Hallituksen esityksess� vuoden 2000 tiebudjetiksi on kaikkiaan noin 4,1 miljardia markkaa. Sek� perustienpidon ett� keskener�isten tieverkon kehitt�mishankkeiden rahoitus v�henee kuluvaan vuoteen verrattuna. Molempia olisi p�invastoin kipe�sti tarpeen nostaa. Tierahoituksen kireys heijastuu jo kaikille tienpidon osa-alueille. J�rvenp��-Lahti ja Porvoo-Koskenkyl� -tieosuuksien rahoitus on turvattu.

Perustienpitoon esitetyll� 3 030 miljoonalla markalla voidaan pit�� p��tiest�n hoito- ja kuntotaso nykyisell��n, sen sijaan alempiluokkaisten teiden kunto heikkenee edelleen. Koko tiest�n kunnon s�ilytt�minen edellytt�isi vuosittain noin 200 miljoonan markan lis�investointeja. Nykyrahoituksella yll�pidon ja korvausinvestointien rahoitusvaje on suunnittelukauden 2000-2003 lopussa noin 800 miljoonaa markkaa.

Tiukka liikenneturvallisuustavoite edellytt�� uusien nopeusrajoitusten asettamista taajamiin ja p��teille budjetin investointirahoituksen niukkuuden vuoksi. Rahoitusta ei my�sk��n ole riitt�v�sti kevyen- ja joukkoliikenteen edellytt�miin tiest�n parannustoimenpiteisiin eik� uusien EU:n aluekehitysohjelmien edellytt�miin tiehankkeisiin.

Tieverkon kehitt�miseen esitetyll� 691 miljoonalla markalla ei ole mahdollista k�ynnist�� yht��n uutta hanketta. Rahoitus ei ole riitt�v� edes k�ynniss� olevien tieinvestointien jatkamiseen taloudellisesti optimaalisella nopeudella. Hankkeiden vt 1 Paimio-Muurla ja vt 21 Kemi-Tornio rakentamisaikataulua joudutaan venytt�m��n vuodella, mik� aiheuttaa valtiolle noin 20 miljoonan markan lis�kustannukset. Kaikkien jo k�ynniss� olevien kehitt�mishankkeiden tehokas rakentaminen edellytt�isi 100-200 miljoonaa markkaa korkeampaa rahoitusta vuonna 2000, jonka j�lkeen niiden rahoitustarve laskisi selv�sti.

My�nteist� kehityst� tiebudjetissa edustaa kokonaisrahoitushanke vt 7 Porvoo - Koskenkyl�. Moottoritien toisen ajoradan rakentamiseen esitet��n 180 miljoonan markan lis�m��r�rahaa, jolloin hankkeeseen on k�ytett�viss� sen koko kustannusarvion mukainen 270 miljoonaa markkaa. Rakentamisesta on tarkoitus solmia viel� kuluvan syksyn aikana urakkasopimus, jolloin liikenteelle avaaminen tapahtuisi vuonna 2001. Yksityisell� rahoituksella kuluvan vuoden lopulla valmistuvan ja pitk�aikaisella sopimuksella yll�pidett�v�n J�rvenp��-Lahti -moottoritien palvelumaksu, eli tieyhti�lle maksettava "varjotulli", on ensi vuonna noin 60 miljoonaa markkaa.

Tielaitoksen mielest� uusille kehitt�mishankkeille tulisikin jatkossa osoittaa valtion talousarviossa kerralla niiden toteuttamisen edellytt�m� kokonaisrahoitus. My�s uusia budjettirahoitukselle vaihtoehtoisia rahoitusmalleja tulisi ottaa k�ytt��n.

Tienpidon jatkuvasti v�henev� rahoitus edellytt�� tiest�n palvelutason ja toiminnan painopisteiden uudelleenarviointia. Tielaitoksen toimintaa nykymuodossa tehostamalla ei aikaansaada riitt�vi� lis�s��st�j� tienpidossa. Tielaitos odottaakin valtiovallalta pikaista p��t�st� tienpidon kilpailuttamisesta ja organisaation kehitt�misest�.

Tielaitoksen vakinainen henkil�st� v�henee ensi vuonna yli 300:lla (6 %). Laitoksen henkil�st�m��r�n ennakoidaan olevan vuoden 2000 lopussa noin 5 250.

Lis�tietoja:
apulaisjohtaja Jani Saarinen, p. 0204 22 2436, 0400 734 913
rahoitussuunnittelija Timo Hiltunen, p. 0204 22 2089

Suurimmat tiety�t vuonna 2000

• Valtatien 1 rakentamista moottoritieksi jatketaan osuudella Paimio - Muurla 100 milj. mk:lla. Hankkeen avaaminen liikenteelle lykk��ntyy rahoitussyist� vuoden 2003 lopulle, mahdollisesti jopa vuoteen 2004.
• Valtatiell� 3 H�meenlinnan - Tampereen moottoritie avataan puuttuvalta osaltaan liikenteelle syksyll� 2000. Rahoitus on 185 milj. mk. Hankkeen viimeistelyty�t ja liittyv�t tiej�rjestelyt jatkuvat vuonna 2001.
• Valtatien 5 v�lill� Sepp�l�njoki - Vihantasalmi (Pertunmaa ja M�ntyharju) tehd��n p��llystys- ja viimeistelyt�it� jo vuonna 1999 liikenteelle avatuilla osuuksilla. Uutta valtatiet� valmistuu liikenteelle noin 2 km. Rahoitus on 25 milj. mk. Hankkeen loppuosuudet sek� viimeistelyty�t valmistuvat vuonna 2001.
• Valtatien 5 nelikaistainen moottoriliikennetiejakso Vehmasm�ki - Hiltulanlahti Kuopion etel�puolella valmistuu liikenteelle syksyll� 2000. Rahoitus on 59 milj. mk. Viimeistelyt�it� sek� toinen p��llystekerros j�� my�hemmin rahoitettaviksi.
• Valtatien 6 viimeistelyt�ihin v�lill� Imatra-Kaukop�� k�ytet��n 2 milj. mk.
• Valtatiell� 7 aloitetaan kuluvan vuoden syksyll� osuuden Porvoo - Koskenkyl� t�ydent�minen moottoritieksi. Hankkeesta solmitaan erillinen kokonaisrahoitussopimus, jonka kustannuskatto on 270milj. mk. Hanke valmistuu liikenteelle syksyll� 2001.
• Valtatielle 14 Savonlinnan Kyr�nsalmeen valmistuu syksyll� 2000 uusi silta ja vanhan sillan kansi- ja runkorakenteet puretaan vesirajaan asti. Rahoitus 23 milj. mk ei sis�ll� vanhan sillan perustusten varaan rakennettavaksi suunniteltua toisen ajoradan siltaa eik� siltaan v�litt�m�sti liittyvi� muita tiej�rjestelyj�.
• Valtatien 21 moottoritiehankkeella Kemi - Tornio ty�t ovat k�ynniss� koko jaksolla ja tierakenteiden alemmat kerrokset valmistuvat. Rahoitus on 80 milj. mk. Hankkeen aikataulu hidastuu rahoitussyist�. Vuoden 2001 lopulla voidaan liikenteelle avata osuus Tornio - Keminmaa ja vuonna 2002 osuus Keminmaa - Kemi.
• Valtatien 25 uudistamishankkeella Hanko - Skogby avataan osuus Lappohja - Skogby (6 km) liikenteelle ensi vuonna. Muilta osin liikenteelle avaaminen viiv�styy rahoitus- ja ty�teknisten syiden vuoksi vuoteen 2001. Rahoitus on 50 milj. mk.
• Kantatien 51 (L�nsiv�yl�) hankkeesta Matinkyl� - Helsinki viel� keskener�iset ty�t Matinkyl�n eritasoliittym�ss� valmistuvat. Rahoitus on 13 milj. mk.
• Helsingin Keh� II:n rakenteilla oleva osuus L�nsiv�yl� - Turuntie pyrit��n saamaan liikenteelle vuonna 2000. Rahoitus on 53 milj. mk.
• Helsinki-Vantaan lentoaseman tiej�rjestelyiss� ovat Lentoasemantien pohjoisosa ja Ilmakeh� valmistuneet liikenteelle jo t�n� kes�n�. Ensi vuonna ty�t keskittyv�t Tuupakan eritasoliittym��n (Keh� III) sek� Katriinantien rakentamiseen, ja ne pyrit��n avaamaan liikenteelle viel� vuoden lopulla. Rahoitus on 60 milj. mk.
• Tasoristeysten poisto er�ill� p��radoilla jatkuu. Rataosuudella Kotka-Vainikkala poistetaan kolme tasoristeyst�. Rataosuudella Riihim�ki-Kouvola rakennusty�t k�ynnistyv�t Nastolassa (2 kohdetta) ja rataosuudella Turku-Toijala ty�t alkavat Urjalassa sek� valmistuvat Aurassa (2 kohdetta). Tielaitoksen rahoitusosuus on 21 milj. mk.