Liikenteen nykyisest� poikkeavalle hinnoittelulle ei l�ydy kustannusvastaavuuslaskelmien perusteella vahvoja perusteita, ellei liikenteen muuttuviin tuottoihin tehd� vastaavasti tarkistuksia tai elleiv�t liikennepoliittiset linjaukset l�hde vahvasti liikkumisen hinnan nostamisen l�ht�kohdista esimerkiksi ymp�rist�syist�. Vertailu aiempiin kustannusvastaavuuslaskelmiin antoi viitteit� siit�, ett� my�s katuverkon liikenne kattaa rajakustannuksensa eik� katujen liikenteen hinnoittelulle ole viel� selkeit� perusteita.

Tielaitoksen selvityksess� laadittiin tieliikenteen tarkennettu kustannusvastaavuustarkastelu k�ytt�en l�ht�kohtana vuoden 1998 liikenne-, autokanta- ja verotustietoja. Samalla tarkennettiin Liikenneministeri�n (1998) aiempaa kustannusvastaavuusselvityst�, joka tutki koko maan tasolla eri ajoneuvoryhmien kustannusvastaavuutta. 

T�m� selvitys rajattiin tieliikenteeseen ja yleisiin teihin. Laskelmat laadittiin sek� kokonais- ett� rajakustannusvastaavuuksille tiepiireitt�in, tieluokittain ja ajoneuvoryhmitt�in estimoiden muuttuvat ja kiinte�t tuotot ja kustannukset n�iss� ryhmiss�. Ulkoisiin kustannuksiin luettiin onnettomuus- ja p��st�kustannukset, jotka ovat puhtaasti muuttuvia kustannuksia. N�iden lis�ksi tieliikenteen aiheuttamiin kustannuksiin luettiin v�yl�kustannukset.

Tieliikenteen kustannukset yleisill� teill� olivat vuonna 1998 kaikkiaan noin 9,9 mrd mk. T�st� noin 4,6 mrd oli v�yl�kustannuksia, 2,8 mrd onnettomuuskustannuksia ja 2,5 mrd p��st�kustannuksia. Liikenteen tuotot 15,1 mrd mk koostuivat polttoaineverosta bensiinist� ja dieselist� (6,1 ja 3,1 mrd), huoltovarmuusmaksusta (0,1 mrd), auto- ja moottoripy�r�verosta (4,2 mrd), moottoriajoneuvoverosta (0,8 mrd) sek� ajoneuvoverosta (0,8 mrd). Kolme ensin mainittua ovat muuttuvia tuottoja, muut kiinteit�.

Tieliikenteen rajakustannusvastaavuus yleisill� teill� oli vuonna 1998 kokonaisuudessaan 137 %. T�ll�in autoilijat siis maksoivat liikkumisestaan aiheutuneet muuttuvat v�yl�kustannukset ja muuttuvat ulkoiset kustannukset (onnettomuus- ja p��st�kustannukset). Ajoneuvoryhmiss� henkil�- ja pakettiautojen rajakustannusvastaavuus oli korkein, kuorma- ja linja-autojen alle 100 %. Erityisesti kuorma-autojen rajakustannukset n�yttiv�t j��v�n kattamatta. Sek� v�yl�kustannusten ett� ulkoisten kustannusten suhteen kuorma- ja linja-autojen tuotot olivat alhaisemmat kuin henkil�- ja pakettiautoilla. Samoin valtateill� kuorma- ja linja-autojen rajakustannusvastaavuus oli alhainen.

P��- ja muiden teiden liikenne kattoi rajakustannuksensa. Yhdysteill� rajakustannusvastaavuus oli tieluokista alhaisin, mutta siell�kin rajakustannusvastaavuus nousi 101 %:iin. Tiepiireitt�in tarkasteltu rajakustannusvastaavuus oli tasainen vaihdellen v�lill� 118 %�164 %. My�s harvaan asuttujen tiepiirien autoilijat kattoivat rajakustannuksensa. Sama tulos p�tee kokonaiskustannusvastaavuuden suhteen kaikissa tiepiireiss�.

EU:n komission Valkoisen Kirjan mukainen liikenteen hinnoitteluperiaate toteutui p��piirteiss��n jo vuonna 1998 Suomen yleisill� teill� ainakin silt� osin, ett� liikenne kattoi rajakustannuksensa ja jopa ylitti ne.

Havaitut kehitt�mistarpeet liittyiv�t kustannusvastaavuuden jatkoselvityksiin, kustannusmallien ja hankearvioinnin kehitt�miseen sek� Tielaitoksen kustannuslaskennan kehitt�miseen.

Lis�tietoja:
Apul.joht. Jani Saarinen, Tielaitos, esikunta, p. 0204 22 2436

Raportti:
Tieliikenteen tarkennettu kustannusvastaavuus yleisill� teill�, Helsinki 2000, Tielaitos, esikunta, Tielaitoksen sis�isi� julkaisuja 27/2000, 47 s. + liitt. 18 s.