Tiedote  8.10.2002

Pienel�inten liikennekuolleisuus on suurta tiealueilla, jotka riste�v�t el�inten kulkureittien kanssa. El�inten kulku keskittyy kaupunkiymp�rist�ss� viheralueille. Muilla alueilla kulkureittein� k�ytet��n suojaisia mets�alueita sek� purojen ja jokien varsia. Vesist�silloille kaivataankin siltojen alle maayhteyksi�, jotta el�inten ei tarvitse nousta tiealueelle puronvarsista.

Lintulajeista kehr��j�n, varpusen, kottaraisen, pikkulepink�isen ja joidenkin peto- sek� mets�kanalintujen kannat saattavat k�rsi� tieliikenteest�. Muiden maamme v�h�lukuisten el�imien kuten saukkojen, rantak��rmeiden ja yleisesti ottaen sammakkoel�inten kuolleisuus on huolestuttavan suurta.

Tiehallinnossa selvitettiin yli 9 000 el�int� k�sitt�neen luontoharrastajien ker��m�n aineiston avulla maamme lintujen, matelijoiden, sammakkoel�inten sek� pienten ja keskikokoisten nis�kk�iden liikennekuolleisuutta. Lintujen liikennekuolleisuus on 65 % kaikkien tutkimuskohteena olleiden lajien kuolleisuudesta. Nis�kk�iden ja sammakkoel�inten osuudet ovat kummatkin noin 15 %. Matelijoiden kuolleisuus on alle viisi prosenttia.

Liikenteen uhreiksi linnuista eniten j�� peippoja. Niiden osuus lintukuolemista on 16 %. Keltasirkut, v�st�r�kit ja varpuset ovat muita yleisi� lintu-uhreja. Myyr�t ovat nis�k�suhreista yleisimpi�, niiden osuus on 43 % koko nis�k�skuolleisuudesta. P��st�iset ja lepakot ovat muita yleisi� nis�k�suhreja. Tien varsilla yleisesti havaittavien suurempikokoisten el�inten kuten oravan, siilin, kissan ja j�nisten kuolleisuudet edustavat jokainen noin viitt� prosenttia nis�k�skuolemista.

El�inten liikennekuolleisuus on p��piirteitt�in kev��st� syksyyn runsasta ja talviaikaan v�h�ist�. Lintujen kuolleisuushuippu sijoittuu kes�-hein�kuulle ja keskikokoisten nis�kk�iden elo-syyskuulle. Sammakkoel�inten kuolleisuus on suurimmillaan syyskuussa ja matelijoiden elokuussa. Kuolemien huiput sijoittuvat samoihin ajankohtiin, kun poikaset l�htev�t kokemattomina liikenteeseen. Syksykuolleisuutta nostaa my�s talvehtimispaikkojen etsint� ja esimerkiksi sammakoiden syysvaellukset ovat massiivisia ja lyhytkestoisia. Niiden liikennekuolleisuutta voitaisiin tehokkaasti v�hent�� rajoittamalla nopeutta n�in� muutamana sateisena vaellusy�n�.

Pienten ja keskikokoisten selk�rankaisten kokonaisvuosikuolleisuus Suomen tieliikenteess� on kolmen - seitsem�n miljoonan yksil�n suuruusluokkaa. Ruotsissa arvioidaan kuolevan vuosittain liikenteess� 10 miljoonaa lintua.

Lis�tietoja: Tutkija Anne Manneri, puh. 040 709 9878 tai [email protected]
Kehitysp��llikk� Anders Jansson, Tiehallinto, puh.0204 22 2348 tai [email protected]