Syyskuu on hirvionnettomuuksien musta kuukausi
Tiedote 10.9.2003
Tiehallinto muistuttaa autoilijoita
kasvavasta riskist� joutua hirviel�inonnettomuuteen. Syksy on
hirviel�inonnettomuuksien vaarallisinta aikaa. Eritoten syyskuu on
hirvionnettomuuksien musta kuukausi.
Tiehallinnon onnettomuusrekisterin mukaan viime
vuonna ajettiin 5413 hirviel�inkolaria. T�m� on enemm�n kuin koskaan
aikaisemmin. N�ist� kolareista 2827 oli hirvionnettomuuksia ja loput
peuraonnettomuuksia. Onnettomuuksissa kuoli viisi ja loukkaantui 331 henkil��.
Hirvionnettomuuksien m��r� on laskenut vuoden
2001 huippuluvuista, mutta on edelleen suurempi kuin muina vuosina sit�
aikaisemmin. Kolareissa vammautuneiden lukum��r� v�heni 15 prosenttia ja
kuolleiden lukum��r� puolittui aikaisemmasta. Ennakkotiedot kuluvalta vuodelta
antavat toiveita my�nteisen kehityksen jatkumisesta.
Peuraonnettomuuksien suhteen ei vastaavaa
k��nnett� ole n�ht�viss�. Onnettomuuksien lukum��r� on kasvanut viimeisen
kymmenen vuoden aikana 3,5-kertaiseksi ja tarkastellun vuoden ajanjakson aikana
ne lis��ntyiv�t j�lleen 16 prosenttia. Peura- ja kauriskolareita ajetaan
erityisesti maan lounaisosissa ja rannikoilla, mitk� ovat el�inten tiheimmin
asuttamaa aluetta.
Poikkeuksellisen suureksi kasvanutta el�inkantaa
on viime vuosina pyritty pienent�m��n kaatoja lis��m�ll�. Riistanhoitopiirit
ovat my�nt�neet alkavaan mets�stykseen yli 70 000 hirvenkaatolupaa, joilla
arvioidaan p��dytt�v�n yli 86 000 el�imen kaatoon. My�s peura- ja kaurislupia on
lis�tty.
Eniten hirvien kanssa kolaroitiin syyskuussa ja
peurojen kanssa marraskuussa. Tiehallinto muistuttaa, ett� riski t�rm�t�
el�imiin kasvaa valaistuksen v�hetess�. El�imet liikkuvat erityisesti h�m�r�ss�,
auringon nousun ja laskun l�hitunteina, jotka ovat pian my�s ty�matkaliikenteen
vilkkaimpia kulkuaikoja. Onnettomuusriski� lis��v�t viel� hirvien kiima-aikainen
liikehdint�, syyskuun lopussa alkava mets�stys sek� hirvien siirtyminen
talvehtimispaikoille.
Suuri merkitys onnettomuuksien ehk�isyss� on
autoilijoiden varovai-suudella, valppaudella ja oikealla ennakoinnilla.
Varsinkin vakavimpiin seurauksiin johtavat hirvionnettomuudet tapahtuvat
korkeilla ajonopeuksilla. Hirven kohtaa useimmiten mets�isill� paikoilla, peuran
ja kauriin my�s peltoaukeilla. El�imet ylitt�v�t tiet� useimmiten alavien
mets�isten notkelmien, peltojen reunojen sek� riista-aitojen p�iden kohdalla.
Tiehallinnon t�rkeimm�t keinot onnettomuuksien
est�miseksi ovat edelleen el�imist� varoittaminen, tienvarsien raivaaminen ja
riista-aitojen rakentaminen. Tienpit�j�n tehokkaimmat ratkaisut, el�inten yli-
ja alikulut, yleistyv�t l�hinn� uusien teiden rakentamisen my�t�. Ne tuovat jo
apua paikallisesti, mutta vaikutus kokonaiskehitykseen j�� viel� v�h�iseksi.
Syksyn korkeiden onnettomuuskertymien pienent�miseksi on keskusteltu muun muassa
mets�styksen ja talviajan nopeusrajoitusten aikastamisesta.
Raportti on l�ydett�viss� Tiehallinnon
Internet-sivuilta osoitteesta:
www.tiehallinto.fi/liikenneturvallisuus
Lis�tietoja: Diplomi-insin��ri Juha
M�ntt�ri, puh. 0204 22 2503 sek� tiepiirien liikenneturvallisuusvastaavat
(Tiehallinnon keskus 0204 22 11).
|