Valtioneuvoston k�ynnist�m�n� ja tiepiirin toimesta kaikkien taajamien rajoitukset arvioidaan uudelleen yleisten teiden osalta kolmen vuoden aikana. Taajamien nopeusrajoitusten tarkistaminen on aloitettu yhteisty�ss� kunnan ja poliisin kanssa. Kuluvan vuoden aikana nopeusrajoitusmuutoksia toteutetaan parinkymmenen taajaman kohdalla. Monin paikoin nopeusrajoitus alennetaan arvoon 40 km/h. Alhaisia taajamarajoituksia tuetaan jossain m��rin rakenteellisilla toimenpiteill�.

Yleist� 
Kaikista henkil�vahinkoon johtaneista onnettomuuksista l�hes 60% tapahtuu taajamissa. Taajamien liikenneturvallisuusongelma koskee erityisesti jalankulkua ja py�r�ily�. Ajonopeuksilla on merkitt�v� vaikutus onnettomuuksien m��r��n ja vakavuuteen. Suuren ajonopeuden kielteiset vaikutukset n�kyv�t selvimmin onnettomuuksien seurauksissa: mit� suurempi nopeus, sit� suurempi on murskaava energia kolarin tapahtuessa ja sen pahempaa j�lke� onnettomuuksissa syntyy. Kun nopeus kaksinkertaistuu, t�rm�ysenergia nelinkertaistuu.

Perusteet 
Valtioneuvosto on tehnyt periaatep��t�ksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta vuonna 1997. Yhten� painopistealueena on taajamien turvallisuuden parantaminen. Periaatep��t�ksen mukaan taajamiin kehitet��n porrastettujen nopeusrajoitusten j�rjestelm�, jossa nopeusrajoitus m��ritell��n kevyen liikenteen m��r�n ja ymp�rist�n liikenneturvallisuustason perusteella. Erityisesti taajamien hallinnollisissa ja kaupallisissa keskustoissa sek� asuntoalueilla suositaan alle 50 km/h nopeusrajoituksia, joita tuetaan tarvittaessa rakenteellisisin keinoin.

Taajamatoiminnot
Hyv�n elinymp�rist�n keskeisi� ominaispiirteit� ovat terveellisyys, turvallisuus, toimivuus ja viihtyisyys. Sosiaalisesti kest�v� kehitys edellytt�� mm. yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edist�mist� sek� hyv�n eri v�est�ryhmien tarpeet tyydytt�v�n elinymp�rist�n toteuttamista. Taajamien nopeusrajoitusj�rjestelm� edist�� n�it� tavoitteita.

T�rm�ysriski 
Taajamisssa liikkuu paljon autoja, jalankulkijoita ja py�r�ilij�it� usein hyvin monimutkaisessa liikenneymp�rist�ss�. Autojen ajonopeudet ovat ratkaisevia jalankulun ja py�r�ilyn kannalta. Onnettomuudessa jalankulkijan kuolemanriski v�henee kuudenteen osaan t�rm�ysnopeuden alentuessa 50 km:st� 30 km:iin tunnissa.

Kuvassa ajonopeuden vaikutus jalankulkijan kuoleman todenn�k�isyyteen (Pasanen).

Taajamien liikenneymp�rist� on usein vaikeaselkoinen. Liikkuminen vaatiikin varsin paljon sek� autoilijalta ett� kevyen liikenteen kulkijalta. Koska ihmiset tekev�t erehdyksi� my�s liikenteess�, ei onnettomuuksilta voitane kokonaan v�ltty�. Liikenteen j�rjestelyill� ja nopeusrajoituksilla pit�� kuitenkin pyrki� siihen, ett� virhetoimintojen seurauksena kukaan ei menet� henke��n eik� loukkaannu vakavasti.

Tienk�ytt�jien ik� vaikuttaa sek� onnettomuusalttiuteen ett� seurausten vakavuuteen. Vanhusten reaktio - ja liikuntakyky ovat usein alentuneet ja lapset ovat arvaamattomia.

Melu 
Nopeudet vaikuttavat meluun my�s taajamassa. Nopeuden alentamisella saatava vaikutus on huomattavan suuri, sill� kolmen desibelin aleneminen melutasossa vastaa liikennem��r�n v�henemist� puoleen. Lis�ksi nopeudet vaikuttavat taajamien tilank�ytt��n. Alhaisilla nopeuksilla ei tarvita kevyen liikenteen eritasoj�rjestelyj�, liittymien n�kem�vaatimukset ovat pienemm�t, liittym�ratkaisut suppeammat jne.

Nopeuden alentaminen hyv�ksyt��n
Autoliikenteen nopeuksilla on suuri vaikutus turvallisuuteen ja asumisviihtyisyyteen asuinalueilla sek� asiointiviihtyisyyteen keskustoissa. eli kaiken kaikkiaan el�misen laatuun taajamissa. Tutkimusten mukaan valtaosa taajamien asukkaista pit��kin nopeusrajoitusten alentamista hyv�n� ratkaisuna. Liikenneturvallisuuden kannalta on t�rke�t�, ett� ollaan valmiit toimimaan siten, ett� kaikilla liikenteess� mukana olevilla on yht�l�iset mahdollisuudet. Liikenneturvallisuusty�ss� on hyv� tiedostaa, ett� yhteisi� p��m��ri� arvostavia on enemmist� suomalaisista ja ett� vain pienell� v�hemmist�ll� on jotain niiden edist�mist� vastaan. Hyv�ksytt�v�n riskitason valinta on selv�sti yhteiskunnan, ei esim. yksitt�isen kuljetta- jan teht�v�.

Lis�tietoja antaa liikenneturvallisuusinsin��ri Markku Aarikka p. 0204 22 4522.