11.9.2003

Syksy on vuoden pahinta hirvikolariaikaa

Syksy on vuoden pahinta hirvikolariaikaa. Syys- ja lokakuussa tapahtuu l�hes kolmasosa koko vuoden hirvikolareista. Mets�ss� liikkuvat niin marjastajat, sienest�j�t kuin mets�st�j�tkin. Kes�n j�ljilt� hirvikanta on suurimmillaan, ja aktiivisuus metsiss� ajaa hirvet liikkeelle. Hirvill� on my�s parhaillaan meneill��n kiima-aika, jolloin varsinkin uroshirvet kulkevat naaraita etsien. My�hemmin lokakuussa alkaa hirvien muutto kes�laitumilta talvisille ruokailumaille.

Vuonna 2002 It�-Suomessa tapahtui 520 tilastoitua hirvionnettomuutta. Hirvikolarit v�hentyiv�t edellisvuoteen verrattuna merkitt�v�sti Etel�-Savossa, kun taas Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa onnettomuusm��r� nousi hieman. T�n� vuonna niit� on ainakin toistaiseksi tapahtunut hieman v�hemm�n kaikissa l��nin maakunnissa. Hirvikolareiden m��r� kasvoi erityisesti 1990-luvun loppuvuosina. Esimerkiksi vuonna 1995 It�-Suomessa tapahtui 255 hirvionnettomuutta. - Ks. tilastotietoja

Hirvivaaratiedottamisen Pohjois-Savon yhteisty�ryhm� julkisti torstaina uudenlaisen onnettomuusalttiiden tieosuuksien kartan, jonka on tehnyt Savo-Karjalan tiepiiri. Kartta kertoo, miss� p�in It�-Suomea on viime vuosina tapahtunut liikennem��riin suhteutettuna erityisen runsaasti hirvionnettomuuksia.

Hirvet liikkuvat eniten aamu- ja iltah�m�riss�. Hirvikolareiden m��r� ja yksitt�isen kuljettajan kolaririski on suurin silloin, kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Syyskuun viimeisen� viikonloppuna alkava hirvenmets�stys lis�� hirvien liikkumista p�iv�n valoisana aikana. Pyyntilupia onkin my�nnetty toisena per�kk�isen� vuonna enn�tysm�isen runsaasti.

Hirvivaroitusmerkit kertovat hirvien yleisimm�t tienylityskohdat ja niit� p�ivitet��n jatkuvasti saadun palautteen ja kolaritilastojen perusteella. Hirven havaitseminen tiealueella tai sen l�hist�ll� merkitsee aina vaaraa liikenteess�. Tiet� ylitt�v� hirvi toimii vaistojensa varassa eik� osaa ottaa huomioon muita tienk�ytt�ji�. Hirven ylitetty� ajoradan vaara ei ole poistunut, sill� hirvet liikkuvat usein laumoissa.

Liikenneturvan mukaan hirviin t�rm�ilev�t eniten kuljettajat, jotka ajavat paljon. Moottoripy�r�ilij�t ovat erityisen alttiita henkil�vahingoille. Yli puolet moottoripy�rill� ajetuista hirvikolareista johtaa loukkaantumiseen tai kuolemaan. Henkil�autolla ajetuista kuolemaan johtaneista hirvikolareista 75 prosentissa nopeus on ollut v�hint��n 100 km/h. Nopeuden alentaminen on oleellisin varotoimi. Sill� kohtaa, miss� auto pys�htyy 80 km/h nopeudesta, 100 kilometrin tuntinopeutta ajavalla vauhtia on viel� l�hes 70 km/h.

L�helt� piti tilanteita tapahtuu 30 kertaa enemm�n kuin kolareita. Kolarin syntyyn onkin usein my�t�vaikuttamassa jokin h�iri�tekij�, kuten n�k�este. Erityisesti pime�ll� hirvikolarit sattuvat usein juuri ennen vastaantulijaa tai vastaantulijan j�lkeen. Hirvi kulkee mieluiten n�k�suojassa ja pys�htyy ennen aukealle tulemista, siksi tienvarsien raivaaminen ehk�isee hirvikolareita.

Lis�tietoja voi kysy� oman maakunnan riistanhoitopiirist�, tiepiirist�, poliisilta ja Liikkuvalta Poliisilta sek� Liikenneturvan aluetoimistosta. Pohjois-Savon yhteystietoja:
Jarmo Tihmala, Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri, puh. 040 5118787
Veijo Miettinen, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri, puh. 0500 171882
Tuula Taskinen, Liikenneturvan Kuopion aluetoimisto, puh. 040 8461422