Kun tienpinnan ja auton renkaan tai jalkineen v�linen pito on huono, tienpinta on liukas. Liukkauteen vaikuttaa luonnollisesti my�s renkaan tai keng�n pohjan laatu sek� my�s nopeus niiss� tilanteissa, joissa rengas nopeuden vuoksi nousee veden, sohjon tai lumen p��lle liirtoon. Seuraavassa on kuvattu tyypillisimm�t liukkauden muodostumistilanteet. Ne on kuvattu erikseen sen mukaan, syntyyk� liukkaus lumikelill� vai j��n muodostukseen liittyen.

Lumeen liittyv� liukkaus

• Nuoskalumi tiivistyy liikenteen alla tiiviiksi kerrokseksi p��llysteen pintaan. Samalla lumikerroksen pinta helposti kiillottuu. 
• Tienpintaan tiivistyneen kostean lumen (polanteen) pinta j��tyy. J��tyminen voi tapahtua joko ilman kylmentyess� tai taivaan selkiytyess�, jolloin tienpinnan l�mp�tila laskee huomattavasti nopeammin kuin ilman l�mp�tila. 
• Varsinkin v�h�liikenteisell� tiest�ll� tien pinta on lumi- tai j��polanteen peitossa. L�mpimin� s��jaksoina polanteen pinta sulaa ja muuttuu m�r�ksi ja eritt�in liukkaaksi p��kallokeliksi. Y�pakkanen saattaa t�m�n j�lleen j��dytt��. 
• Jos lumi on tietyss� kosteustilassa, se ei liikenteen alla tiivisty, vaan muuttuu p�per�ksi. T�ll�in auton ohjattavuus heikkenee alhaisessakin nopeudessa. 
• Tiell� oleva paksuhko irtolumi ja sohjo nostaa renkaan irti tien pit�v�st� pinnasta ja kitka pienenee. Kitka heikkenee sit� enemm�n, mit� suurempi on nopeus.

J��n muodostukseen liittyv� liukkaus

• Tien pinnan l�mp�tila laskee selke�ll� ilmalla huomattavasti nopeammin kuin ilman l�mp�tila. Pinnasta siis l�mp� s�teilee avaruuteen. Pinnan l�mp�tila voi olla pakkasen puolella, vaikka ilman l�mp� oli viel� selv�sti plussan puolella. Jos t�llainen pinnan l�mp�tilan lasku on nopea, esim. ilman seljetty�, siin� viel� oleva kosteus tiivistyy kylm��n pintaan ja muodostaa ohuen j��kalvon. T�llainen ilmi� syntyy tyypillisimmin syksyll� iltaisin tai aamuy�st�, jopa aamulla auringon nousun kynnyksell�. Ilmi�t� kutsutaan mustaksi j��ksi. 
• Pitk�aikaisen pakkasen j�lkeen tien pinta on eritt�in kylm�. Jos ilma kuitenkin nopeasti lauhtuu (l�mpenee), ilman sis�lt�m� kosteus tiivistyy kylm��n pintaan muodostaen nopeasti j��kalvon. 
• Edell� kuvattu ilmi� tapahtuu my�s kovilla pakkasilla pakkasen kireyden vaihdellessa jatkuvasti esim. -25 ja -10 asteen v�lill�. T�ll�in tien pintaan varsinkin pitkin� pakkaskausina pikkuhiljaa muodostuu j��kalvo, kun sit� ei l�mp�tilan alhaisuuden vuoksi voi suolata pois. 
• Tien pintaan muodostuu huurretta, kun kosteaa ilmaa p��see virtaamaan kylm�n alle nolla-asteisen tienpinnan p��lle. 
• Kun sek� ilman ett� tien pinnan l�mp�tila laskevat nollan alapuolelle ja ilman suhteellinen kosteus on suuri, syntyy sumua tai ilmassa oleva kosteus tiivistyy pintaan muodostaen kuuraa. Kuuran muodostuminen on verrattavissa kes�ll� kasteen muodostumiseen. Samoin yhdess� pakkaskelin kanssa esiintyv� sumu voi tiivisty� tien pintaan j��kalvoksi. 
• Sataa j��t�v�� sadetta. Vesi on alij��htynytt� ja kohdatessaan tienpinnan, muuttuu heti j��ksi. 
• Voimakkaassa s��n muutostilanteessa vesisade saattaa yll�tt�� tilanteessa, jolloin tien pinta on viel� pakkasen j�ljit� selv�sti alle nolla-asteen.