Tiedote  8.10.2002

Normaalia leve�mm�t alikulut turvaavat el�inten liikkumisen luonnossa aidatusta valtatiest� huolimatta. Ymp�rist�kustannuksiin investoidut rahat ovat parantaneet liikenneturvallisuutta ja edist�neet luonnon monimuotoisuuden s�ilymist�. Alikulkuja k�ytt�neiden el�inten m��r�t ovat kasvaneet koko kolmivuotisen seurannan ajan valtatiell� 7 Pernajassa.

Uudenmaan tiepiiri rakensi Eurooppa-tielle E18, valtatielle 7, v�lill� Koskenkyl� -Loviisa moottoriliikennetien vuosina 1996-1998. Tielle rakennettiin 11 alikulkua, kaksi ajoneuvosiltaa ja riista-aita. El�inten liikkumisen helpottamiseksi rakennettiin kolme ylh��lt� leve�mp�� 23 metrist� siltaa. Suopainanteen ylitt�v�n sillan alikulun leveys oli 165 metri�. N�iden siltojen alikulut toimivat maa- ja mets�talousk�yt�ss� sek� el�inten kulkureittein�.

Lis�ksi tierakenteen poikki rakennettiin pienel�inputkia. Seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvitt�� uuden moottoriv�yl�n vaikutuksia Pernajan alueen el�imist��n. El�inten kantoja ja kulkureittej� tutkittiin jo ennen rakentamista ja alikulkujen paikat valittiin kulkureittien mukaan. Kaikkien alikulkujen seuranta k�ynnistyi marraskuussa 1998, jolloin tie avattiin liikenteelle. T�ll�in seurattiin hirvi- ja muiden riistael�inten liikkumista alikuluissa.

Vaikka tielinjaus ja riista-aita jakoivat Pernajan alueen hirvipopulaation kahtia, linjalle rakennetut alikulut v�litt�v�t riitt�v�sti hirviliikennett�. Talvilaidunalueen hirvitiheyksiss� ei ole tapahtunut muutoksia vuosien my�t�. Liikenneturvallisuus moottoriliikennetiell� ja vanhalla tiell� on parantunut hirviel�inonnettomuuksien v�hentyess� vuosittain viidest� - kymmenest� onnettomuudesta enint��n yhteen.

Alikulkuja k�ytt�neet el�inm��r�t ovat jatkuvasti kasvaneet kolmen vuoden aikana. El�imet ovat k�ytt�neet vuosittain 420-550 kertaa alikulkuja. Hirviel�imi� on niist� ollut noin 80 %. Hirvi, valkoh�nt�peura, ilves, kettu, mets�j�nis, rusakko, m�yr�, supikoira sek� orava ovat liikkuneet alikulkuista. My�skin n��t�, k�rpp� ja lumikko ovat niit� k�ytt�neet. Alikulun muotoilu ja koko ovat vaikuttaneet hirviel�inten ja suurten nis�kk�iden k�ytt�m��riin.

Mit� suurempi on alikulku, sit� runsaammin sit� k�ytet��n. Suuren hirvisillan alikulku v�litt�� noin 70 % koko Pernajan alueen el�inliikenteest�. Pienet hirvialikulut v�litt�v�t kaksin - kolminkertaisen el�inliikenteen verrattuna normaaliin keh�alikulkuun. Muilla riistael�imill� alikulun muotoilu ei vaikuta k�ytt�m��riin. Mit� tihe�mm�ss� on alikulkuja, sit� parempi tilanne on niille.

Hirvien liikkumisella on selv� vuosirytmi. Kev��ll� viikolla 15 k�ynnistyy niiden vaellus kes�laidunalueille. Juhannusviikolla nuoret hirvet l�htev�t liikkeelle ja syksyll� hirvet liikkuvat vilkkaasti. Ne siirtyv�t talvialueille pysyv�n lumen ja pakkasten my�t�.

Laidunten vaihdon aikaan liikkumisella on selv� suunta. Kev��ll� suunta on etel��n kohti kes�laidunalueita ja rannikkoa sek� syksyll� pohjoiseen kohti talvilaidunaluetta. El�imi� varten rakennetut alikulkurakenteet ovat osoittautuneet toimiviksi. Ne ovat paikallisille hirville osa p�ivitt�ist� elinaluetta. Niist� on hirvien laidunten vaihdon yhteydess� muodostunut toistuvasti k�ytettyj� vaellusreitin osia. Ne ovat muodostuneet el�imille ekologisen verkoston osiksi.

Lis�tietoja: tutkija Seija V�re, YS-Konsultit Oy puh. 09-2533 6331, 050 368 4726 tai [email protected] ja ymp�rist�vastaava Arto K�rkk�inen, Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri puh. 0204 22 2938, 040 043 2283 tai [email protected]