Ks. my�s tiedote
It�-Suomen alueelle

Tiedote 25.09.2002

Tiehallinto ja Liikenneturva muistuttavat autoilijoita kasvavasta riskist� joutua hirviel�inonnettomuuteen syksyn ja alkutalven aikana. Tilastojen mukaan hirviel�inonnettomuuksia tapahtuu eniten syys-lokakuussa. My�s kes�n luvut ovat suuria. Peurojen kanssa kolaroidaan eniten vuoden viimeisin� kuukausina.

Lokakuun alussa alkavan hirvenmets�styksen lis�ksi onnettomuusriski� kasvattavat el�inten kiima-aikainen liikehdint� ja palaaminen talvilaitumille sek� valoisuuden v�heneminen. Riski joutua onnettomuuteen on suurimmillaan aamu- ja iltah�m�riss�, varsinkin kahtena auringonlaskun j�lkeisen� tuntina.

Tiehallinnon onnettomuusrekisterin mukaan vuonna 2001 ajettiin 5269 hirviel�inkolaria, josta hirvionnettomuuksia oli 3046. Kolarien m��r� on kasvanut jo 2,5 -kertaiseksi 1990-luvun alun lukemista. Onnettomuuksissa kuoli vuonna 2001 kymmenen ja loukkaantui 390 henkil��. Alkuvuoden tilastojen perusteella parannusta synkkiin lukuihin ei ole odotettavissa.

Suuren hirvikannan vuoksi t�n� syksyn� on my�nnetty enn�tysm��r� hirvenkaatolupia, joilla voidaan kaataa jopa 85 000 el�int�. Viime syksyn� hirvi� kaadettiin jo tavallista enemm�n, noin 67 000. Kannan pienent�minen v�hent�� osaltaan onnettomuuksia. Nyt alkavan mets�styksen vaikutukset n�kyv�t kuitenkin kunnolla vasta vuoden 2003 onnettomuusluvuissa.

Suuri merkitys onnettomuuksien ehk�isyss� on autoilijoiden varovaisuudella, valppaudella ja oikealla ennakoinnilla. Liikenneturva muistuttaa, ett� valtaosa hirvionnettomuuksista ajetaan korkeilla nopeuksilla. Kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa nelj�st� nopeus on ollut v�hint��n 100 kilometri� tunnissa.

Tienpit�j�n t�rkeimm�t keinot onnettomuuksien est�miseksi ovat edelleen el�imist� varoittaminen, tienvarsien raivaaminen ja riista-aitojen rakentaminen. Aitoja rakennetaan l�hinn� moottoriv�ylille, joilla ne voidaan tehd� yhten�isiksi pitkill�kin matkoilla. Tosin n�m�kin aiheuttavat ongelmia ohjaillessaan el�injoukkoja aivan uusille kulku-urille.

My�s suuri yleis� on tuonut julki lukuisia keksint�j��n autojen ja hirvien erill��n pit�miseksi, mutta kest�v�� ratkaisua ei tunnu l�ytyv�n. Aikanaan lupaavilta tuntuneet pelotteet, kuten hirvipeilit ja sudenvirtsa, ovat p��tyneet kokeilujen j�lkeen tehottomien keinojen joukkoon. Alalla uutta ovat el�inten ali- ja ylikulut sek� automaattiset nopeustunnistimilla varustetut varoitukset.

Alikuluista on saatu hyvi� kokemuksia, mutta kallis ratkaisu tuskin yleistyy nopeasti. Sit� voidaan soveltaa l�hinn� tienparannusten ja uusien teiden rakentamisen yhteydess�. Automaattisten varoitusten tehoa on osaltaan heikent�nyt tienk�ytt�jien v�h�inen reagointi varoituksiin. Ajonopeutta ei p�iv�nvalossa juuri alenneta, ja varoituksia pidet��n helposti turhina, jos el�int� ei itse n�hd�.

Lis�tietoja: liikenneturvallisuusinsin��ri Juhani M�ntt�ri, Tiehallinto puh. 0204 22 2503 tiedotusp��llikk� Rolf Gabrielsson, Liikenneturva puh. (09) 4174 7422 sek� Tiehallinnon tiepiirit ja Liikenneturvan aluetoimistot