P��johtaja Eero Karjaluoto avasi seminaarin.  H�n kertoi, ett� Tiehallinto haluaa k�ynnist�� laajan keskustelun tie- ja liikenneolojen tulevaisuudesta. Tiehallinnon laatima Tie- ja liikenneolojen tavoitetila on asiantuntijan�kemys siit�, millaisia tarpeita ja odotuksia ihmisten liikkumiseen ja kuljetuksiin kohdistuu noin 20 vuoden aikav�lill�. - Esityskuvat (pdf 190k)   
 
- PDF-tiedostojen katseluun tarvitaan ilmainen Acrobat Reader -ohjelma. Sen saa mm. Adoben www-palvelusta.
   

Liikenne yhteiskunnan valinnoissa
 
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajam�ki korosti, ett� liikenneinfrastruktuuri on v�ltt�m�t�n tuotantotekij�, jota ilman yhteiskunnan muut sektorit eiv�t pystyisi toimimaan. T�m�n vuoksi valtion infrastruktuuria koskevaa p��t�ksentekoa on syyt� uudistaa pitk�j�nteisemp��n ja monipuolisempaan suuntaan.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajam�ki

Rajam�en mukaan hallitusohjelman tavoitteet ovat liikenteen osalta edenneet hyvin. Liikenteen kannalta viime syksyn budjettik�sittely oli nimenomaan yhteiskunnallista valintaa. Mik�li eduskunnan edellytt�mi� hankkeita ei olisi k�ynnistetty t�m�n vuoden talousarvion yhteydess�, olisi alueellisten tieinvestointien m��r� supistunut 40 % vuoteen 2002 verrattuna. Jos hankkeista p��tt�minen olisi lykk��ntynyt uuden hallituksen lis�budjetteihin, hankkeet eiv�t olisi k�hteneet k�yntiin t�n� vuonna. Lis�ksi maassa k�ynniss� olleet hankkeet olisivat keskittyneet Etel�-Suomeen.

Liikennepolitiikan pelastus on vain sen laaja-alaisempi kytkeminen elinkeinoel�m�n, talouden, ty�llisyyden ja alueiden kehitt�misen kehykseen. Liikennemuotoja on arvioitava my�s kokonaisuutena, puhuja sanoi. - Esityksen tekstilyhennelm� (pdf)
  

Ihminen liikenteess�
 
Professori Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta toi esille sen, miten tie on saanut jo varhaisissa kulttuureissa ja uskonnoissa symbolisen merkityksen. H�n tarkasteli tien, auton ja ihmisen v�list� suhdetta histroriallisesta n�k�kulmasta. Miten jo 3000-luvulla eKr. py�r�n keksimisen j�lkeen vaunuja on k�ytetty ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen. Tietyt perusasiat eiv�t ole muuttuneet aikain saatossa, ne ovat vain muuttaneet muotoaan.
 
Niiniluodon mukaan vaihtoehdon henkil�iden ja  tavaroiden kuljetuksille on luonut viestinn�n kehitys. Nokian slogan "Connecting people" on k�yt�nn�ss�kin yhdist�nyt ihmisi�, mutta kuitenkin henkil�- ja tavaraliikenne maanteill� on kasvussa. Ei Internet, virtuaaliopiskelu eik� muut s�hk�iset palvelut ole Niiniluodon mukaan poistaneet ihmisten tarvetta liikkua ja liikuttaa.

Professori Ilkka Niiniluoto kysyy kenen ehdoilla autoja ja teit� kehitet��n.

Lis�ksi Niiniluoto toi esitelm�ss��n esille n�k�kulman autoon ja autoiluun. H�n mietti asiaa tekniikan filosofian n�k�kulmasta. Lis�ksi h�n esitti kysymyksen siit� kenen ehdoilla autoja ja teit� kehitet��n? Tekniikka luo ihmisten tarpeita; mit� helpompaa ja mukavampaa on liikkua paikasta toiseen, sit� enemm�n ihmiset sit� haluavat. H�nen mielest��n autosta on tullut hedonismin, vitalismin ja mahtiarvojen ilmentym�. Auto on statussymboli, joka p�nkitt�� ihmisten egoa ja lis�� turhamaisuutta. - Esityksen tekstilyhennelm� (pdf) - Esityskuvat (pdf)
 

Yhteiskunnallinen tehokkuus valintojen taustalla

Infrastruktuurin merkitys alueiden kehitt�misess�

Maakuntajohtaja Tapio V�linoro Kymenlaakson Liitosta esitti tieinfrastruktuurille kolme p��roolia ja niille asetettavia vaatimuksia. N�m� kolme p��roolia ovat:
 
1. Tie tuotantoj�rjestelm�n osana
2. Tie ty�ss�k�ynti- ja asiointiv�lineen�
3. Tie vapaa-ajan k�yt�n mahdollistajana
 
Tie tuotantoj�rjestelm�n osana edellytt�� V�linoron mukaan alueellisen tuotantorakenteen tarkempaa tuntemusta. Liikennevirtatutkimuksilla on voitava tunnistaa liikenteen rakenteen ja m��r�paikkatietojen lis�ksi mihin tuotantoprosessiin liikennesuorite liittyy, on kysytt�v� miten hyvin tie palvelee tuotantoprosessia. Vain siten voidaan kehitt�� tiet� tuotannon lis�arvoketjussa. Tien telemaattiset palvelut on kytkett�v� osaksi alueen tuotanto- ja palveluverkkoa ja p�invastoin.

Maakuntajohtaja Tapio V�linoro: "Tien on palveltava yh� monimutkaisempaa asiointi- ja ty�ss�k�ynti- alueiden kehityst�".

Tie ty�ss�k�ynti- ja asiointiv�lineen� vaatii V�linoron mielest� tietoa edess� olevista ty�n kuvan ja palvelurakenteen muutoksista sek� niiden suhteesta asutusraken- teeseen. Uuden teknologian k�ytt��notto vaikuttaa ty�n kuvaan ja asiointiin. Toimipaikoista riippuvainen ty� v�henee, mutta vuorovaikutustarve kasvaa, tien on palveltava yh� monimutkaisempaa asiointi- ja ty�ss�k�yntialueiden kehityst�.
 
Kolmas kohta eli tie vapaa-ajan k�yt�n mahdollistajana edellytt�� tietoa merkitt�vist� kysynn�n ja tarjonnan muutoksista alueellisissa vapaa-ajan viettomahdollisuuksissa. Tie itsess��n �lykk�ine palveluineen on viihtyvyystekij� ja osa vapaa-ajan viettoa, kertoi V�linoro.
- Esityksen tekstilyhennelm� (pdf)
 

Elinkeinoel�m� py�rien p��ll�

Johtaja Raimo Mansukoski TT:sta toi esille elinkeinoel�m�n n�k�kulman. H�n painotti esitelm�ss��n sit�, miten t�rke� rooli elinkeinoel�m�n logistiikassa tiekuljetuksilla on. Pelk�st��n tavaraliikenteest� noin 66 % kulkee Mansukosken mukaan py�rien p��ll�.
 
- Teiden on oltava kunnossa, painotti Mansukoski.
 
Suomessa on korkeat logistiset kustannukset. N�in ollen on t�rke��, ett� logistista osaamista l�ytyy. On olemassa esimerkkej� sellaisista yrityksist�, jotka ovat onnistuneet tekem��n logistiikasta kilpailuedun. Mansukosken mukaan t�llaisia yrityksi� ovat esimerkiksi Nokia ja mets�teollisuus.

Johtaja Raimo Mansukoski TT:sta on hyvin huolissaan v�yl�omaisuutemme arvon kuihtumisesta

Johtaja Mansukoski on hyvin huolissaan v�yl�omaisuutemme arvon kuihtumisesta sek� palvelutason puutteista. Esimerkkin� h�n mainitsee vuosittaiset sorateiden kelirikot, jotka aiheuttavat  yksin mets�teollisuudelle 100 miljooonan euron ylim��r�iset vuosikustannukset. H�nen mukaansa elinkeinoel�m� on syyst� huolissaan tieverkon palvelutason tulevaisuudesta.
- Esityksen tekstilyhennelm� (pdf) - Esityskuvat (pdf 110k)

Suuntaviittana ymp�rist�

 
Kumppanuuksia haetaan
 
P��johtaja Karjaluoto p��tti tilaisuuden toteamalla, ett� kun tieinvestointien uusilla rahoitusmalleilla n�ytt�� olevan kannatusta, niin niit� vied��n eteenp�in. H�n painotti, ett� Tiehallinnon omat rahkeet ja asiantuntemus ei suinkaan riit� kaikkeen, ja siksi Tiehallinto aktiivisesti hakee yhteisty�t� ja kumppanuuksia, jotka hy�dytt�v�t kaikkia osapuolia. Hyv� esimerkki t�st� opn vuorovaikutus maakuntien kanssa. My�s t�t� yhteisty�t� haluamme lis�t�, p��johtaja sanoi.

Teksti: Tiehallinto/Johanna Vessonen, Karri Varmo
Kuvat: Eriika Ahopelto