Viime vuonna tapahtui 2815 hirvikolaria eli 38 prosenttia enemm�n kuin vuotta aikaisemmin. Hirvikolareiden m��r� on kasvanut yht�jaksoisesti vuodesta 1993, jolloin niit� oli 1158. Vuotuiseen kolarim��r��n vaikuttavat hirvien m��r�n ja k�ytt�ytymisen lis�ksi liikenne, tieymp�rist� sek� s��olosuhteet.

Hirvet k�ytt�v�t usein samoja reittej� tienylityksess�. Yleisempi� paikkoja ovat hirviaidan p��t, pellonreunat, mets�tiet ja voimalinjat. Varoitusmerkit, riista-aidat, hirvien alikulkujen rakentaminen ja muut varoitusj�rjestelm�t auttavat, jos autoilijat vain suhtautuvat niihin vakavasti.

Alenna ajonopeuttasi

Ajonopeus vaikuttaa olennaisesti siihen, ehtiik� kuljettaja reagoida ja kuinka vakavia ovat t�rm�yksen seuraukset. Liikenneministeri�n tutkimuksen mukaan l�hes kaikissa autoilijan kuolemaan johtaneissa hirvionnettomuuksissa ajonopeus on ollut yli 80km/h.

Hirvikolarim��r��n voidaan puuttua tehokkaasti muullakin tavalla kuin vain hirvikannan s��telyll�. Tiell�liikkuja voi alentaa omaa kolaririski��n pysym�ll� valppaana ja hillitsem�ll� nopeuttaan erityisesti auringonlaskun j�lkeisin� tunteina.

Jo ajonopeuden v�h�inenkin muutos vaikuttaa merkitt�v�sti loukkaantumisriskiin. Nopeutta on syyt� alentaa heti ja kunnolla, kun havaitsee pienimm�nkin vihjeen hirvest�. Jos hirvi tulee tielle, niin tulisi jarruttaa ja v�ist�� hirvi takaa. Aina olisi syyt� muista my�s se, ett� hirvi� voi olla liik- keell� useita.

Mit� tulisi tehd� jos joutuu hirvikolariin tai tulee onnettomuuspaikalle?

• varoita muuta liikennett�
• auta mahdollisia onnettomuusajoneuvon uhreja
• h�lyt� tarvittaessa ambulanssi paikalle (112)
• ilmoita aina poliisille hirvikolarista (100 22)
• jos el�in j�� loukkaantuneena tiealueelle tai sen v�litt�m��n l�heisyyteen ja sinulla on taito ja v�lineet, lopeta sen k�rsimykset
• jos el�in pakenee onnettomuuden j�lkeen, tarkkaile sen liikkumista � onko el�in vahingoittunut?
• merkitse paikka, josta el�in poistui mets��n
• �l� yrit� seurata onnettomuuspaikalta paennutta el�int�. J�ljestys kuuluu poliisille ja teht�v��n koulutetulle koirapartiolle.
  
  L�hteet: LM:n tiedote 12.5.2000 Hirvikolarit voimakkaassa kasvussa � t�rm�ysriski suurin iltah�m�r�ss�.
  Helsingin Sanomat 12.8.2000: Hirvikolareiden vaarallisin aika alkaa.
  VerkkoVinkkari 29/2000: Hirvikannan kasvun seuraukset n�kyv�t etel�n vilkkailla teill�.
  Hirvi liikenteess� �esite.