Tutkimustulosten hy�dynt�minen talvikunnossapidossa

Suolan k�ytt��n liittyvi� taustatietoja

Tiehallinto vastaa siit�, ett� koko yleinen tieverkko (78000 km) on talvisin liikenn�intikelpoinen. Koko verkon talvikunnossapito maksaa vuodessa noin 94 milj. �.

Keskeinen syy suolan k�ytt��n on taata riitt�v�n tasaiset ja yll�tyksett�m�t olosuhteet l�hinn� vilkkaimmalla v�yl�st�ll�. Jotta t�llainen voidaan varmistaa, monissa tilanteissa on j�rkev�� paljastaa sulattamalla tien pinta ja k�ytt�� hyv�ksi sen kitkaominaisuuksia. Kysymys ei ole vain liikenneturvallisuudesta, vaan koko liikennej�rjestelm�n riitt�v�n hyv�st� toimivuudesta.

Suolaa k�ytet��n p��osin vilkkaimmalla osalla tieverkkoa (hoitoluokat Is ja I). N�iden yhteispituus on n. 6300 km. S��st� riippuen suolaa k�ytet��n osa-aikaisesti (esim. syysliukkaat tai vastaavat kelit) t�m�n lis�ksi noin 4000 - 6000 tiekilometrill�.

Vuosittainen kokonaissuolam��r� on vaihdellut viime vuosina 80000... 90000 tonniin.

Siirtyminen formiaatin k�ytt��n pohjavesialueilla?

Formiaatin hinnan on oletettu olevan noin 15 -kertainen normaalisti k�ytett�v��n suolaan (ruokasuola, natriumkloridi) verrattuna. Jokaista levitetty� suolatonnia kohti syntyy n�in 570 euron lis�kustannus. Lis�ksi tulevat kahden suolan k�yt�st� syntyv�t laite- ja menetelm�kustannukset.

Korkeasta hinnasta johtuen mahdollinen k�ytt� kohdistuisi vain sellaisille pohjavesialueille, joissa suolan kulkeutuminen pohjaveteen on merkitt�v��. T�llaisia kohteita ovat mm. tilanteet, joissa tie kulkee riitt�v�n pitk�n matkan pohjavesialueen p��ll�. Tyypillisesti juuri harjuja pitkin menevill� teill�.

Suolattavia teit� (hoitoluokat Is ja I) kulkee t�rkeill� pohjavesialueilla noin 600 km (kaikilla pohjavesialueilla noin 800 km). Suolaa n�ill� alueilla k�ytet��n arvion mukaan noin 7000 tonnia. Jos kaikki t�m� hoidettaisiin ruokasuolan sijasta kaliumformiaatilla, vuosittainen lis�kustannus olisi arviolta 4-5 milj. euroa. K�yt�nn�ss� k�ytt�kohteita olisi selv�sti v�hemm�n (em. harjujen pitkitt�issuuntaiset tiet).

Jos kaikki suolaus vaihdettaisiin formiaattiin, lis�kustannus olisi noin 50 milj. euroa vuodessa. Siis yli puolet koko tieverkon talvikunnossapitokustannuksista. T�m� ei mitenk��n olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa.

Suolauksen toteuttavat Tiehallinnon urakoitsijat. He valitsevat menettelytavat kahden eri suolan k�yt�lle. Levitysautoihin tarvitaan kahden eri suolan s�ili�t. Suolatyypin vaihto tehd��n pohjavesialueen kohdalla ajoneuvoa pys�ytt�m�tt�. Kalliin suolan k�ytt� edellytt�� tien hyv�� esipuhdistusta, jotta suolan k�ytt�m��r� j�isi mahdollisimman v�h�iseksi ja nestemuodossa oleva formiaatti tehoisi riitt�v�n hyvin.

Pohjavesikohteet eiv�t v�ltt�m�tt� edellyt� t�ysim��r�ist� siirtymist� haitattomaan suolaan. Joissakin kohteissa voi olla j�rkev�� k�ytt�� tietyiss� s��tilanteissa my�s perinteit� suolaa uuden suolan rinnalla. P��st�t pohjaveteen pienenisiv�t joka tapauksessa merkitt�v�sti.

Korvaako uusi suola pohjavesisuojausten rakentamisen, onko uuden suolan k�ytt� kannattaa?

Pohjavesisuojauksia on tehty yleisille teille yhteens� noin 190 kilometrin matkalle. Suojausten rakentamisvauhti on ollut 15-20 km vuodessa, mutta hiipunut perustienpidon rahoituksen v�henemisen ja tienpidon painopisteiden muuttumisen (painotus tiest�n kuntoon) my�t�. Kuluvana vuonna ei k�ynnisty yht��n suojauskohdetta. Kiireellinen suojaustarve on arvioitu olevan noin 120 tiekilometrill�.

Vaikka suojausten p��asiallinen syy on suolaus, ne suojaavat pohjavesi� my�s mahdollisissa vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksissa.

Suojausten kustannus vaihtelee kohteen mukaan ollen keskim��rin noin 0,35 milj. euroa /km. Kiireellinen suojaustarve (120 km) maksaisi noin 50 milj. euroa.

Kannattaisiko suojausrakentaminen korvata uudella suolalla?

Uuden materiaalin lis�kustannukset ovat pohjavesialueella 4000 - 7000 �/tiekm/vuosi.

20 vuoden aikana (suojausrakenteen mahdollinen kestoik�) t�m� tekee 80000 - 140000 �/tiekm/vuosi.

Jos suola toimii oletetulla tavoin, uuden suolan k�ytt� olisi kannattaa. Toisaalta suojaus toimii my�s muiden vahinkojen varalta, mutta toisaalta suojauksen kest�vyydess� voi ajan my�t� synty� ongelmia.

Ent� muu kannattavuus?

Pelk�n uuden suolan tuoma lis�kustannus on l�hes kaksinkertainen kyseisen tiekohdan koko talvikunnossapitokustannukseen n�hden. T�ll� rahalla voitaisiin tehostaa kunnossapitoa my�s muulla tavoin.

Lis�kaluston varaus pelk�st��n yksitt�isi� lyhyit� kohteita varten on kuitenkin kallista. Jatkossa on tarve kohdekohtaisesti pohtia urakoitsijoiden kanssa eri vaihtoehtojen mahdollisuuksia ja kannattavuutta.

Lis�tietoja: Olli Penttinen,  suunnittelup��llikk�, p. 0204 22 2597, [email protected]