Tiedote 3.6.2002

Tienvarsien niitto ja lupiinit 

Maaseudun tienvarret voivat toimia t�rkein� elinymp�rist�in� niitty- ja ketokasvilajeille, jotka muutoin ovat menett�m�ss� kasvupaikkojaan tehokkaan maatalousmaank�yt�n seurauksena. Tienpientareita pitkin kasvilajit voivat levit� alueelta toiselle. Lupiini kuuluu ns. tulokaslajien joukkoon, jota on maassamme alun perin viljelty koristekasvina ja joka sittemmin on villiintynyt ja vallannut alaa muilta luonnonkasveilta. Lupiini on kest�v� ja tehokas lis��ntym��n ja levi�m��n, varsinkin kun sit� viel� ihminen tietoisesti toiminnallaan edesauttaa.

Lupiinit ovat levinneet teiden varsille r�j�hdysm�isesti. Varsin yleisesti luullaan, ett� Tiehallinto ja aikaisemmin Tielaitos olisivat sit� aktiivisesti levitt�neet. T�st� tienpit�j� on saanut yleis�lt� sek� kiitosta ett� moitetta. Savo-Karjalan tiepiirin alueella tienpit�j� on aikoinaan toteuttanut tai ollut osallisena vain muutamassa pieness� lupiininistutuskohteessa. Nyttemmin Tiehallinto on muuttanut hoitoperiaatteitaan ja k�yt�nt�j��n luonnon monimuotoisuutta suosivaan suuntaan, jolloin tieymp�rist�ss� ei tietoisesti edistet� lupiinin kukintaa ja levi�mist�.

Tiehallinto on saanut vuosittain runsaasti yleis�palautetta kes�n hoitotoimista. Yleis�n mielipiteet n�ytt�v�t valtakunnallisesti jakaantuvan sek� puolesta ett� vastaan. Kannanotot ovat usein hyvinkin vahvoja. Monet pit�v�t lupiinien ulkon��st� ja niiden tuomasta vaihtelusta tiemaisemassa, toisia se taas �rsytt��. Kasviasiantuntijat ja luontoharrastajat pit�v�t lupiinia karuissa kasvuymp�rist�iss� yhten� pahimmista rikkaruohoista, joka tehokkaasti h�vitt�� Suomen alkuper�ist� lajistoa. Tiehallinnolle on esitetty vakavia, perusteltuja vetoomuksia, ett� se kaikin k�ytett�viss� olevin hoitokeinoin pyrkisi alueillaan torjumaan lupiinia ja sen levi�mist�. Tiehallinto on n�in ollen p��tynyt tulevina kesin� suosittamaan hallinta-alueilleen hoitok�yt�nt��, joka ei ainakaan pyri erityisesti s�ilytt�m��n lupiinia tienvarsiniittojen yhteydess�. Samalla kuitenkin toteamme, ett� lupiinin systemaattiseen torjuntaan ei ole toistaiseksi olemassa resursseja.

Yleis�lt� on tullut useina vuosina runsaasti toivomuksia my�s siit�, ett� tavanomaisten niittykukkien annettaisiin kukkia ennen niiden niitt�mist�. Savo-Karjalan tiepiiri on nyt my�hent�nyt tienvarsien niittojen aloittamisajankohtaa valtaosalla tiest��. Taajamissa ja joissakin erityiskohteissa on edelleen sellaisia nurmikkona hoidettavia tai muutoin useaan kertaan niitett�vi� alueita, joilla kukkimisen odottaminen ei ole kokonaisuuden kannalta kannattavaa. Kun resurssit eiv�t riit� leikkuuj�tteen laajamittaiseen ker��miseen, olisi pitk�st� leikkuuv�list� koituva ulkon�k�haitta suurempi kuin kukinnasta saatava ulkon�k�hy�ty.

Lis�tietoja: tiemestari Ensio Kulju, puh. 0204 22 5692, e-mail [email protected]