Talvihoito
Usein kysytty�
Sivulla on
usein esitettyj� talveen liittyvi� kysymyksi� ja Tiehallinnon asiantuntijoiden niihin
laatimia vastauksia.
Mahdolliset jatko- ja uudet kysymykset voi esitt�� palautelomakkeella.
Mihin voin kertoa likaisista liikennemerkeist�?
Liikennemerkkien puhtaanapidon hoitaa
urakoitsija Tiehallinnon tilauksesta. Likaisesta liikennemerkist� voi
ilmoittaa Tiehallintoon, Tienk�ytt�j�n linjalle 0200 2100.
Yksityistienliittym� on lumen peitossa
aurauksen j�lkeen. Mit� tehd��n?
Muiden kuin yleisten teiden liittymien
puhtaanapito kuuluu liittym�n omistajalle eli t�ss� tapauksessa
yksityistiekunnalle.
alkuun
Milloin talvinopeusrajoitukset ovat voimassa?
Alennetut rajoitukset ovat voimassa koko maassa
v�hint��n marraskuun alusta helmikuun loppuun. Rajoituksia voidaan
kuitenkin alentaa kelin vaatiessa jo lokakuun alusta alkaen ja jatkaa niiden
kestoa aina huhtikuun loppuun.
Tiepiirit p��tt�v�t merkkien vaihdon
tarkemmasta ajankohdasta omalla alueellaan.
alkuun
Miksi talvella alennetaan nopeusrajoituksia?
Talviajan nopeusrajoituksilla turvataan tiell�
liikkumista talvisissa olosuhteissa. Talvirajoitus on v�hent�nyt
henkil�vahinkoon johtavia onnettomuuksia noin nelj�nneksell� verrattuna
teihin, joilla 100 km/h -rajoitus on pidetty voimassa l�pi talven.
Turvallisuuden paranemisen lis�ksi alempi nopeus v�hent�� liikennemelua ja
p��st�j� sek� p��llysteen kulumista.
Hyvill� keleill� alennettu nopeus saattaa
tuntua tarpeettomalta. Liikenneturvallisuuden takia asetetut talvinopeudet
kuitenkin hyv�ksyt��n. Talvikeli ei ole koskaan kes�kelin veroinen. Jo
h�m�r�, pimeys ja m�rk� tienpinta nostavat selv�sti onnettomuuksien
riski�. Ensimm�iset mustan j��n kelit yll�tt�v�t tienk�ytt�j�t
vuosittain. Hirviel�inten siirtyminen talvilaitumille lis�� erityisesti
lokakuussa t�rm�yksi� el�inten kanssa. Vauhdin hidastaminen v�hent��
kaikkia onnettomuuksia ja lievent�� niiden seurauksia.
alkuun
Hoidetaanko kevyen liikenteen v�yli�
huonommin kuin muita teit�?
Ei, sill� kaikki tienk�ytt�j�t ja heit�
palvelevat yleiseen tieverkkoon kuuluvat v�yl�t ovat tasavertaisessa
asemassa hoidon laatutasoa m��ritelt�ess�.
alkuun
Tie, jota k�yt�n on huonosti hoidettu. Miten
saan tilanteen korjattua?
Koko maassa tien talvihoidossa k�ytet��n
yhten�ist� palvelutasoa ja sit� kuvaavaa luokitusta. Palvelutaso
m��r�ytyy liikennem��r�n, toiminnallisen luokan (valtatiet, kantatiet
jne.) ja alueen ilmaston mukaan. Hoitoluokan muuttaminen on mahdollista
l�hinn� vain silloin, jos liikennem��r� lis��ntyy tai teiden
hoitotasossa yleens� tehd��n muutoksia.
Liikenteen erityistarpeiden vuoksi tieosien
hoitotapaa, sen ajoitusta tai laatua voidaan kuitenkin muuttaa paikallisesti
ilman ett� hoitoluokkaa muutetaan. Silloin liikennem��r�t tai
ajoneuvojakaumat poikkeavat niin paljon normaalista, ett� se edellytt��
laadun muuttamista. My�s liikenteen poikkeava-aikainen liikkuminen tai
liikenteen poikkeava tai hallitseva suunta voi edellytt�� hoidon toteutusta
muutetussa j�rjestyksess�.
alkuun
Haluan virallisen j��tien, mit� teen?
Yleinen tie voi olla my�s erityinen talvitie,
jota k�ytet��n ainoastaan talven aikana. Tiell� pit�� t�ll�inkin olla
laajempaa liikenteellist� merkityst� ja sen perustamisesta p��tt�� aina Tiehallinnon tiepiiri.
alkuun
Kuka hoitaa tiet talvella?
Tiehallinto tieviranomaisena tilaa yleisten
teiden talvihoidon urakoitsijoilta ja m��ritt�� palvelutason. Urakoitsijat
tekev�t ty�n joko omin voimin tai aliurakkoina.
alkuun
Miksi
suolataan?
Tien
on talviaikaankin oltava riitt�v�n pit�v� (kitka), jotta liikenne
yleens� sujuu ja ett� liikenn�inti on turvallista. Tien piinalle
muodostuneen lumen tai j��n kitka on eri tilanteissa varsin erilainen.
On narskuvia pakkaskelej� ja iljanteisia j��kelej�. Vilkkailla
teill� on lumi tai j��pinnalla vaikea yll�pit�� riitt�v��
kitkaa, kun liikenne kiillottaa tien pinnan, hiekka ei pysy ja lumipinta
kuluu uraiseksi.
N�iss� tilanteissa on j�rkevint�
hy�dynt�� asfaltin omaa kitkaa ja sulattaa suolalla pintaan
muodostuva j�� tai tamppaantunut lumikerros. Tyypillisimmill��n
t�llainen tilanne on, kun pinta peittyy liukkaalla mustalla j��ll�.
Vilkkailla teill� pienikin
"liukastelu" johtaa helposti vakaviin seurauksiin jatkuvasta
vastaantulevasta liikenteest� johtuen. � T�n� p�iv�n�
tieliikennej�rjestelm�lt� edellytet��n talviaikaankin huomattavan
hyv�� sujuvuutta, erityisesti p��tieverkolla. Se on mm.
maantiekuljetusten elinehto.
alkuun
Milloin
suolataan?
Kun
tien pinta on tullut liian liukkaaksi, tai kun sen oletetaan
l�hitunteina tulevan (esimerkiksi mustan j��n tai nuoskalumen
vuoksi). Suolaa k�ytet��n l�hinn� silloin kun l�mp�tila on -4
astetta tai sen yl�puolella. Kovilla pakkasilla ei vilkkaillakaan
teill� voida eik� kannata sulattaa tien pintaa.
Kun tie suolataan ennakkoon, on olemassa
melko varma tieto siit�, miten s�� l�hitunteina kehittyy.
Ennakkosuolausta k�ytet��n erityisesti tilanteissa, joissa syntyv�
liukkaus muutoin muodostuisi eritt�in ongelmalliseksi. Kun toimitaan
ennusteen perusteella, my�s v��r�t suolausp��t�kset voivat olla
mahdollisia.
alkuun
Miss�
suolataan?
P��asiallisesti
suolaa k�ytet��n vilkkaimpien teiden liukkaudentorjunnassa. Yleist�
tieverkkoa on noin 78 000 km. Suolaa k�ytet��n p��s��nt�isesti
noin 6 500 tiekilometrill�. Lis�ksi on saman verran on teit�, jossa
suolaa k�ytet��n l�hinn� syksyn liukkailla tai muissa vastaavissa
ongelmallisimmissa tilanteissa.
alkuun
Voisiko
suolasta luopua kokonaan?
Ei.
Erityisesti vilkkailla teill� liikenteen t�ytyy sujua turvallisesti
ymp�ri vuoden. Tien pinnan kitkaa voidaan parantaa suolalla
sulattamisen lis�ksi hiekoituksella tai er�iss� tapauksissa lumi- tai
j��pintaa karhentamalla. Kumpikaan n�ist� tavoista ei anna
riitt�v�n hyv�� lopputulosta vilkkailla teill� ja ne ovat suolausta
selv�sti kalliimpia toimintatapoja. Hiekka ei vilkkaalla tiell� pysy,
sit� jouduttaisiin ajamaan lis��. Hiekoitus on selv�sti hitaampi
toimenpide kuin suolaus eik� sovellu esim. mustan j��n torjuntaan.
Suoloja sin�ns� on erilaisia. Ne ovat
mm. ymp�rist�n ja ruostumisen suhteen erilaisia. Niiden vaikutuksia
tutkitaan sek� Suomessa ett� maailmalla jatkuvasti, mutta ruokasuola
(natriumkloridi) on toistaiseksi osoittautunut kokonaisuuden kannalta
k�ytt�kelpoisimmaksi.
alkuun
Voisiko
hiekoituksella korvata suolauksen?
Ei
kokonaan. Eik� se aina ole kannattavaakaan. (ks. edelliset kysymykset).
Hiekka ja erilaiset kiviainesmurskeet
ovat uusiutumattomia luonnonmateriaaleja. Niidenk��n laajamittainen
k�ytt� ei ole ymp�rist�n kannalta ongelmatonta. Vilkkailla teill�,
joilla luonnostaan on suhteellisen kova nopeus ja jatkuva vastaantuleva
liikenne, my�s hiekka voi vahingoittaa autojen pintak�sittely�.
Tilanne on t�ss� suhteessa erilainen kuin v�h�liikenteisemmill�
teill�, jossa hiekkaa p��s��nt�isesti k�ytet��n. Lis�ksi
hiekoituksesta aiheutuu p�lyhaittoja, joka etenkin taajamaolosuhteissa
on my�s huomattava ongelma.
alkuun
Miksi
suolataan silloin, kun ilman l�mp�tila ja tien pinta ovat plussan
puolella?
Syy t�h�n on yksinkertainen: Olosuhteiden tiell�
ennustetaan muuttuvan sellaisiksi, ett� tien pinnan j��tyminen
(esimerkiksi ns. mustaj��) on hyvin todenn�k�ist� tai odotettavissa
on lumisade, joka on vaarassa tarttua polanteeksi tien pintaan.
Oikeaan aikaan ajoitettu ennakkosuolaus v�hent�� suolam��r��.
Suolaa jouduttaisiin kylv�m��n jo j��tyneelle pinnalle
huomattavasti enemm�n, jotta j�� saataisiin sulamaan nopeasti pois. M�rk�
j�� on todella hengenvaarallinen.
Lumisadetta ennen tehdyn suolauksen avulla estet��n lumen tarttuminen
ja pakkautuminen polanteeksi tien pintaan. Kun suolaus onnistuu hyvin,
lumi jopa p�lisee ilmavirtausten vaikutuksesta pois tielt�.
Polanteisen tien palauttaminen paljaaksi edellytt�� polanteen
poistamista mekaanisesti paljon energiaa vaativalla h�yl�yksell�. T�m�n
lis�ksi edellytet��n moninkertaista suolam��r�� verrattuna
siihen, mit� ennakkosuolauksessa k�ytet��n.Vaikka tien pinnan ja
ilman l�mp�tilat ovat plussan puolella, pinta j��tyy kovalla
tuulella, koska veden haihtuminen sitoo l�mp��.
Haihtuminen voimistuu s��n kirkastuessa, koska silloin ilma on
kuivempaa. M�r�t tien pinnat ovat j��tyneet kovassa tuulessa joskus,
kun l�mp�tila on ollut jopa + 7 astetta. Erityisen arkoja j��tymiselle
ovat siltojen kannet, joiden massassa on varastoituneena v�hemm�n l�mp��
kuin esimerkiksi paksuissa maarakenteissa.
alkuun
|