toiminta-sivu | Keski-Suomen tiepiiri | etusivu
KÄRKISTEN SILTA Kärkistensalmi sijaitsee Keski-Suomessa, Korpilahden kunnassa 35 km:ä Jyväskylästä etelään. Salmen poikki kulkee maantie 610, joka yhdistää Päijänteen länsipuolella kulkevan valtatien 9 ja itäpuolella olevan valtatien 4. Kärkistensalmen lossia käytti keskimäärin 810 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kesällä liikennemäärä ajoittain kaksinkertaistui, jolloin varsinaisen 60 tonnin lossin apuna liikennöi 40 tonnin varalossi. Salmessa on vilkas vesiliikenne sekä puutavaran uittoa. Kärkistensalmen lossin korvaamista sillalla selvitettiin vuodesta 1974, jolloin ensimmäisen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi. Vuonna 1988 tehdyssä selvityksessä sillan rakentaminen todettiin kannattavaksi liikenteen palvelutason säilyttämisen ja tienpitokustannuksissa saavutettavien säästöjen perusteella. Kärkistensalmi on maisemallisesti erittäin vaativa suunnittelukohde. Tämän vuoksi tielaitos järjesti sillan suunnittelusta avoimen aatekilpailun. Kilpailun voitti Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Oy työllään "SIIPI". ETA-sopimuksen mukaisesti tiepiiri järjesti 1995 sillan rakentamisesta kansainvälisen urakkakilpailun, jonka voitti YIT-Yhtymä Oy. Silta avattiin liikenteelle 29.8.1997. TEKNISET TIEDOTSilta on tyypiltään betonikantinen liittorakenteinen teräspalkkinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat: 32,6 m + 9x42,0 m + 240,0 m + 3x42,0 m (ks. yleispiirustus)
AlusrakenneAlusrakenteeseen kuuluu 15 tukea. Tuet on perustettu kalliolle lukuunottamatta päätytukea T1. Tuet T2-T5 on teräsputkipaalutettu ja pylonituet kaivinpaalutettu. Tukien T2-T13 perustukset on tehty veden alle, max. vesisyvyys on ollut ~ 15 m. PylonitKorkeampi pylonituki kohoaa 96 metriin vesipinnasta ja matalampi pyloni 69 metriin. Pylonit on betonoitu 4 metrin jaksoissa käyttäen kiipeävää muottikalustoa, näkyviin jäävien betonipintojen muoteissa on käytetty muottikangasta betonin säänkestävyyden parantamiseksi. KansirakennePääjänteen 240 m pituinen osuus on asennettu ulokeasennusmenetelmällä aloittaen korkeammalta pylonilta. Muu osa kannen teräsrakenteesta asennettiin työntö- ja nostoasennuksena. Kannen päällysrakenteiden valmistuttua kansirakenne säädettiin lopulliseen korkeuteen vinoköysien avulla. Katso myös selostus Raippaluodon sillasta alkuun | toiminta-sivu | Keski-Suomen tiepiiri | etusivu |