|
Yleistä
Selvityksessä on tutkittu kuvallisin keinoin pääteiden
uusien parantamisratkaisujen soveltuvuutta tiemaisemaan antaen siten tietoa poikkileikkausratkaisujen visuaalisista
vaikutuksista. Tarkastelu on kohdistunut mm. tien leventämiseen, kaiteiden valintaan ja keskikaistan ja kallioleikkausten
muotoiluun. Selvityksessä on esitetty suosituksia toimenpiteiden sopeuttamiseksi tiemaisemaan.
takaisin alkuun
Tieaukon leventäminen
muuttaa tietilaa
Ojan leventämisellä pienennetään ajoneuvon kaatumisesta aiheutuvaa riskiä ja ajoneuvon
törmäysvoimaa puihin. Ojan tai tien leventäminen johtaa kuitenkin tien merkityksen kasvamiseen maisemassa.
Leventäminen sopii parhaiten tasaiseen maastoon, vaihtelevassa maastossa levennetty tie korostaa tien elementtien
pienipiirteisyyttä.
Päätien viereen rakennettavalla rinnakkaistiellä tai kevyen liikenteen väylällä on
samanlainen vaikutus tien merkityksen kasvamisessa maisemassa kuin leventämisessä. Linjaamalla rinnakkaistie
maastoa noudattaen muodostaa se selkeämmin oman kokonaisuuden ja rinnakkaistie voidaan paremmin sovittaa maisemaan.
Tien leventämisen jälkeen metsän reunavyöhyke on varsinkin alussa rikkonainen, joskin ajan
kuluessa reunakasvillisuus kasvaa uudelleen muodostaen uuden reunavyöhykkeen.
Tie voidaan leventää vain toiselle puolelle ilman suurta maisemallista haittaa verrattuna molemminpuoliseen
leventämiseen.
Asutuksen kohdalla tietilan avartamista tulisi kuitenkin välttää, koska aiemmin kasvillisuuden suojaama
kohteet paljastuvat ja jäävät suojattomiksi. Tällöin mm. korvaavilla istutuksilla voidaan
vähentää avartamisen haittavaikutuksia.
Levennettäessä tietä yhden tai kahden kaistan verran ohituskaistan rakentamiseksi kasvaa tieaukon
leveys ja päällysteleveys merkittävästi. Kumpuilevassa maastossa leventäminen saa tällöin
tien näyttämään jyrkkämutkaisesta ja levottomalta ja tasaukseltaan lainehtivalta. Sitä
vastoin tien leventäminen sopii paremmin tasaiseen maastoon, jossa tien linjaus ja tasaus on loivapiirteinen.
takaisin alkuun
Rakenteen parantaminen tasausta
nostamalla ei ole aina mahdollista
Usein rakenteen parantaminen tehdään nostamalla tasausta murskeella ja leventämällä sivuojaa
ja samalla tieaukkoa. Herkissä maisemakohdissa, esimerkiksi taajamien, asutuksen, vesistöjen ja kulttuurihistoriallisten
arvokkaiden ympäristöjen kohdilla, ei tien tasauksen nosto ja tietilan avartaminen ole suotavaa. Tällöin
rakenteen parantaminen tulee tehdä tasausta nostamatta, esimerkiksi stabiloinnilla.
Korkea penger maisemassa
Tieltä suistuneen auton kaatumista ja ojaan tai puihin törmäämistä ehkäistään
korkean penkereen kohdalla kaiteella, riista-aidalla tai tiheällä taimikolla.
Kaide rajaa tietilaa, mutta se mahdollistaa myös tietilan avaamisen. Riista-aita ei rajaa tietilaa tai ole
maisemassa hallitseva tekijä. Mikäli riista-aita sijoitetaan minimietäisyyttä kauemmaksi tien
reunasta, voidaan tien ja aidan väliin jättää puu- ja pensasryhmiä. Kasvillisuuden istuttaminen
tieluiskaan kaventaa tietilaa ja peittää näkymiä. Kasvillisuudella ei saa peittää
kauniita maisemakohtia.
Avoimessa maastossa oleva korkea penger on aina maisemallinen haittatekijä poiketen rytmiltään ja
mittakaavaltaan muusta maisemasta. Käyttämällä kasvillisuutta pengerluiskissa ja luiskien juurella
voidaan penkereen luomaa vaikutelmaa pehmentää ja Parhaimmilla maisemakohdissa tulee näkymät
kuitenkin säilyttää.
takaisin alkuun
Kallioleikkauksen muotoilu
Uusissa kallioleikkauksissa eteen muotoiltu maaluiska vähentää törmäyksiä kallioon
tai lieventää törmäysvoimakkuutta. Luiskan nostaminen tuo luiskan ja kallion yhtymäkohdan
ajajan katselukorkeudelle. Tasaisen maaluiskan yläreunan rakentaminen on kuitenkin vaikeaa, joten onkin suositeltavampaa
rakentaa yläreuna tasoltaan vaihtelevana. Kallioleikkaukseen voidaan istuttaa puu- ja pensasryhmiä käyttäen
alueen luontaisia kasvilajeja.
Vanhojen kallioleikkausten törmäysturvallisuutta voidaan parantaa kustannussyistä johtuen kallion
tai tien reunaan rakennettavalla kaiteella. Perinteinen w-johdekaide sijoitetaan tien sisäluiskaan, ratkaisu
on turvallinen ja kaiteella on optinen ohjaavuus.
takaisin alkuun
Kaiteen valinnalla vaikutetaan
myös tietilaan
Kaidetta käytetään tien sivulla estämään auton suistumista, kapealla keskikaistalla
se estää myös törmäämistä vastaantulijaan tai keskikaistavalaistukseen.
 |
Perinteinen w-johdekaide on massiivinen, näkyvä ja
optisesti ohjaava. Kaide peittää alaosastaan näkyvää maisemaa. |
 |
Putkipalkkikaide on perinteistä w-kaidetta sirompi ja se
ei peitä niin paljoa näkyvää maisemaa. Vauriot näkyvät kaiteessa hyvin. |
 |
Vaijerikaide on visuaalisesti ilmava, huomaamaton ja taustaansa
häviävä. Se ei peitä näkyvää maisemaa eikä se luo keveydellään
erityistä turvallisuustunnetta. |
 |
Betonikaide on järeä, näkyvä ja optisesti
ohjaava. Kaide luo turvallisuuden tuntua massiivisuudellaan ja läpinäkymättömyydellään. |
 |
Kapealla asfalttipäällysteisellä keskikaistalla
vilkkailla 2-ajorataisilla teillä voidaan käyttää kaiteen yhteydessä lamellimaista häikäisysuojaa.
Hillityn värinen suoja sopii tiemaisemaan myös metsä- ja peltojaksoilla. Lisää tietoa
häikäisysuojista on saatavissa osoitteesta www.tiehallinto.fi/thohje/ttiens40.pdf |
 |
Tuiskukaidetta eli 2-putkikaidetta käytetään
avoimilla kinostavilla paikoilla. Kaide on perinteistä kaidetta sirompi ja se ei peitä maisemaa. Tuiskukaidetta
käytetään lähinnä tien sivulla. |
takaisin alkuun
Maaston muotoilu ja kasvillisuus
leveällä keskikaistalla
Leveällä viidentoista metrin keskikaistalla ei tarvita
kaiteita, koska törmäysvaaran on erittäin pieni. Häikäisyneston takia keskikaistalle voidaan
harkita maavallia tai kasvillisuutta. Lisäksi valli hidastaa auton vauhtia, ja vallin päällä
oleva kasvillisuus toimii lisäksi vauhdin hidastimena. Jyrkän ja korkean vallin käyttö sopii
metsäjaksoille ja leikkauksiin. Avoimessa ja tasaisessa maastossa voidaan käyttää matalaa vallia
ja kasvillisuutta.
Lisää tietoa keskikaistalle tehtävistä maavalleista ja kasvillisuudesta on saatavissa tiedotteesta
Tietoa tiensuunnitteluun nro 40
(pdf).
takaisin alkuun
takaisin
"ymparisto ja estetiikka" -alkusivulle
S12 etusivulle |
|
|
