Sis�asiainministeri Kari Rajam�en puhe valtatie 5 Joroinen-Varkaus -tiehankkeen aloitustilaisuudessa, 8.9.2003, Joroinen

Arvoisat naiset ja herrat,

Hallitusohjelman mukaan laadukkaat ja toimintavarmat liikennev�yl�t ovat perusedellytys koko yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainv�lisesti kilpailukykyiselle toiminnalle. Aluekehityksen turvaamiseksi hallitus on lupautunut huolehtimaan liikennev�ylien ja liikenneyhteyksien yll�pidosta sek� nopeiden ja kohtuuhintaisten tietoliikenneyhteyksien saatavuudesta koko maassa.

Yksitt�iset tiell�liikkujat samoin kuin elinkeinoel�m� asettavat liikenteen infrastruktuurille ja palveluille entist� suurempia vaatimuksia. Suomelle on laajuutensa ja ulkomaankaupan kannalta syrj�isen sijaintinsa vuoksi t�rke�� s�ilytt�� toimivat kansalliset ja kansainv�liset yhteydet, jotka on kyett�v� rakentamaan ja hoitamaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kest�v�sti yh� kustannustehokkaammin.

Sek� alueellisen kehityksen, kilpailukyvyn ett� liikenteen sujuvuuden n�k�kulmista tieinvestointien rahoitustaso on ollut pitk��n liian alhainen. Kev��ll� 2001 eduskunnan hallitusryhm�t vaativatkin selke�� k��nnett� tierahoitukseen vaatimalla budjettiin mukaan my�s alueellisesti t�rkeit� tiehankkeita, kuten mm. Kerava-Lahti -rataoikaisun ja E18 -hankkeen k�ynnist�misen.

Nyt virallisesti k�ynnistyv� valtatie 5:n parantaminen v�lill� Joroinen-Varkaus on yksi niist� viidest� tiehankkeesta, jotka otettiin t�m�n vuoden budjettiin hallituksen esityksen lis�ksi. Liikenneinvestointien taso ilman erillisrahoitusta rahoitettavia hankkeita olisi ilman eduskunnan k�ynnist�mi� toimia laskenut voimakkaasti vuonna 2004.

N�iden uusien tiehankkeiden k�ynnist�minen oli perusteltua my�s suhdanne- ja ty�llisyysn�k�kohtien vuoksi. Lis�ksi erityisesti It�-Suomen ja Valtatie 5:n vaikutusalueen kuntien alueellisen kehityksen n�k�kulmasta turvalliset ja sujuvat liikenneyhteydet ovat my�s keskeinen kilpailutekij�.

Nykyinen tienpidon rahoitus ei mahdollista elinkeinoel�m�n ja alueellisen kehitt�misen eik� liikenneturvallisuuden kannalta t�rkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Sovitut budjettikehykset merkitsev�t tieverkon kehitt�misinvestointien v�henemist� merkitt�v�sti edellisvuosista. V�hennys koskee sek� perustienpidon momentilta rahoitettavia pieni�, erityisesti alueiden toivomia investointeja liikenneturvallisuuden ja elinkeinoel�m�n tarpeisiin sek� suuria kehitt�misinvestointeja. Rahoituksella pystyt��n kuitenkin turvaamaan t�rkeimm�t asiat eli p�ivitt�inen liikenn�it�vyys ja tieverkon peruskunto.

T�ss� suhteessa onkin t�rke�� vied� eteenp�in erilaisia tienpitoon liittyvi� teemaohjelmia, kuten mm. liikenneturvallisuutta parantavia kevyen liikenteen ohjelmia ja ohjelmia, joilla pyrit��n siirt�m��n raskas liikenne taajamien ulkopuolelle. My�s siltaohjelman uudelleen arviointi suhteessa tieverkon kehitt�mistarpeisiin k�ytett�viss� oleviin m��r�rahoihin on perusteltua.

Hallitus on asettanut viisij�senisen ministerity�ryhm�n selvitt�m��n tulevien liikennehankkeiden kehitt�misen yleisi� linjauksia. Ty�ryhm� tekee ehdotuksen liikenneinfrastruktuurin yll�pit�misen peruslinjauksesta seuraavien kymmenen vuoden aikana sek� ennen kaikkea v�yl�toiminnan tarkemmista painotuksista koko hallituskauden aikana. Ministerity�ryhm� tulee esitt�m��n my�s uusia investointihankkeiden rahoitusmuotoja.

Kansallisesti kannattavien tiehankkeiden toteutuksen yhteiskunnalliset hy�dyt ovat huomattavasti rahan hintaa suurempia. Suomella on mahdollisuus Portugalin, Englannin ja Irlannin tapaan k�ytt�� enemm�n my�s edullista Euroopan Investointipankin rahoitusta. Lis�ksi Suomen on EU:n hankkeissa pyritt�v� pit�m��n erityisesti esill� Suomen logistiseen asemaan liittyvien keskeisten Pietari-yhteyksien ja It�meri-yhteyksien rahoitustarve.

T�ll� hetkell� polttoaineverosta rahoitetaan my�s huoltovarmuusvaraston toimintaa. Yhdysvaltain lailla Suomessa tulisi keskeisen alueellisen ja kansainv�lisen kilpailukyvyn l�ht�kohdista tunnustaa my�s polttoaine-verojen osittaisen korvamerkinn�n tarve infrastruktuurin tarpeisiin. Jossain m��rin my�s k�ytt�perusteisten tietullien, kilometrimaksujen k�ytt�� joidenkin yksitt�isten hankkeiden rahoituksessa on syyt� selvitt��.

Samoin alueellisen kehitt�misen kannalta on hyv� selvitt��, mit� mahdollisuuksia alueilla ja seutukunnilla on rahoituksellisin keinoin aientaa kehityksens� kannalta v�ltt�m�tt�mien infrastruktuurihankkeiden toteutusta. Erityisesti silloin, kun v�yl�hankkeilla luodaan merkitt�v�� kaavoitushy�ty�, on syyt� arvioida my�s kuntien ja maanomistajien osallistumista rahoitukseen. Lahdentien kaltaiset j�lkirahoitusmallit ovat tehokkaita ja s��st�� tuottavia, mutta on my�s muistettava, ett� t�ten siirret��n rahoitustarvetta my�hemmille vuosille eli sidotaan samalla tulevien p��tt�jien p��t�svaltaa.

Itse odotan my�nteisesti hallituksen liikenneinfrastruktuurin ministerity�ryhm�n loka-/marraskuun lopulla valmistuvia esityksi�. Uskon, ett� niiden my�t� l�ytyy uusia tapoja vauhdittaa liikennehankkeita. Ty�ryhm�n k�ytett�viss� on sek� liikenne- ja viestint�ministeri�n ett� liikennev�yl�laitosten viimeaikaisia laajapohjaisia selvityksi�, joihin nyt otetaan poliittisen p��t�ksentekij�n tasolla kantaa. Arvioitavana on esimerkiksi VT 5:n Kuopion pohjoisosan saaminen ydintiest��n. My�s rautateiden ydinverkkom��rittely on eritt�in ratkaisevaa It�-Suomen alueellisen kehityksen ja mm. Ven�j�-yhteyksien kannalta.

Hyv�t kuulijat,

Joroinen-Varkaus tien parantamisen tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta sek� palvella alueen maank�yt�n tarpeita. Liikenneturvallisuuden kannalta hanke on merkitt�v�, sill� nykyisin turvallisia ohituspaikkoja on v�h�n. Lis�ksi Varkauden kohdalla on vilkasliikenteisi� tasoliittymi�. Olikin t�rke�t�, ett� saimme varmistettua eritasoliittym�ohjelmaan mukaan Warkauden Portin rakentamisen kytkemisen hankkeeseen.

Uudessa hallitusohjelmassa liikenneturvallisuus on hyvin esill�. Tavoitteenamme on toteuttaa suunnitelmallista liikenneturvallisuusty�t� tieliikenneonnettomuuksien torjumiseksi. T�ss� ty�ss� tarvitaan laajaa viranomaisyhteisty�t�. Pelk�st��n valvonnan ja tiest�n kunnon parantaminen ei riit�, vaan mukaan pit�� ottaa my�s hirvionnettomuuksien ennalta est�minen.

Valtatie 5 on Pohjois-Savon ja erityisesti Varkauden alueen t�rkein yhteys Etel�-Suomeen ja etel�rannikon satamakaupunkeihin. Haluankin kiitt�� kaikkia v�lin Joroinen-Varkaus parantamiseen osallistuvia tahoja. K�ynnistyv� hanke on merkitt�v� koko maakunnan n�k�kulmasta.

Edellinen sivu