3.10.2003

Kelirikkokohteet kiireellisyysj�rjestykseen puutavarakuljetusten ehdoilla

Tiehallinnon, mets�teollisuutta edustavan Mets�teho Oy:n ja Tieliikelaitoksen yhteisty�n� on toteutettu kehitt�misprojekti, joka auttaa Tiehallintoa kelirikkoisen tiest�n korjauskohteiden priorisoinnissa. T�rkeysj�rjestyksen m��rittelyss� otetaan huomioon alueen puuvarat, l�hiajan puunkuljetustarpeet ja kuljetusreitit.

Pilottiselvityksen suunnittelualue kattaa Pohjois-Savon, Kainuun ja Koillismaan alueet. Kehitetty� suunnittelumenetelm�� pyrit��n jatkossa hy�dynt�m��n muilla kelirikosta k�rsivill� alueilla.

Koko maassa on sorapintaisia yleisi� teit� 28 000 km, joista noin 2 700 km on kelirikko-ongelmaista. Vauriopituus vaihtelee vuosittain v�lill� 500 - 1 500 km, mutta koska yksitt�iset vauriokohdat haittaavat liikennett� koko tiell�, kelirikon haitoista k�rsivi� tieosia on noin 17 000 km. Tiehallinto k�ytt�� kelirikkoteiden parantamiseen vuosittain noin 18 milj. euroa, jolla poistetaan 150 - 200 km kelirikkovaurioita.

Kelirikosta huomattavat lis�kustannukset mets�teollisuudelle

Mets�tehon tutkimuksen mukaan kelirikosta aiheutuu mets�teollisuudelle noin 100 milj. euron vuotuiset lis�kustannukset, josta noin 65 milj. euroa aiheutuu yleisten teiden kelirikosta. Raakapuun ylim��r�inen varastointi aiheuttaa lis�kustannuksia puutavaran k�sittelyn, raaka-aineen laadun heikkenemisen ja sitoutuneen p��oman kautta. Kausihuippujen vuoksi puunkorjuu- ja kuljetuskalustoon sek� henkil�st��n joudutaan varaamaan ylikapasiteettia, jonka vajaak�yt�st� aiheutuu lis�kustannuksia.

Mets�inventoinnit apuna ohjelmien laadinnassa

Kelirikkokorjausten kohdentamista varten on tehty ennuste eri teille l�hivuosina tulevista puukuljetuksista. Suunnittelualueelle on tehty tieyhteyksien mukainen pienaluejako. Pienalueille laaditut hakkuuennusteet perustuvat Mets�ntutkimuslaitoksen valtakunnallisen mets�inventoinnin tietoihin hakkuukypsist� mets�varoista.

Hakkuuennusteiden avulla on arvioitu pienalueilta kertyv�t puukuljetusm��r�t, jotka on kohdistettu tieverkolle. Apuna on k�ytetty mets�teollisuusyrityksilt� koottuja tietoja puukuljetusten suuntautumisesta eri puunjalostuslaitoksille, rautatien kuormauspaikoille ja uiton pudotuspaikoille.

Kelirikkoteille on arvioitu korjauskustannukset. Kuljetusennusteiden perusteella on laskettu kelirikkokohteiden parantamisella saatavat s��st�t kuljetuskustannuksissa. Kelirikkoteiden kunnostusohjelma on laadittu tiekohtaisten kannattavuustarkastelun perusteella, jolloin kohteet on saatu kiireellisyysj�rjestykseen.

Suunnittelualueelle laaditulla noin 16 milj. euron kelirikko-ohjelmalla saadaan suuri osa kelirikkokohteista korjattua. Ohjelmalla arvioidaan saatavan noin 9 milj. euron hy�ty vuosittain yksin mets�taloudessa, joten ohjelma on varsin kannattava. Muulle liikenteelle ja tienvarsiasutukselle koituvia hy�tyj� ei t�ss� selvityksess� ole arvioitu.

Selvityst� koskeva aineisto on n�ht�viss� Mets�teho Oy:n internet-sivujen www.metsateho.fi ajankohtaista -osassa 3.10.2003 l�htien.

Sivuilla on n�ht�viss� selvitysraportti "Raakapuukuljetusten kelirikkohaittojen v�hent�minen", selvityksen tiivistelm� ja tuloskalvosarja.

Lis�tietoja selvityksest� antavat:
Tieverkkoinsin��ri Pasi Patrikainen Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri,  puh. 0204 22 5116 tai 0400 327 948, 
e-mail: [email protected]
Projektivastaava Martti Norrkniivil� Tiehallinto, Oulun tiepiiri, puh. 0204 22 6996 tai 0400 284 986, e-mail: [email protected]
Erikoistutkija Olavi Pennanen Mets�teho Oy, puh. (09) 132 5240 tai 040 582 2272, e-mail: [email protected]
Dipl.ins. Olli M�kel� Tieliikelaitos, puh. 020 444 5370 tai 0400 176 167, e-mail: [email protected]