26.4.2004

Kev��n edistyminen ja lumikerroksen ohentuminen on saanut hirvet muuttamaan talvialueilta kohti kes�laitumia. L�mp�aallon nopeuttaessa kes�n tuloa saattaa vaellus k�ynnisty� voimakkaana ja vaara joutua hirvionnettomuuteen on n�in� p�ivin� maanteill� suurimmillaan. Yleens� hirvien kev�tmuutto kest�� kuitenkin useita viikkoja.

Autoilijoiden kannattaa pudottaa ajonopeuksiaan erityisesti silloin, kun hirvien liikkuminen on aktiivisimmillaan. Kovavauhtiset hirvikolarit ovat eritt�in tuhoisia. Mik�li auton nopeus on yli 90 kilometri� tunnissa, on hirveen t�rm��v�n kuolemanriski jopa yhdeks�nkertainen verrattuna 80 kilometrin tuntinopeuteen. Karkeasti voi arvioida, ett� yli 90 kilometrin tuntinopeudella hirveen t�rm��v� kuolee, 80 kilometrin nopeudella ajava loukkaantuu vakavasti ja 65 kilometrin nopeudella ajava ja turvavy�t� k�ytt�v� s�ilyy vammoitta.

Hirvet liikkuvat vilkkaimmin illasta aamuun. Ne l�htev�t liikkeelle jo ennen auringonlaskua ja kuljeskelevat aina aamup�iv��n asti. Erityist� varovaisuutta tulee noudattaa hirvivaarasta varoittavien merkkien vaikutusalueella, mutta kes�laitumelle vaeltavat hirvet saattavat ylitt�� liikennev�yli� my�s yll�tt�vist� paikoista.

Hirvikannan suuruus vaikuttaa ajettujen hirvikolareiden m��r��n. Viime syksyn mets�styksell� v�hennettiin tuntuvasti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan hirvikantaa ja kannanpudotus jatkuu edelleen niill� alueilla, joissa kanta on edelleen tavoitteita suurempi. Tehostettu mets�stys n�kyy paikallisesti jo er�iden alueiden hirvionnettomuuksien v�henemisen�. Muuton aikana hirvet vaeltavat pitki�kin matkoja ja ylitt�v�t monia liikennev�yli�, joten t�ysin hirvist� vapaata tiet� tai vuorokauden aikaa ei ole olemassakaan.

Hirvikolarit v�heniv�t vuonna 2003 edellisvuodesta ja onnettomuuksia oli suurin piirtein saman verran kuin vuosituhannen vaihteessa. Kuolemilta onneksi v�ltyttiin, mutta onnettomuudet olivat muuten keskim��r�ist� vakavampia. Pohjois-Savossa loukkaantui 16 ihmist� ja Pohjois-Karjalassa 15. Pohjois-Savossa poliisin tietoon tulleita hirvikolareita tapahtui yhteens� 125 vuonna 2003 (174 vuonna 2002). M��r� on edelleen nelj�nneksen vuosien 1996 - 2000 keskiarvon yl�puolella. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa alenema oli 149:st� 108:aan, joka on suurin piirtein vuosien 1996 - 2000 keskiarvon tasolla. Hirvikolarikausi alkaa huhtikuussa ja jatkuu alkutalven lumipeitteen paksuudesta riippuen aina tammikuulle saakka.

Hirvi on osittain laumael�in. Liikennev�yl�n ylitt�nyt tai sen l�heisyydess� havaittu hirvi lis�� hirvionnettomuuden riski�. Tien ylitt�neen el�imen per�st� saattaa tulla toinen tai jopa useampia el�imi�. Pys�htelev�, hidastellen etenev� naaras voi odottaa per�st��n tulevia t�n� kev��n� syntyneit� j�lkel�isi��n. Emonsa hylk��m�t edellisvuoden vasat ovat liikenteess� k�ytt�ytymiselt��n arvaamattomia, ja alkukes�st� ne saattavat aiheuttaa vaaratilanteita my�s p�iv�saikaan.

Ihmiset on koulutettu tuntemaan liikenteen pelins��nn�t. Hirvet sen sijaan toimivat vaistojensa ohjailemina siirtyess��n alueelta toiselle.

Lis�tietoja:
Jarmo Tihmala, Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri, puh. 040 5118787
Veijo Miettinen, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri, puh. 0500 171882
Juha Kuittinen, Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri puh.0400 376189
Tuula Taskinen, Liikenneturvan Kuopion aluetoimisto puh. 040 8461422
Marja Siintomaa, Liikenneturvan Joensuun aluetoimisto puh. 0400 960177 sek�
Liikkuva poliisi, Kuopion ja Joensuun yksik�t