Tiedote  4.6.2002

Tiehallinto on p��tt�nyt, ettei se tulevina kesin� suosittele lupiinin s�ilytt�mist� tienvarsiniittojen yhteydess�. Sen s��nn�lliseen torjuntaan tai niittoj�tteen korjuuseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi olemassa resursseja.

Kasviasiantuntijat ja luontoharrastajat pit�v�t lupiinia yhten� karujen kasvuymp�rist�jen pahimmista rikkaruohoista. Se my�s h�vitt�� tehokkaasti Suomen muuta alkuper�ist� kasvilajistoa. Tiehallinnolle on esitetty vakavia ja perusteltuja vetoomuksia, jotta se kaikin keinoin torjuisi alueillaan lupiinin levi�mist�.

Maaseudun tienvarret voivat toimia t�rkein� elinymp�rist�in� niitty- ja ketokasvilajeille, jotka muuten menett�v�t kasvupaikkojaan tehokkaan maatalousmaank�yt�n vuoksi. Tienpientareita pitkin kasvilajit levi�v�t alueelta toiselle.

Lupiini kuuluu ns. tulokaslajiin, jota on maassamme alun perin viljelty koristekasvina. Se on my�hemmin villiintynyt ja vallannut alaa muilta luonnonkasveilta. Se on my�s kest�v� ja se lis��ntyy ja levi�� tehokkaasti.

Lupiinit ovat levinneet teiden varsille r�j�hdysm�isesti. Varsin yleisesti luullaan, ett� Tiehallinto olisi sit� aktiivisesti levitt�nyt. Tiepiirit ovat aiemmin osallistuneet muutamiin pieniin lupiinien istutuskohteisiin. Nyttemmin Tiehallinto on muuttanut hoitoperiaatteitaan ja k�yt�nt�j��n luonnon monimuotoisuutta suosivaan suuntaan, jolloin tieymp�rist�ss� ei tietoisesti edistet� lupiinin kukintaa ja levi�mist�.

Tiehallinto on saanut vuosittain runsaasti yleis�palautetta kes�n hoitotoimista. Yleis�n mielipiteet lupiinien osalta jakaantuvat valtakunnallisestikin sek� puolesta ett� vastaan. Monet pit�v�t lupiinien ulkon��st� ja niiden tuomasta vaihtelusta tiemaisemaan, toisia se taas �rsytt��.

Lis�tietoja: ylitarkastaja Raija Merivirta puh. 0204 22 2345 maisema-arkkitehti G�ran Strandstr�m, puh. 0204 22 2078