LIITTYMÄT Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet takaisin S12 etusivulle Yleistä Tutkitut liittymätyypit ja yhteenveto liikennetaloudellisesta vertailusta Lisätietoja seuraavasta julkaisusta Pääteiden liittymätyyppien liikennetaloudelliset käyttöalueet, Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 29/2000 TIEL 4000249 Yleistä Liittymätyypin valinta on perinteisesti tehty tarkastelemalla liittymän toimivuutta ja turvallisuutta. Laajemmin liittymäratkaisuja voidaan myös arvioida niistä tienkäyttäjille koituvilla lisäkustannuksilla. Tässä selvityksessä on laskettu pääosin yksiajorataisella perusverkolla liittymätyypeistä aiheutuvat ajokustannukset ja verrattu niitä investointikustannuksiin. Näin on voitu määrittää kullekin liittymätyypille liikennetaloudellisesti järkevä käyttöalue eri nopeusrajoituksilla sekä verrata liittymätyyppejä toisiinsa. Liittymätyyppien vuotuiset ajoneuvo- ja aikakustannukset on laskettu IVAR -ohjelmistolla ja onnettomuuskustannukset lisäksi TARVA -ohjelmistolla. Investointikustannukset on arvioitu RAKUSTI -ohjelmiston ja tiepiireille tehdyn kyselyn perusteella. IVAR = Investointihankkeiden vaikutusten arviointiohjelma TARVA = Turvallisuusvaikutusten arviointiohjelma RAKUSTI = Tiehankkeen rakennuskustannusten arviointiohjelma Selvityksen tulokset on esitetty nomogrammeissa, joita voidaan käyttää puutekriteereinä parantamistarpeen määrää arvioitaessa pitkillä tiejaksoilla. Ne eivät sellaisenaan sovellu yksittäisen kohteen käsittelyyn. Tarkastelu on myös taustaselvitys laaditulle liittymästandardiehdotukselle. Tutkitut liittymätyypit ja yhteenveto liikennetaloudellisesta vertailusta Selvityksessä on tarkasteltu kolmi- ja nelihaaraisia liittymiä yksiajorataisilla teillä sekä nelihaaraisia liittymiä 2-ajorataisilla teillä. Liittymätyyppien vertailu on tehty ensisijaisesti ensimmäisen vuoden 10% tuottoasteella. Seuraavassa on esitetty tutkitut liittymätyypit sekä lyhyt yhteenveto niiden taloudellisesta käyttöalueesta: takaisin alkuun Kolmihaaraiset liittymät yksiajorataisilla teillä Avoin liittymä Kanavoitu liittymä 100km/h nopeusrajoituksella kanavoidun liittymän taloudellinen käyttöalue alkaa liikennemäärillä (päätie/sivutie) 3000/2500 tai 10000/500 80km/h nopeusrajoituksella kanavoitu liittymä on kannattava liikennemäärillä 4 000/3 000 tai 8 000/1 500 sekä kiertoliittymä ja valo-ohjattu liittymä liikennemäärillä 4600/4600 tai 10000/5700 Pienemmillä nopeusrajoituksilla kanavoitu liittymä on kannattava, kiertoliittymän kannattavuus heikkenee Nelihaaraiset liittymät yksiajorataisilla teillä Valo-ohjattu liittymä Kiertoliittymä 1-ramppinen eritasoliittymä 2-ramppinen eritasoliittymä Mo-tason liittymä   100km/h nopeusrajoituksella kanavoidun liittymän taloudellinen käyttöalue on 2500/2500 ja 7500/500 ylittävillä liikennemäärillä, eritasoliittymä (kaksiramppinen) kannattava liikennemäärillä 6100/3500 tai 11800/1500 sekä yksiramppinen tai moottoritietasoinen eritasoliittymä hieman suuremmilla liikennemäärillä 80km/h nopeusrajoituksella kanavoitu liittymä kannattava yli 2300/1500 tai 8500/500 liikennemäärillä, valo-ohjaus ja kiertoliittymä sivutien liikennemäärän ollessa lähellä päätien liikennemäärää ja eritasoliittymä yli 6000/6000 tai 12500/2500 liikennemäärillä Pienemmillä nopeusrajoituksilla porrastetun, kanavoidun ja avoimen liittymän kannattavuusalueet kuten edellä Kiertoliittymän ja valo-ohjatun kannattavuusalueet ovat toisistaan erillään ja niitä on tarkasteltu kumpaakin erikseen. Kiertoliittymä kannattaa aiemmin kuin valo-ohjaus, mutta useimmissa tapauksissa ne ovat vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kaksiajorataiset tiet Kaksiajorataisten teiden liittymistä tutkittiin kanavoitu liittymä, 2-kaistainen kiertoliittymä, 2-ramppinen eritasoliittymä sekä moottoritietasoinen eritasoliittymä 80km/h nopeusrajoituksella. Valo-ohjauksen/kiertoliittymän kannattavuusalue alkaa kohdasta 5000/800 tai 9600/1000 Eritasoliittymän käyttöalue alkaa liikennemäärillä 6400/4000 tai 12800/1500 Eri nopeusrajoituksia verratessa voidaan todeta, että yleisiin puutekriteereihin parhaiten soveltuvat nopeusrajoitukselle 80km/h tehdyt kannattavuusrajat. Suuremmilla nopeuksilla kannattavuusrajat saattavat olla liian alhaalla. Alempiin nopeusrajoituksiin liittyy taas mm. kevyeen liikenteeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, joita tässä ei ole huomioitu. Selvityksen liiteosassa on esitetty tarkemmat liittymätyyppien kannattavuusalueet eri nopeusrajoituksilla. takaisin alkuun takaisin "liittymät" -alkusivulle S12 etusivulle

alkuun | Tiehallinnon etusivu | palaute | yhteys | haku | sisältö