LIITTYMÄT
Pääteiden liittymästandardi
YleistäOngelmaliittymät
Liittymätyyppien ominaisuuksista
Liittymien liikennetalous
Päätieliittymien parantamistarve
Liittymästandardiehdotuksen keskeiset periaatteet
Lisätietoja seuraavasta julkaisusta
- Pääteiden liittymästandardi, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 7/2002 TIEH 4000320
Yleistä
Päätieverkolla on rahoituksen vähentyessä jouduttu usein lykkäämään eritasoliittymien rakentamista ja tyytymään eritasoliittymien sijasta väliaikaisiin liittymäratkaisuihin. Lisäksi käytäntö liittymäratkaisuissa vaihtelee eri puolilla maata, jolloin vaarana on selkeyden ja yhtenäisyyden liiallinen heikkeneminen.
Liittymissä tapahtui vuosina 1992-1996 merkittävä osuus päätieverkon onnettomuuksista. Henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista tapahtui em. viisivuotisjaksolla maaseudulla suurin osa (35%) ja taajamissa toiseksi suurin osa (42%).
Liittymäpolitiikalla tarkoitetaan liittymille asetettuja määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Se kuvaa seuraavia kokonaisuuksia:
- Sallittavat liittymätyypit yleisten teiden, katujen ja yksityisteiden liittymissä.
- Liittymätyyppien soveltuvuus eri tilanteisiin.
- Miten paljon liittymiä sallitaan; liittymätiheys ja liittymäväli.
Liittymän tulee täyttää turvallisuus-, palvelutaso- ja ympäristötavoitteet. Tyypin valinta nojautuu suunnitteluohjeisiin, joissa valintaperusteina ovat yleensä tien toiminnallinen luokka ja tekniset ominaisuudet sekä liikennemäärät.
Päätieverkon liittymäpolitiikkaan liittyviä kannanottoja ja suunnitteluohjeita sisältyy mm. seuraaviin asiakirjoihin:
- Liikenneministeriön päätös valtatieverkosta LM 34 / 40 / 92 / 2.12.1992
- Liikenneministeriön päätös kantatieverkosta LM 462 / 40 / 93 / 21.6.1993
- Tielaitoksen päätös kiertoliittymien käytöstä pääteillä 96/ 20/ Th 83 /38. 2. 1996
- Yleiset tiet kaava-alueilla TIEL 2120003 1992 ja yksityisteiden liittymät TIEL 2120005 1997
- Pääväylät kaupunki-alueilla TIEL 2130011 1993
- LIVASU 95 liikennevalot TIEL 2130012 1996
- Tasoliittymät, suunnitteluohje TIEH 2100001-01 2001
Ongelmaliittymät
Toteutetussa kyselyssä tiepiireille nousi esille liittymiä koskevista ongelmista seuraavat tapaukset:
- Valo-ohjaus päätien yksittäisessä liittymässä taajaman ulkopuolella
- Kahden valtatien liittymä tai valtatien ja vilkaan kantatien liittymä
- Liittymäjärjestelyt päätien kulkiessa taajaman läpi
Esille tuoduissa ongelmaliittymissä on ollut turvallisuusongelmia enemmän kuin välityskykyongelmia tai ainakin turvallisuusongelmat ovat tulleet korostetummin esille.
takaisin alkuun
Liittymätyyppien ominaisuuksista
Keskeisiä huomioita:
- Liittymäjärjestelyissä päätien nopeustaso on keskeinen lähtökohta liittymätyyppien valinnassa.
- Pääteitä ei tulisi turvallisuussyistä kuormittaa lyhytmatkaisella paikallisella liikenteellä.
- Päätiellä liittymä aiheuttaa häiriöitä ja vähentää ohitusosuutta noin 400…600 m.
- Onnettomuusasteeseen vaikuttavia tärkeitä tekijöitä ovat nopeus, liittymäväli, liikennekuormitus ja liittymätyyppi.
- Vuosien 1989-1994 kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 75 % tapahtui nelihaaraliittymissä (X-liittymä).
Liittymien liikennetalous
Liittymien liikennetaloutta on selvitetty IVAR-ohjelmistolla. Työssä määritettiin yksiajorataisella perusverkolla eri liittymätyypeistä aiheutuvat vuotuiset ajokustannukset ja verrattiin niitä keskimääräisiin investointikustannuksiin, jolloin voitiin selvittää kullekin liittymätyypille liikennetaloudellisesti järkevä käyttöalue. Alla esitetyt liikennetaloudelliset käyttöalueet antavat suuntaviivoja liittymätyypin valinnalle.
takaisin alkuun
Päätieliittymien parantamistarve
- Liikennemäärien (päätie/sivutie) perusteella päätieverkolla arvioidaan olevan 200 parantamistarpeen omaavaa tasoliittymää
- Onnettomuusasteen perusteella päätieverkolla arvioidaan olevan 341 parantamistarpeen omaavaa liittymää, näistä yli 70 % on nelihaaraliittymiä.
- Liikennetalouden perusteella 122 tasoliittymää olisi kannattavaa parantaa eritasoliittymäksi. Tämä ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista. Tehokkaimmat kohteet on valittava nykyisen liittymätyypin, turvallisuustilanteen ja kannattavuuslukujen perusteella
Liittymästandardiehdotuksen keskeiset periaatteet
Yhtenäisyys, selkeys, loogisuus
- Tiejakson yhtenäisyyttä tukevia tekijöitä ovat nopeusrajoitus, liittymätyypit, opastus- ja viitoitusperiaatteet.
- Liittymäkohtaisia yhtenäisyyttä korostavia tekijöitä ovat kanavointitapa, linja-autopysäkkijärjestelyt, kevyen liikenteen risteämiset, tien poikkileikkaus ja maastoon pysyvästi merkitys näkemäalueet.
Toiminnallinen luokitus
- Valta- ja kantatieverkon sisällä erotetaan edellä mainittu pääteiden runkoverkko.
- Runkoverkon tavoitteena on 100 km/h nopeusrajoitus maaseudulla ja taajamissa vähintään 80 km/h.
- Nopeusrajoitustavoitteen takia kiertoliittymät ja valo-ohjatut liittymät eivät ole hyväksyttäviä lopputilanteessa. Poikkeuksena ovat taajamien sisääntulona toimivat päättyvät päätiejaksot.
Turvallisuus- ja toimivuustavoitteet
- Liikennemäärältään vilkkaissa liittymissä onnettomuusastetavoite on alle 10 HEVA-onn./100 milj.liittymään saapuvaa ajoneuvoa.
- Liikennemäärältään hiljaisissa liittymissä onnettomuusastetavoite on 10-15 HEVA-onn./100 milj.liittymään saapuvaa ajoneuvoa.
- Maaseudulla kuormitusastetavoitteena voidaan käyttää 0,5 ja taajamissa 0,8.
Raportissa on esitetty kolmihaaraisten ja nelihaaraisten liittymien liittymätyypit ja niiden käyttöperiaatteet.
Yhteenvetona pääteiden liittymätyypeistä voidaan todeta:
- Usein varsin kalliiden eritasoliittymien sijasta käytetään osittain keveämpiä ja halvempia ratkaisuja turvallisuus- ja sivutien ruuhkautumisperustein
- Liittymien turvallisuutta parannetaan laajalla rintamalla soveltaen ensisijaisesti toimenpiteitä, jotka eivät ole kalliita.
Pääteiden liittymätyypit ja niiden ominaisuudet on kuvattu yhteenvetona linkin taulukkoon (Taulukko: Liittymätyyppien ominaisuudet).
Paikalliset liikenne- ja ympäristöolosuhteet vaikuttavat aina taulukossa esitettyjen näkökohtien lisäksi liittymätyypin valintaan.
alkuun | Tiehallinnon etusivu | palaute | yhteys | haku | sisältö