Tiehallinto
Tie- ja liikennetekniikka
Tietoa tiensuunnitteluun nro 36
10.11.1998
TAAJAMATEIDEN SUUNNITTELUN KEHITT�MINEN
Taajamateiden suunnitteluohjeiden uusiminen aloitettiin vuonna 1992. Taajamien keskustateiden uusia suunnitteluperiaatteita k�sittelev� opas Taajamien keskustateiden kehitt�minen (TIEL 2110006) valmistui vuonna 1993. Taajamateiden tuorein suunnitteluohje Taajamien keskustateiden suunnittelu (TIEL 2110007) valmistui vuonna 1995. Vuoden 1993 j�lkeen Suomessa on parannettu noin 60 taajamatiet�. Nelj�n tien (Rantasalmi, Kuhmo, Ylistaro ja Klaukkala) parantamisesta on tehty laajat seurantatutkimukset. Tutkimuksissa on selvitetty mitattavien tekij�iden ja asukkaiden mielipiteiden avulla toimenpiteiden vaikutuksia liikenneturvallisuu-teen, liikenteen toimivuuteen, liikkumisymp�-rist�n viihtyisyyteen ja taajamakuvaan.
Taajamateiden suunnittelussa on erityisen t�rke�� analysoida, mitk� ovat ne ongelmat, joita tien parantamisella pyrit��n v�hent�m��n. Parantamistoimenpiteiden valinta tehd��n todettujen ongelmien ja toimenpiteiden vaikutuksia koskevien tietojen perusteella.
AJONOPEUDET
Autoliikenteen ajonopeuksien alentamisella voidaan merkitt�vimmin vaikuttaa kevytliikenteen turvallisuuteen taajamateill�. Erityisen t�rke�� on, ett� taajamatiejakson alkuun sijoitetaan tehokkaasti nopeutta alentavat hidasteet muistuttamaan taajama- tai kes-kustaymp�rist�st�.
Asukkaat ovat ottaneet my�nteisesti vastaan ajonopeuksien alentamisen taajamissa 50 km/h:ssa 40 km/h:iin.
Kiertoliittym�t soveltuvat hyvin taajamajakson tai keskustajakson p�ihin pudottamaan nopeustasoa. Kiertoliittymiss� nopeustaso on noin 20-40 km/h.
Ajoradan korotukset alentavat ajonopeuksia tehokkaimmin. Korotusten mitoitus on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti, jotta haluttu tehokkuus saavutetaan haittaamatta kuitenkaan liikaa raskasta liikennett�. Korotus on helpoin rakentaa haluttuun muotoon, kun viiste rakennetaan luonnonkivest� tai betonikivest�. Yleisesti on k�ytetty 10 cm korotusta 1,0 m viisteell�. Rantasalmella korotuksen korkeus oli 8 cm ja viisteen pituus 1,0 m. Korotuksen kohdalla keskinopeus putosi noin 45 km/h:sta noin 30 km/h:iin. Linja-autoliikenteen kannalta sopivim-maksi korotukseksi on toistaiseksi havaittu 7 cm korotus 50 cm viisteell�
(Kuva puuttuu)
Ajoradan korottaminen torin kohdalla rauhoittaa liikennett� tehokkaasti (Rantasalmi).
Suojateiden, liittymien tai aukioiden korottaminen her�tt�� tienk�ytt�jiss� yh� v�hemm�n vastustusta, koska nopeuden rajoittamisen syy on ilmeinen. Pidemm�n alueen korottaminen aiheuttaa my�s pienemm�n h�iri�n linja-auton matkustajille.
Keskisaarekkeilla ei ole vaikutusta ajonopeuteen, jos saareke on lyhyt eik� se aiheuta sivusiirtym�� ajolinjaan. Kun ajolinja oli suora, edes 3,25 m kapea kaista saarekkeen kohdalla ei vaikuttanut ajonopeuksiin. Pitk�n (40 m) suoran ajolinjan sallivan keskisaarekkeen kohdalla ajonopeus pysyi sallitun 40 km/h rajoissa.
Leve� keskisaareke, joka muuttaa ajolinjaa saarekkeen kohdalla, alentaa nopeuksia tehokkaammin. Istutukset leve�ll� saarekkeella lis��v�t my�s saarekkeen havaittavuutta ja katkaisevat pitki� suoria n�kymi�. Henkil�autoliikenteen nopeudet alenevat noin 5 km/h. Sivusiirtym�n tehokkuutta heikent�� sen mitoittaminen raskaan liikenteen vaatimuksille.
(Kuva puuttuu)
Leve�, ajolinjan sivusiirtym�n aiheuttava keskisaareke alentaa nopeuksia. Saarekkeen paikan valinnassa on tarkkaan huomioitava sen sovittaminen taajama-kuvaan (Rantasalmi).
Ajoradan kaventamisella suojatien kohdalla tai muutoin lyhyell� matkalla ei ole vaikutusta nopeuksiin, jos leveys kuitenkin sallii ajoneuvojen kohtaamisen. Kuhmossa 8,0 m leve�n ajorata on kavennettu suojatien kohdalla 7,0 m:iin, Rantasalmella ajorata kavennettiin suojateiden kohdalla 6,5 m:st� 5,5 m:iin ja Ylistarossa 6,5 m leve� ajorata muuttuu lyhyell� matkalla 5,5 m leve�ksi. Miss��n ei havaittu vaikutuksia nopeuksiin.
Kivetyill� ajoradan osilla on my�s pyritty alentamaan ajonopeuksia. Keskustajaksolla niill� ei kuitenkaan mittausten mukaan ole vaikutuksia. Asukkaiden kokemusten mu
kaan ne saattavat jopa lis�t� nopeuksia, koska niiden aiheuttama t�rin�- ja meluhaitta on pienempi suuremmalla nopeudella.
Kivettyj� ajoradan osia voidaan k�ytt�� muiden toimenpiteiden yhteydess� lis��m��n toimenpiteen havaittavuutta. Ajonopeus tulee kuitenkin alentaa jollakin muulla toimenpiteell�.
Ylistaroon rakennetut pienis�teiset kaarisillat ovat erikoisratkaisuja, jotka vaativat huolellista suunnittelua ja toteutusta. Ne alentavat nopeuksia tehokkaasti (keskinopeudet alle 30 km/h), mutta vaikeuttavat suuresti linja-autoliikennett�, kun tie on painunut sillan molemmilla puolilla. On my�s syyt� huomioida, ett� kaarisillan takana olevan auton takavalot poistuvat n�kyvist�. Sillan takana k��ntyv� tai voimakkaasti jarruttava auto voi aiheuttaa yll�tt�v�n tilanteen.
JALANKULUN TURVALLISUUS
Ajonopeuksien alentamisen ohella k�ytet��n muita keinoja jalankulun turvallisuuden ja olosuhteiden parantamiseksi.
Kevyen liikenteen v�ylien rakentaminen eli kevyen liikenteen erottaminen autoliikenteest� lis�� turvallisuudentunnetta. Pelkk� liikennemuotojen erottelu ilman nopeutta rajoittavia toimenpiteit� kuitenkin lis�� autoliikenteen nopeuksia. T�ll�in tulee erikseen huolehtia riste�miskohtien turvallisuudesta.
Vilkkailla keskustajaksoilla asukkaat kokevat yhdistetyt jalankulku- ja py�r�tiet turvattomiksi.
Keskisaarekkeet lis��v�t turvallisuutta, vaikka eiv�t alentaisikaan nopeuksia, koska tien ylitt�minen voidaan jakaa kahteen vaiheeseen ja tarkkailla vain toista ajosuuntaa. Liian kapeat keskisaarekkeet aiheuttavat selv�sti turvattomuutta. Leve�t, ajonopeuksiinkin vaikuttavat saarekkeet helpottavat tien ylitt�mist� my�s siksi, ett� n�iden kohdalla autoilijat antavat helpommin tiet� jalankulkijoille.
Tien ylitt�misen turvallisuutta lis��vill� toimenpiteill� (keskisaarekkeet, korotetut suojatiet tai niiden yhdistelm�t) on my�s se my�nteinen vaikutus, ett� ne kokoavat tien ylitt�miset yhteen kohtaan.
Liikennevalo-ohjausta pidet��n usein tehokkaana turvallisuutta lis��v�n� toimenpiteen�. Seurantatutkimusten lyhyt seurantajakso ei kuitenkaan anna kovin my�nteist� kuvaa valo-ohjauksen turvallisuudesta kevyelle liikenteelle. Valo-ohjatuissa liittymiss� sivutielt� p��tielle k��ntyv�t ajavat yleens� samassa vaiheessa p��tiet� ylitt�v�n jalankulkijan kanssa. Autojen nopeus voi my�s olla suuri, kun yritet��n viel� ehti� vihre�ll�. Monissa onnettomuustapauksissa jalankulkija ei ole noudattanut valoja.
Liikennevalo-ohjausta k�ytett�ess� tulisi my�s huolehtia riitt�v�n alhaisesta ajonopeudesta.
PY�R�ILYN TURVALLISUUS
Kevyen liikenteen v�ylien rakentaminen on lis�nnyt merkitt�v�sti py�r�liikenteen turvallisuutta tien suunnassa kuljettaessa. Sivuteiden riste�minen koetaan kuitenkin edelleen turvattomaksi. Tutkituissa taajamatie-saneerauksissa ei oltu tehty sivutien riste�misen turvallisuutta lis��vi� toimenpiteit� (esim. sivuteiden suojateiden korottaminen). Sen sijaan useissa paikoissa liian korkeat reunatuet vaikeuttivat sivuteiden riste�mist�.
AUTOLIIKENTEEN TURVALLISUUS
Autoliikenteen turvattomuus ei ole ollut suuri ongelma miss��n tutkituista taajamista. Nopeuden alentuminen lis�� my�s autoliikenteen turvallisuutta. Kaikissa kohteissa asukkaat kokivat my�s autoliikenteen turvallisuuden lis��ntyneen.
AUTOLIIKENTEEN TOIMIVUUS
Pienemmiss� taajamissa autoliikenteen toimivuusongelmia ei esiinny. Klaukkalassa ja Kuhmossa sivuteilt� p��tielle liittyminen koettiin ongelmaksi p��tien vilkkaan liikenteen takia (Klaukkalassa noin 15.000 ajon/vrk ja Kuhmossa noin 17.000 ajon/vrk vilkkaimpina
p�ivin�). Ajonopeutta hillitsevill� toimenpiteill� ei ollut vaikutuksia autoliikenteen toimivuuteen. My�sk��n asukkaat eiv�t havainneet siin� muutoksia.
Kuhmossa ja Klaukkalassa liikennevalo-ohjaus aiheutti huomattavia muutoksia toimivuudessa. Valo-ohjaus varmisti sivusuunnilta p��tielle p��syn, synnytti aikaisempaa suuremmat jonot sivusuunnille, mutta my�s merkitt�v�n pitk�t jonot p��suunnalle. Kuhmoon rakennetussa kiertoliittym�ss� sivusuuntien odotusajat pieneniv�t eik� kiertoliittym�ss� havaittu lainkaan jonoja.
TAAJAMAKUVA
Vanhoilla rakennuksilla on merkitt�v� vaikutus taajamakuvaan. Taajamatieratkaisuissa vanhat rakennukset voidaan aina s�ilytt��. Rakennusten asema taajamakuvassa on kuitenkin usein heikentynyt tien yl�s nostetun tasauksen vuoksi.
Tien tasauksen nostaminen aikaisempien parannust�iden yhteydess� liian yl�s ymp�rist��n n�hden onkin useimpia taajamia koskeva ongelma. Seurantatutkimuksessa mukana olleissa taajamissa tasauksen alentamista taajamakuvan parantamiseksi ei tehty (kaikissa t�t� ongelmaa ei ollutkaan). Muutamissa my�hemmin toteutetuissa sanee-rauksissa tien tasausta on alennettu, jotta tie asettuisi luontevaan tasoon ymp�rist�n rakenteisiin n�hden (esim. Sammatti, Lapinj�rvi, Tuulos).
Kaksipuolisen sivukaltevuuden k�ytt� yksipuolisen asemasta helpottaa tien sovittamista ymp�rist��ns�.
Olevan puuston s�ilytt�minen on my�s t�rke��. Se kiinnitt�� mennytt� ja uutta aikaa toisiinsa siin� miss� vanhat rakennuksetkin muistuttavat taajaman historiasta. Puuston s�ilytt�miseksi v�ylien mitoituksesta voidaan tinki� ja etsi� uusia linjauksia kevytliikenteen v�ylille, kuten Rantasalmella on tehty.
Torit ja aukiot ovat taajaman t�rkeit� solmukohtia ja ihmisten kokoontumispaikkoja. Taajamatieratkaisujen sovittamisessa niihin ja jaksottamisessa niiden avulla on viel� kehitt�mist�. Uudet tieratkaisut helposti irrottavat tien aukiosta, kun tien molemmin puolin rakennetaan kevyen liikenteen v�yl�t. Pahimmillaan vanhat kokoontumispaikat ovat j��neet pys�k�intipaikkojen sekaan.
(Kuva puuttuu)
Aukion merkityst� kyl�n keskipisteen� voidaan korostaa rajoittamalla nopeuksia tehokkaammin ja j�rjest�m�ll� suojattua tilaa oleskelulle (Lapinj�rvi)
Hidastinratkaisujen sovittaminen taajamakuvaan vaatii tarkkaa harkintaa. Ajolinjan sivusiirtym�n aikaansaavat leve�t keskisaarekkeet aiheuttavat my�s mutkia reunakivilinjaan. Tiiviiss� ymp�rist�ss� ne ovat helposti h�iritsevi�, ellei reunalinjan siirtym�� j�rjestet� luontevasti esimerkiksi kadunvarsipys�k�innin avulla. Hidastimen kohdalla ajoradan reunoilla olevien istutusten avulla mutkittelun h�iritsevyytt� voidaan v�hent�� ja samalla lis�t� hidastimen havaittavuutta.
Ajoradan korotuksilla tehdyt hidastimet ovat helpoimmin sovitettavissa taajamakuvaan. Nopeusrajoituksella 30 km/h my�s korotusviisteen shakkiruutu voidaan j�tt�� pois.
Hidastinratkaisut voivat my�s tuoda taajamakuvaan kokonaan uusia my�nteisi� elementtej�, kuten Ylistaron kaarisillat.
Pintamateriaalien k�yt�ss� parempi lopputulos saavutetaan neutraalilla ratkaisulla, kuin erilaisten kivien suurella kirjolla. Asfaltti luonnonkivell� j�sennettyn� muodostaa yleens� hyv�n lopputuloksen. Pitk�ll� t�ht�imell� luonnonkiven k�ytt� esim. reunakiven� on my�s edullista.
Kalusteissa ja varusteissa erikoisuuksien tavoittelu johtaa helposti ongelmiin. Sekavassa ymp�rist�ss� ilmeelt��n yhten�isiksi muotoillut kalusteet voivat toimia kokoavana elementtin�.
KUNNOSSAPITO
Kunnossapidon ty�m��r�t ja kustannukset ovat kaikissa tutkituissa kohteissa lis��ntyneet sek� kes�ll� ett� talvella. Mit��n yll�tt�vi� ongelmia saneeraukset eiv�t kuitenkaan ole aiheuttaneet. Muutaman saarekkeen kohdalla ajoradan kapeus aiheuttaa ongelmia nykyiselle kalustolle. Lumenajo lis�si eniten talvikunnossapidon kustannuksia, mutta sit� ei sin�ns� koettu ongelmaksi. Taajamateiden kunnossapito on antanut haasteita kunnossapitoj�rjestelm�n, -menetelmien ja kaluston kehitt�miseen.
PROSESSI SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN
Taajamatiesuunnittelussa tarvitaan alusta l�htien eri alojen asiantuntijoiden aktiivista vuorovaikutusta. Yhteisty�ll� asukkaiden ja liike-el�m�n kanssa taajamatien saneerauksesta muodostuu kaikkien yhteinen hanke, josta seuraa my�s kokonaisymp�rist�n kohentuminen.
Rakentajan mukanaolo viimeist��n tiensuunnitteluvaiheessa on t�rke��, jotta rakentaja sitoutuu hankkeeseen. My�s suunnittelijan osallistuminen ty�maaty�skentelyyn talonrakennuksen tapaan on v�ltt�m�t�nt� molemminpuolisen tiedonkulun turvaamiseksi ja suunnittelukokonaisuuden s�ilytt�miseksi.
Kohderyhm�: Teiden suunnittelijat
Jakelu: Tiepiirit, keskushallinnon yksik�t, tuotannon konsultointi, kirjasto, tiekonsultit, oppilaitokset, Suomen Kuntaliitto, YM, LM
Lis�jakelu: Kopioimalla
Lis�tietoja: Raija Merivirta, Tielaitos / tie- ja liikennetekniikka, puh. 0204 22 2345, fax 0204 22 2395, E-mail: [email protected]