Koko raportti
(pdf 1870k)

Lasten liikkumisvapauksien kaventuminen on eurooppalainen kehitystrendi, jolla on vaikutuksia niin liikennej�rjestelm��n kuin lasten kehitykseen. Tiehallinto on organisaationa sitoutunut kehitt�m��n yhteisty�ss� muiden toimijoiden kanssa kest�v�� liikennej�rjestelm��. Kest�v� ja �lyk�s liikennej�rjestelm� tarjoaa my�s lapsille vaikuttamismahdollisuuksia, valinnanmahdollisuutta ja turvallisuutta. Valmistuneessa selvityksess� on koottu tietoa lasten liikkumisesta ja sen merkityksest� lasten kehittymiseen sek� arvioitu Tiehallinnon nykyist� toimintatapaa lapsia koskevissa asioissa.

TIIVISTELM�
 
Useissa Euroopan maissa on ryhdytty toimenpiteisiin lasten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Lasten liikkumisymp�rist� on viime vuosikymmenin� muuttunut huomattavasti. Lis��ntynyt liikkuvuus ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen ovat lis�nneet autoliikennett�. Autoliikenteen kasvu on yksi merkitt�vimmist� syist� lasten liikkumisvapauksien rajoittamiseen.

Vanhempien huoli lasten turvallisuudesta on lis�nnyt lasten kuljettamista kouluun ja harrastuksiin. Seurauksena on ollut lasten arkiliikkumisen v�hentyminen, lasten kest�vyyskunnon heikkeneminen ja ylipainoisuuden lis��ntyminen. Toisena seurauksena lasten kuljettamisesta on autoliikenteen kasvu, joka koulujen, p�iv�kotien ja harrastuspaikkojen l�hiymp�rist�ss� lis�� koettua turvattomuutta.

T�m�n ty�n tavoitteena on tuottaa yleistajuinen katsaus lasten liikkumistarpeista, ongelmista ja lapsin�k�kulman huomioimisesta Tiehallinnon toiminnassa nykyisin. Ty�ss� painottuu nykytilan kartoitus. Ty�ss� tarkastellaan my�s lasten suunnitteluun osallistumisen mahdollistavia menetelmi� ja esimerkkitapauksia.

Tavoitteena on esitt�� konkreettisia k�yt�nn�n toimenpiteit� ja �ensimm�isi� askelia� lasten n�k�kulman huomioimiseksi Tiehallinnon toiminnassa. T�n� p�iv�n� tienpidossa ei ole tiepiireitt�in yhten�ist� k�yt�nt�� lasten n�k�kulman huomioimiseksi. T�st� huolimatta lasten omaehtoista liikkumista ja turvallista liikkumisymp�rist�� on useissa tiepiireiss� pyritty tukemaan. Tiepiirien toimintalinjoissa saattaa olla lasten liikenneturvallisuutta koskevia painotuksia, esimerkiksi koulujen ymp�rist�� koskien. Toimintalinjoissa lasten olosuhteita parantavat my�s joukkoliikenteen laatuk�yt�v�t ja pys�kkiolosuhteiden parantaminen. Tiepiireille tehdyn kyselyn perusteella lasten koulureittien turvallisuus on yhten� tavoitteena useimmissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa.

Ohjelmatasolla Tiehallinnossa tunnustetaan lasten oikeudet tulla huomioiduksi omana tienk�ytt�j�ryhm�n��n. Lapset eiv�t kuitenkaan muodosta omaa asiakasryhm��ns� Tiehallinnon toiminnoissa. Lapsi asiakkaana � edist�isi lasten vaikutusmahdollisuuksia tienpitoon. Nykyisin lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan p��asiallisesti osana kevyen liikenteen ryhm�� tai yhten� nk. heikoista ryhmist�. Lapsi asiakkaana varmistaa lasten n�k�kulman ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tasapuolisuuden niin alueellisesti kuin tienpidon eri osa-alueilla.

Lapsi asiakkaaksi � edellytt�� lapsin�k�kulman sis�ist�mist� kaikkiin Tiehallinnon toimintoihin. Tienpidon vaikutusten arvioinnin laajentaminen lapsiin kohdistuviin vaikutuksiin edellytt�� lasten osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmien kehitt�mist� ja kokeilemista. Lasten osallistumisen kehitt�mist� pit�isi ohjata pyrkimys aitoon vuorovaikutukseen leikkiosallistumisen sijaan.

Tiivistelm� on raportista:
Helj� Aarnikko, Marketta Kytt� & Tiina Myllym�ki: Lasten n�k�kulma tienpidossa. Helsinki 2002. Tiehallinto, Palvelujen suunnittelu. Tiehallinnon selvityksi� 53/2002. 64 s. + liitt. 19 s. ISSN 1459-2553, ISBN 951-726-955-2, TIEH 3200784-v.