Tiedote 1.3.2002

Seurantatutkimus kapean nelikaistaisen tien talvikunnosspidosta valmistunut

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Tiehallinnon strategisen projektin S12 P��teiden parantamisratkaisut yhten� osaprojektina tutkitaan uusien tietyyppivaihtoehtojen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Lokakuussa 2000 avattiin liikenteelle kapea nelikaistainen tie valtatiell� 5 v�lill� Vehmasm�ki � Hiltulanlahti Kuopion etel�puolella. Kapealla nelikaistaisella tiell� on yhten�inen p��llyste ja vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella.

T�ss� kunnossapidon seurantatutkimuksessa on ker�tty ja analysoitu tiedot kapean nelikaistaisen tien kunnossapidon menetelmist�, ty�m��rist� ja kustannuksista sek� koottu kunnossapit�j�n kokemukset uudesta tietyypist� ensimm�isen k�ytt�vuoden perusteella. Kapeaa nelikaistaista tiet� on verrattu hoidon ty�m��rien ja kustannusten osalta valtatien 5 l�heiseen moottoritieosuuteen, normaaliin yksiajorataiseen 9/7 m poikkileikkaukseen sek� ohituskaistoin varustettuun kaksikaistaiseen tiehen.

S��n, hoitotoimenpiteiden ja liikenteen vaikutusta tien ajo-olosuhteisiin on selvitetty talvihoidon laatuseurannan (TALLA) kitkamittaustulosten, kelikamerakuvien, ties��asematietojen ja ajohavainnoinnin avulla. Talvi- ja kes�aikaan tehtyjen liikennelaskentojen perusteella on verrattu ajonopeuksia ja eri ajokaistojen k�ytt�astetta kapealla nelikaistaisella tiell� ja moottoritiell�.

Kapean nelikaistaisen tien kunnossapito samankaltaista kuin moottoritiell�

Kapean nelikaistaisen tien kunnossapito on ty�menetelmilt��n samankaltaista kuin moottoritiell�. Lumenpoisto ajoradalta tehd��n kahdella aura-autolla, jotka ajavat porrastettuna parina. Koska kapealla nelikaistaisella tiell� ei ole keskisarkaa, t�ytyy lumenpoisto tehd� keskelt� ulosp�in. Eritasoliittymien auraus ja liukkaudentorjunta tehd��n erillisell� �ramppiautolla�, joka tekee my�s p��osan pientareiden puhdistuksesta.

Sek� kapealla nelikaistaisella tiell� ett� moottoritiell� talvihoidon ty�kustannukset tielinjan osalta (ilman ramppeja tai liittymi�) ovat noin 2 900 �/km/v (17 000 mk/km/v). Kapean nelikaistaisen tien talvihoito on yli 50 % kalliimpaa kuin perinteisen kaksikaistaisen tien talvihoito 1 900 �/km/v (11 000 mk/km/v). Ohituskaistoin varustetun kaksikaistaisen tien talvihoitokustannus 2 500 �/km/v (15 000 mk/km/v) asettuu n�iden v�liin kuitenkin l�hemm�s kapeaa nelikaistaista tiet�. Kapealla nelikaistaisella tiell� ja moottoritiell� eritasoliittymien arvioidaan lis��v�n kustannuksia 50 % liittym�tiheydest� riippuen. Kaksikaistaisilla teill� liittymist� aiheutuva lis�kustannus on arviolta 15 %, joten kokonaisuudessaan erot eri tietyyppien v�lill� ovat edell� esitettyj� suuremmat.
Kapean nelikaistaisen tien kes�hoito on p��osin samanlaista kuin moottoritiell�. Eroja on l�hinn� vihert�iden, kuivatusj�rjestelm�n hoidon sek� ajoradan harjauksen ja pesun ty�m��riss�.

Kokemuksia putkipalkkikeskikaiteesta

Vaikka kapean nelikaistaisen tien talvihoito on ollut ennakko-odotuksia helpompaa, joitain pieni� ongelmia uuteen tietyyppiin liittyy. Kunnossapit�j�t ovat kokeneet keskikaiteena k�ytetyn putkipalkkikaiteen ongelmina kaidejohtimen ulkonevat mutterit, jotka est�v�t tarkan auraamisen kevyesti kaidejohtimeen �nojaamalla�, sek� korkealla olevan kaidejohteen, jolloin esim. tieh�yl�n ter� tarttuu helpommin kaidepylv�isiin.

Kuva: Keskikaidevaurioita (kuvassa pienehk� painautuma) on tapahtunut suhteellisen runsaasti 0,7 vauriota/km/v. Oikeanpuoleiselle ajoradalle levitetty toinen p��llystekerros on saatu keskikaiteen juureen, mutta kaiteen alusta joudutaan p��llyst�m��n k�sity�n�.

Liikenteenohjausohjeiden mukaan tietyt liikennemerkit tulisi toistaa kaksiajorataisen tien vasemmalla puolella. T�llaiset keskikaiteeseen kiinnitetyt liikennemerkit jouduttiin poistamaan, koska ne osuivat aura-auton peileihin.

Ongelmien ratkaisumalleiksi, joita tulee viel� jatkossa selvitt��, on esitetty mm. kaidejohteen kiinnitysmuttereiden py�rist�mist� tai auran sivuun kiinnitett�v�� �nojaamista� helpottavaa rullastoa, alajohteen sijoittamista keskikaiteeseen ja keskikaiteeseen kiinnitett�vien liikennemerkkien sopivan korkeuden valintaa.
Tielle on elokuussa 2001 lis�tty toinen p��llystekerros. P��llysteen teko keskikaiteen alle on vaatinut k�sity�t� ja ohituskaistan sulkemisen liikenteelt� molemmissa suunnissa. Erityisi� ongelmia keskikaiteen alustan p��llyst�misess� ei kuitenkaan ollut. Keskikaiteesta aiheutuviksi p��llyst�misen lis�kustannuksiksi on arvioitu 1 300 �/km (7500 mk/km).

Vaikka ajo-olosuhteissa on pieni� eroja, ajok�ytt�ytyminen ei juuri poikkea moottoritiest�

Kitkamittausten mukaan kapea nelikaistainen tie ja moottoritie eiv�t poikkea toisistaan. Molemmissa tie-tyypeiss� ohituskaista on liukkaampi kuin peruskaista, mik� johtuu ajoittaisesta polanteisuudesta.

Kapean nelikaistaisen tien keskikaiteen kummallekin puolelle j�� talvella noin metrin levyinen polannevy�hyke. Lopputalvesta ulkopuolen aurausvallien kasvaessa peruskaistan liikenne n�ytt�� siirtyv�n hieman keskemm�lle. N�ist� seuraa, ett� ajourat l�henev�t toisiaan ja ajovaikutelma kapenee. Toisaalta ohitusta hankaloittava lumivalli samansuuntaisten ajokaistojen v�liss� n�ytt�� j��v�n kapeammaksi ja matalammaksi kuin moottoritien leve�mm�ll� poikkileikkauksella. Raskaan liikenteen tai aurauksen ohituskaistalta nostattaman lumip�lyn on todettu haittaavan vastakkaista ajosuuntaa enemm�n kuin moottoritiell�.

Keskinopeudet ovat kes�ll� 103,2 km/h ja talvella 100,5 km/h (nopeusrajoitus kautta vuoden 100 km/h). Nopeuksissa ei ole eroja moottoritien vertailuosuuteen verrattuna. Kapealla nelikaistaisella tiell� ohituskaistaa k�ytt�� kes�ll� 9 % ja talvella 6 % liikenteest�. Moottoritiell� ohituskaistan k�ytt�ji� on 1,5 -2 % enemm�n, mik� saattaa johtua suuremmasta liikennem��r�st�.

Julkaisu ja lis�tiedot
Tiehallinnon selvityksi� -sarjan julkaisua 77/2001 �S12 P��teiden parantamisratkaisut. Kapean nelikaistaisen tien kunnossapito� on saatavissa Tiehallinnon julkaisumyynnist�, puh. p. 0204 22 2053 

Lis�tietoja tutkimuksesta antavat DI P�ivi Pesu, puh. 0204 22 2338 tai 040 725 0952 ja DI Olli M�kel�, puh. 020 444 5370 tai 0400 176 167.