V�yl�rahoitus ennallaan

Liikennev�yliin k�ytet��n yli 80 prosenttia liikenne- ja viestint�ministeri�n hallinnonalan m��r�rahoista.

Tienpitoon hallitus aikoo k�ytt�� vajaat nelj� miljardia markkaa, mik� on hieman kuluvan vuoden talousarviota v�hemm�n. Vuoden 2001 alusta toteutettava Tielaitoksen organisaatiouudistus tuottaa kuitenkin tulevina vuosina s��st�j�, jotka k�ytet��n tienpitoon. Siirtym�vaihetta varten kev��n lis�talousarviossa my�nnettiin 700 miljoona markkaa k�ytett�v�ksi vuosien 2000-2002 aikana.

Ensi vuonna on tarkoitus k�ynnist�� kolme isoa tiest�n parantamiseen t�ht��v�� hankekokonaisuutta. Vilkkaiden valtateiden liittymien turvallisuutta ja sujuvuutta parannetaan eri puolilla Suomea.

Yksityisteiden valtionapuihin hallitus esitt�� 43 miljoonaa markkaa. T�n� vuonna yksityisteit� tuetaan 41 miljoonalla markalla.

Luettelo suuremmista tiehankkeista (pdf 7k)
 
Ratojen s�hk�istyst� jatketaan

Radanpitoon hallitus esitt�� kaikkiaan l�hes 2,1 miljardia. P��osa m��r�rahoista k�ytet��n rataverkon perusparannukseen.

Kehitt�misinvestointina jatketaan mm. ratojen s�hk�istyst� Pohjois-Suomessa. Turvallisuutta parantavan junien kulunvalvontaj�rjestelm�n toinen vaihe valmistuu ja kolmas vaihe alkaa.

Tasoristeyksi� turvataan ja poistetaan kehitt�misinvestointien ja ratojen perusparannuksen yhteydess� kaikkiaan noin 100 miljoonalla markalla. Helsinki-Lepp�vaara-kaupunkirata valmistuu syksyksi 2001.
 

Joukkoliikenneostot entiseen tapaan

Joukkoliikenteen palvelujen ostoon hallituksen budjettiesityksess� on varattu 468 miljoonaa markkaa. Summa v�henee t�m�nvuotisesta 3,7 miljoonaa markkaa. V�hennys johtuu Merenkurkun lauttaliikenteen valtiontuen pienenemisest�. Hallitus aikoo k�ytt�� ensi vuonna 10 miljoonaa s�hk�isen matkustajainformaation parantamiseen.

Merenkulun tukemiseen hallitus esitt�� 266 miljoonaa markkaa. Sill� tuetaan p��osin ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia. Merenkulun tuessa on 94 miljoonan markan lis�ys, sill� hallitus p��tti alkukes�ll� Suomen merenkulun kilpailukyky� lis��v�st� tukipaketista. Merenkulkulaitoksen muuttamisesta liikelaitokseksi on tarkoitus p��tt�� ensi vuonna.

Sanomalehdist�lle on tulossa edelleen 75 miljoonan markan tuki. Telehallintokeskusta vahvistetaan viestinn�n ja tietoyhteiskuntapalvelujen hallintoviranomaisena, joka olisi vastuussa my�s tietoturvallisuudesta ja varmennepalveluista.

Digiroad-tietoj�rjestelm�� kehitet��n

Ministeri�n tutkimustoimintaan hallitus esitt�� 48,7 miljoonaa markkaa. M��r�rahasta 8,7 miljoonaa on tulevaisuuspaketin mukaisesti varattu ns. Digiroad-tietoj�rjestelm�n kehitt�miseen. Tie- ja katuverkkojen s�hk�inen tietoj�rjestelm� voisi tulevaisuudessa sis�lt�� tietoa esimerkiksi satellittipaikannetuista ruuhkista, onnettomuuksista, tiet�ist� ja kelioloista.

Liikenne- ja viestint�ministeri�n omaan toimintaan varataan 74,6 miljoonaa markkaa.