystettyj� on noin 50 200 km (64 %). P��llystetty tieverkko muodostaa valtaosan noin 86 miljardin markan arvoisista tierakenteista.
Tielaitos k�ytti viel� vuosina 1994 - 95 p��llyst�miseen ja p��llystettyjen teiden peruskorjauksiin noin 1 000 milj. markkaa vuodessa. Nykyiset rahoituskehykset ovat vuosina 1998-1999 riitt�neet en�� noin 550-600 milj. markan vuosirahoitukseen. Tielaitos uusiikin kuluvana vuonna p��llysteit� en�� vain noin 3 200 tiekilometrill�, mik� vastaa vain noin kuutta prosenttia p��llystepituudesta. Viel� 90-luvun alussa p��llysteit� voitiin uusia 5 000 - 7 000 km vuodessa.
Vaikka p��llysteiden uusimistarve on pienentynyt, Tielaitos ei pid� nykyist� p��llystysohjelmaa riitt�v�n�. P��llyst�misen tarve on v�hentynyt p��llysteiden kulutuskest�vyyden paranemisen, nastojen kevenemisen ja talvinopeusrajoitusten seurauksena. Lis�ksi teht�v�t toimenpiteet kyet��n suunnittelemaan, ajoittamaan ja kohdistamaan tieverkolle huomattavasti aiempaa paremmin. P��llystysohjelmien suunnittelu perustuukin vuosittain toistettaviin ura-, tasaisuus-, vaurio- ja kantavuusmittauksiin sek� n�ihin perustuviin ennustemalleihin. P��llyst�misen v�henemist� on lis�ksi kyetty kompensoimaan kasvattamalla kevyiden toimenpiteiden ja uusiomenetelmien k�ytt��.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida seuraavia tekij�it� ja niihin liittyvi� kysymyksi�:
- P��llystettyjen teiden kunto, sen mittaaminen ja arviointi
- P��llyst�misen ja teiden peruskorjauksen rahoituksen riitt�vyys
- Liikenneministeri�n ja Tielaitoksen ohjausj�rjestelm�n toimivuus
- Tielaitoksen tietoj�rjestelmien luotettavuus ja tiedon hallinta
- Tielaitoksen aiheeseen liittyv� viestint�
Lis�ksi tavoitteeksi asetettiin aiheeseen liittyvien heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen sek� tarpeellisten kehitt�misehdotusten tekeminen Tielaitoksen toiminnan kehitt�miseksi.
Tutkimus toteutettiin 1.6.-15.11. Tulosten mukaan:
- Tielaitoksen k�sitys p��llystettyjen teiden kunnosta on oikea ja mittaustulokset luotettavia.
- Nykyisell� 600 - 620 milj. markan rahoituksella tieverkko rapistuu v�hitellen. P��llyst�miseen ja peruskorjaamiseen tulisikin k�ytt�� vuosittain 120 - 140 milj. markkaa nykyist� enemm�n. Viimeisen 4 - 5 vuoden aikana syntynyt korjaustarve vaatisi lis�ksi jo 500 milj. markan lis�rahoituksen.
- P��llystettyjen teiden yll�pidon ohjaus on ollut lyhytj�nteist�. Tielaitokselta puuttuu p��llystettyjen teiden yll�pidon ja peruskorjaamisen toimintapolitiikka.
- Tielaitoksen mittaukset, kuntomallit ja tietoj�rjestelm�t ovat varsin luotettavia ja k�ytt�kelpoisia.
- Tielaitoksen viestint� p��llystettyjen teiden kunnosta on ollut liian teknist� ja ep�yhten�ist�.
Tielaitos on jo k�yt�nn�ss� ryhtynyt joihinkin konsulttitoimiston esitt�miin toimenpiteisiin. Tielaitos pyrkii jo vuonna 2000 puolittamaan liikenneministeri�n salliman p��llystettyjen teiden rappeutumisen. P��llysteisiin ja peruskorjauksiin k�ytet��n ensi vuonna noin 70 milj. mk nykyist� enemm�n. Lis�rahoitus j�rjestet��n tinkim�ll� muista parantamistoimenpiteist�.
Lis�tiedot:
apulaisjohtaja Jani Saarinen puh. 0204 22 2436 tai 0400 734 913
apulaisjohtaja Raimo Tapio puh. 0204 22 2204 tai 0400 444 102
